* * * LOKAkuisten pe-su * * *

Anteeksi, etten ole aikoihin kirjoittanut!



Meillä on koko pesue ollut kipeenä. Ensin jyräs vatsatauti vuorotellen joka mukulan ja sitte itsekkin sen sain. Siinä oli muutaman päivän terveilyt ja alkoi flunssakierre. Niin on vanhimmasta nuorimpaan jokaisen kanssa valvottu öitä vuoronperään. Molempien tautien vellatessa. Aikalailla kuukausi mennyt ihan sairastellessa.



Nyt on enää mulla pinetä flunssaa, mutta jaksan jopa hieman vaille kymmenen olla ylhäällä! Voila!!



Oli nyt pakko tulla kirjoittaan, etten putoa porukasta ihan vallan. Mutta täällä ollaan taas tervehtymässä.



Omaa napaa siinä jo tulikin, mutta ihan napailut.. Aamupahoinvointeja ei ole ollut, mutta ellotusta esiintyy. Nyt flunssan takia ei oikein ruoka maistu, kun ei maista mitä syö. Ja painokin on pudonnut muutaman kilon. Kai se tästä taas, kun vauhtiin pääsee.. Meillä on niin yleistä pikku iltapala pitsat, kebabit tai muut herkut.... kohta ollaan normaaleissa lukemissa taas. Väsymystä liikenteessä, mutta valvomiset ja omat kipeilyt varmaan vaikuttaa asiaan..



Siis ihan plus miinus nolla teksti, mutta tulipa kirjoitettua!



Nyt on mentävä maate, parannussäteitä kaikille kipeilijöille!!



Peppi 10+2 kera poppoon

Minuunkin iski vihdoin se viikon vaaninut flunssa, ja voi tuskaa! Enpä ole aikoihin kokenut itseäni näin kipeäksi vaikka nuhaa ei ole juuri nimeksikään ja lämpöäkin vain hiukan. Ihan kuollut olo. Onneksi on viikonloppu ja mies kotona hoitamassa esikkoa...



Eilen käytiin tytön kanssa lapsimessuilla, ja taas huomattiin ettei ole minun paikka. Ihan kivoja juttuja ja hyviä alennuksia, mutta aivan liikaa porukkaa! Ei tarvitse mennä enää koskaan... Hullut päivät ja muut alet olenkin jo vuosia kiertänyt kaukaa ihan oman mielenterveyden nimissä. Parhaiten minulle sopii netissä shoppailu ;)



Liekö sitten flunssan syytä vai mitä, mutta ellotus on todellakin palannut, ja pahentunut kamalasti! Eilen meinasi jo oksu lentää (ja sitä ei sentään ole ennen tapahtunut), ja tänään aamulla ei pystynyt edes syömään mitään. Gnaah. Sekin ottaa aivoon ettei saa mitään lääkkeitä käyttää. Nasolinia laitoin jo, vaikkei vissiin saisi. Panadoliinkin pitää vissiin kohta turvautua, se kai ei ole niiin kiellettyä... Sanonpahan vaan, että jos miehet olis raskaana, niin noissa lääkkeissäkin löytyisi! Tuntuu ihan turhalta kärsiä tälleen kun olo voisi olla niin paljon helpompikin, mutta eihän sitä toisaalta voi oman lapsensa terveyttä riskeerata...



No, vali vali. Ei ole päivä parhaasta päästä, toivottavasti pian helpottaa (niin itsellä kuin muillakin!).



Suhni & Monni 11+4

No Moro, tässä on nykyään niin rauhallisia nää viikonloput, kun vertaa ennen raskautta. On aina iltaisin niin väsynyt ettei jaksa lähtee mihkään rientoihin ja toi maha alkaa jo näkyä. mulla on kans pahoinvointi helpottanu, mutta eilen illalla aivan yhtäkkiä piti käydä pöntöllä.

Mulla selkä on alkanut nyt vaivaamaan, kaiken lisäksi mulla on tosi huonot selkälihakset. Joka päivä on käytävä lenkillä ja sain neuvolasta noi jumppaohjeet, kun vain sais tehtyä joka päivä. Miten teidän selkä, onko selkäsairauksia ? Mulla oli just ennen raskautta välilevyn pullistuma.

Niin tosta lääkkeiden ottamisesta, pakko sitten ottaa vain Panadolia neuvolan mukaan myös selkäsärkyyn, en vielä oo joutunu onneksi ottamaan yhtäkään.

No viettäkää mukavaa viikonloppua!

rv10+1

Käyn tosiaan melkein päivittäin lukemassa tän pinon mut kirjottamaan ei muka koskaan ennätä.



Käytiin tossa sit torstaina np-ultrassa. Mä olin edellisen illan ja yön aivan kauhuissani. Heräsin jo neljältä enkä saanut enää sen jälkeen nukuttua. No aluks musta tuntu et ei siellä näy mitään ja ootin vaan et millon täti sanoo et ei täällä mitään oo et valitan. Mut ei se sanokin et tossa sykkii sydän ja sillon tuli helpotuksen tunne. No asukin pituus ei sit täsmänny joten laskettu aika siirty 4pv myöhemmäksi ja samalla tietysti viikot muuttu. Tuntu hassulta kun viikko 12+1 muuttukin 11+4 tuntu et siinä olisi enemmänkin välissä päiviä kun toi 4. No muuten kaikki näytti kuulemma olevan kunnossa mut kaveri oli sanojen mukaan jästipää eikä suostunut kääntämään päätään jotta täti ois saanu mitattua poimun joten menen sitten tiistaina uudestaan ihailemaan pientä murua ja toivon et sit saataisiin mitattua. Toisaalta tää on taas kamalaa tää oottelu et sais sen mitan sieltä poimusta.



No jokatapauksessa sillon to kerrottiin esikoiselle et siitä tulee isosisko. Tyttö oli hetken hiljaa eikä sanonu mitään. Vasta parin tunnin päästä otti asian uudestaan esille ja sen jälkeen ollaankin puhuttu asiasta useasti. Ainut mikä mielestäni oli huvittavinta kun olin ajatellut et neiti haluaisi kertoa sit asian kaikille mut sanokin et ei kerrota muille et se on meidän salaisuus. No pienellä avustuksella mummit ja ukit tietää nyt vauvasta.



Meillä on kans ollu keskustelua noista nimistä saa nähdä mihin tässä päädytään onneksi on vielä aikaa. Tytölle on vaan jotenkin helpompi keksiä nimi kun pojalle. Nyt on itsellä vaan jotenkin alkanut tulla sellainen poika tunne kun tää ootos aika on ollu jotenkin erilainen ja sit viimeisin joku tutkimus oli kuulemma tehty jossa pidempään lasta yrittäneet saavat sit pojan ja meidän murua kun yritettiin reilu 2 ja puol vuotta.



Mut eiköhän tässä ole taas tälle kertaa...



Mannukka ja HelmiOnni 11+6

se on taas sit sunnuntai.. perjantaina kirjoitin tänne pitkästi vaa se katosi se teksti jonnehi ni en sit viittiny ennää uudellee alkaa alusta..



virpojia on tänää käynyt tuon tuosta, munia on jaeltu sit niille, jospa niitä vähän säästyis itsellekkin=)



Nimistä täälä on ollut juttua.. meillä oli esikoista odottaessa tytölle ja pojalle nimet valmiina, pitkään niitä mietittiin ja harkittiin. pojan nimi siis meni esikoiselle ja tytön nimi sit on säästössä vielä jos sattuu tämä toinen olemaan tyttö, pojan nimi pitäisi vielä keksiä, vaa voi turkanen että se on vaikeaa.. tytölle keksis vaikka kuin paljon erikoisia mutta kuitenkin helppoja nimejä, mutta pojalle ei taho löytyy millään.. moni yritti kysellä että mikä olis tullut tytölle nimeksi, jos esikko olis ollu tyttö mutta ei sitä olla paljastettu.. vuosien varrella nimittäin olen oppinut sen että pidän suuni kiinni ristiäisiin asti.. mulla lapsuuvesta asti kulki eräs nimi pojalle mukana, jonka sitten luokkakaveri ensin haukkui ja antoi myöhemmin sen omalle pojalleen.. heh.. no ei sillä ei se olis enään kivalta nimeltä meille tuntunutkaan.

aika monta muuta nimeä on sitten mennyt myös kavereiden muksuille kun kaverit on saanu aiemmin muksuja ja ovat sit tykästyneet " mun" nimiin.. joten tämän pidän itselläni, tuli sit ikinä tyttöä tai ei!!!



tänään taitaa olla turha kauheesti tarinoida.. minä en ainakaa uskalla uskoa mitään mitä kerrotaan... joten huomenna on hyvä palata astiaan



piipii ja masu 13+1

Terveee



Paksua se tännekin kuuluu...iso mahan pörrykkä tossa edessä könöttää vaikka ensimmäinen vasta tulossa.

Olo muuten alkaa olemaan vihdoin melko normaali, ensi viikolla ehkä jo pääsen palailemaan urheilun pariin - tai tiistaina meinattiin mennä miehen kanssa hydrobickiin :)

On ollu aivan taivaallinen olo kun ei enää kuvota. Kahvi pystyy taas vähän juomaa eikä se ällötä vaikka hajut edelleen haistaa kyllä sadan metrin päästä tosi selkeesti - esim. Fairyn haju on todella pistävä.



Meillä isovanhemipien tilanne on hieman huono - mulla ei ole enää vanhehempia elossa ja miehen vanhemmat ovat jo kovin iäkkäitä. Muutama tuttu on kyllä kovasti lupautunut hoitelemaan - tulevat kummit ja varmaan lisäksi tullaan käyttämään MLL:ä ja varmaan joskus hakeutumaan sellaiseen piiriin, missä vanhemmat ihmiset hakevat lapsiseuraa eli sellaiset, joilla sitten ei ole omia lapsenlapsia..

Kyllä aluksi hirvitti miten tästä selvitään mutta...eihän siitä voi lähteä, että isovanhemmat lapsia jatkuvasti hoitavat...joten eiköhän tästä selvitä.



NP-ultra meillä koittaa tiistaina. Jännittää ja toisaalta kiva mennä kurkkamaan mitä sinne mahaan oikein kuuluu!!



Hauskaa viikkoa lutusille. Meitä onkin ihan hirmuinen lista!



katarina 11+6