Mulla on ihan hirveä ikävä äitiä
Kommentit (49)
Iso on ikäväkin vaikka alkaa olla jo vuosia sitten muuttunut kauniiksi kaipaukseksi. Olin keski-ikäinen, perheellinen ihminen äitini kuollessa ja jotenkin se oli yllättävän iso isku perusturvallisuuden tunteelle ja keikautti sitä pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset rakastavat teitä kuin äiti.
Kannattaa hankkia 💕
Ei. Lasten ei tule olla turva tai varavanhempi aikuisille, ei todellakaan. Vanhempien kuuluu olla heitä varten, ja jos siihen ei pysty, niin sitten jonkun muun läheisen on tuotava turva, rakkaus ja lämpö heille.
Ime nyt munaasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset rakastavat teitä kuin äiti.
Kannattaa hankkia 💕
Lapsi ei voi ikinä korvata äitiä. Lapsellesi et ole lapsi, vaan vanhempi. Suhde on ihan erilainen.
Mutta rakkaus ei
Juurihan tuolla toisessa ketjussa mammat kilvan huutavat, kuinka rakkaus lapseen on jotain ainutlaatuista. Sinä olet vastuussa lapsesta, olet äiti, huolehtija, hoivaaja. Se on ihan erilainen suhde kuin omaan vanhempaan tai isovanhempaan.
Lapset rakastavat vanhempiaan
Eli tehkää lapsia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset rakastavat teitä kuin äiti.
Kannattaa hankkia 💕
Lapsi ei voi ikinä korvata äitiä. Lapsellesi et ole lapsi, vaan vanhempi. Suhde on ihan erilainen.
Mutta rakkaus ei
Juurihan tuolla toisessa ketjussa mammat kilvan huutavat, kuinka rakkaus lapseen on jotain ainutlaatuista. Sinä olet vastuussa lapsesta, olet äiti, huolehtija, hoivaaja. Se on ihan erilainen suhde kuin omaan vanhempaan tai isovanhempaan.
Itse olet ne valheet kirjoittanut Pietarin trollitehtaalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset rakastavat teitä kuin äiti.
Kannattaa hankkia 💕
Lapsi ei voi ikinä korvata äitiä. Lapsellesi et ole lapsi, vaan vanhempi. Suhde on ihan erilainen.
Älä sössötä
Älä itse. Lapsi ei voi koskaan korvata omaa vanhempaa. Piste.
Vierailija kirjoitti:
En vastaa tässä aloittajalle tai muille, yleisesti mietin. Onko se turvan kaipuu vai äidin kaipuu. Osa äideistä oli vähän hankalia äitejä. Silti tietysti sukulainen maan pinnalla ja joku jolle soittaa.
Mulle äiti oli paras ystävä. Kenenkään muun kanssa en jaa samaa huumorintajua enkä puhu niistä asioista, mistä äidin kanssa puhuin. Ei ne ollut äiti-tytär-juttuja vaan meillä oli sellainen sielujen sympatia. Uskoin pitkään että kyllä sellainen vastaava tulee vastaan ystävän tai vaikka miehenkin muodossa, mutta ei sinne päinkään.
Äiti oli mahtava tyyppi ja mietin häntä vielä nyt vuosienkin jälkeen joka päivä. Ei enää ikinä yhtäkään kahvihetkeä yhdessä. Ei puheluja. Ei nauramista yhdessä. Kaikki se on poissa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset rakastavat vanhempiaan
Eli tehkää lapsia
Juurikin näin
Lähtikö baariin? Kyllä se sieltä tas jossain vaiheessa kotiin kömpiin aamuyöstä. Ehkä tuo mukanaan uuden isän!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset rakastavat teitä kuin äiti.
Kannattaa hankkia 💕
Lapsi ei voi ikinä korvata äitiä. Lapsellesi et ole lapsi, vaan vanhempi. Suhde on ihan erilainen.
Älä sössötä
Älä itse. Lapsi ei voi koskaan korvata omaa vanhempaa. Piste.
Tottakai voi
Vierailija kirjoitti:
Lähtikö baariin? Kyllä se sieltä tas jossain vaiheessa kotiin kömpiin aamuyöstä. Ehkä tuo mukanaan uuden isän!
Toivotaan näin
Ap
Minullakin Äiti ja Mummit tatuoituna
sydämeeni. Suurenmoiset, Viisaat
Naiset, kantaemoni.
Sytytän kynttilät edesmenneille
vuoden merkkipäivinä.
Synt.päivinään, äitienpäivinään,
nimipäivinään, jouluisin. <3
Vierailija kirjoitti:
Minullakin Äiti ja Mummit tatuoituna
sydämeeni. Suurenmoiset, Viisaat
Naiset, kantaemoni.
Sytytän kynttilät edesmenneille
vuoden merkkipäivinä.
Synt.päivinään, äitienpäivinään,
nimipäivinään, jouluisin. <3
Etkö käy edes haudalla 🤢
Mä en tiennyt ikävöiväni tällä tavoin ennen euroviisufinaalia, mutta se ranskan kappale sai mut aivan suunniltani ja sen jälkeen olen itkenyt enemmän ikävääni kuin koko aikana äitini kuoleman jälkeen. Toki on tässä muutakin, mutta tämä kesä on ollut kyllä yksi surun ja alakulon aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin Äiti ja Mummit tatuoituna
sydämeeni. Suurenmoiset, Viisaat
Naiset, kantaemoni.
Sytytän kynttilät edesmenneille
vuoden merkkipäivinä.
Synt.päivinään, äitienpäivinään,
nimipäivinään, jouluisin. <3
Palvot siis kuolleita
Vierailija kirjoitti:
Mä en tiennyt ikävöiväni tällä tavoin ennen euroviisufinaalia, mutta se ranskan kappale sai mut aivan suunniltani ja sen jälkeen olen itkenyt enemmän ikävääni kuin koko aikana äitini kuoleman jälkeen. Toki on tässä muutakin, mutta tämä kesä on ollut kyllä yksi surun ja alakulon aikaa.
Voi voi. Kuulostat sekopäälle
Minun lapseni on kuollut ja minulla on ikävä häntä
Ei. Lasten ei tule olla turva tai varavanhempi aikuisille, ei todellakaan. Vanhempien kuuluu olla heitä varten, ja jos siihen ei pysty, niin sitten jonkun muun läheisen on tuotava turva, rakkaus ja lämpö heille.