tietaako kukaan miten nopeasti asia vanhenee kunnianloukkaustapauksissa? eli siis miten pitkan ajan kuluttua rikosilmoituksen voi viela tehda?

Ymmärrän täysin tunteesi, kyllä oman maineen menetys aiheetta on asia joka riipaisee syvältä. Ja mielestäni olet oikeutettu asioiden oikaisuun, ehdottomasti. Siinä neuvoisin sinua kuitenkin olemaan varovainen, miten lähdet asiaa eteenpäin viemään, siis ihanko poliisille ja oikeusteitse vaiko jotakin muuta reittiä. Neuvoisin että kävisit keskustelemassa asiasta jonkun asiaan perehtyneen asianajajan kanssa, tai sitten poliisin, jos heillä on resursseja tällaiseen.



Itselläni on meneillään (ihan muista syistä) pitkä ja vaikea oikeusprosessi, jossa itselläni lähtökohdat ovat hyvät ja vastapuoli on ns. syytetyn puolella. Kaikki on kohdallani selvää ja juttu selvästi vastapuolta vastaan, mutta ihan varoituksen sanana, että yksinkertaisetkin asiat oikeuteen joutuessaan monimutkaistuvat ja pitkittyvät, ja henkinen stressi on suuri koko prosessin ajan. Olenkin tullut siihen tulokseen, että parempi laiha sopu kuin lihava riita.



Pystyisitkö jotenkin selvittämään asiaa ex-miehesi ja tämän tyttöystävän kanssa? Vaatisit asian oikaisua sitä kautta. Oikeuden kauttakin asia voisi jollain lailla onnistua, mutta siinä voi mennä rahat ja (mielen)terveys, valitettavasti, vaikka oletkin tässä asiassa uhri kuten minäkin omassani. Ikävä totuus on, että oikeusjärjestelmä ei ole niin aukoton, ettetkö joutuisi joka tapauksessa jollakin lailla kärsimään oikeusprosessista.



Voimia sinulle jatkoon!

Itse olen joutunut pahoinpitelyn kohteeksi raskaana ollessani, mutta kun lähdin juttua selvittämään niin lopulta sain itse tuomion herjauksesta (olisin väittänyt jotakin mikä ei pidä paikkaansa) ja kotirauhan rikkomisesta. Vastapuoleni ei puhu ja piileskelee. Kamala soppa. Kun yritin selvittää asiaa hänen kanssaan ja otin yhteyttä niin haki lähestymiskiellonkin ja onnistui. Ihan hirveätä soppaa ja sanoisin, että oikeuslaitos ei toimi ollenkaan kunnolla tämmösissä asioissa ja aiheuttaa ihmisille vain lisäkärsimystä. Kannattaa todella miettiä mihin ryhtyä. Valheelliset, keksityt, asianajajan kanssa suunnitellut todistuksetkin menivät oikeudessa läpi.



Mieti todella kannattaako ryhtyä mihinkään. Oletko varma, että vieraat ihmiset todella välittävät niin paljon ja uskovat siihen mitä sinusta ovat joltakin kuulleet. Uskotko, että ihmiset juoruavat tuolla tavalla?



Voimia mitä päätätkin tehdä.

Tätä juuri osittain tarkoitin omalla viestilläni: oikeuslaitos ei toimi kuten sen olettaisi, valitettavasti.

Eli vois olla samaa luokkaa, en tosin tiedä

9 § (9.6.2000/531)

«Kunnianloukkaus»

Joka



1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka



2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,



on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.



Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.



Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.



Ja kaikki haista sinä h...a v...u huutelu ei ole kunnianloukkausta, törkeää käytöstä kylläkin.



Tuo rikos vanhenee rikoslain 8:1§:n mukaisesti kahdessa vuodessa.

lmällistä mustamaalausta, mutta se selvisi mulle vasta viime kesänä, olen yrittänyt päästä asiasta yli,mutta aiheuttaa yhä suurta henkistä kärsimystä.

puitteissa. Jos syytetty tunnustaa, niin helpompaahan tuon tuomion saaminen on. Asiasta järjestetään luonnollisesti ensin (poliisi) tutkinta ja kuulustelu, jossa kaikki osapuolet saavat kertoa näkemyksensä. Todistaja kertoo tässä vaiheessa asiansa ja sitten uudestaan käräjäoikeudessa.



Kunnianloukkausjutut eivät yleensä kovin menestyksekkäitä ole. Toisen " mustamaalaaminen" täytyisi olla käräjäoikeudenkin mielestä selkeästi valheellista ja aiheuttaa kärsimystä. Esimerkkinä voisi antaa vaikka toisen väittämistä systemaattisesti ja valheellisesti huumeiden väärinkäyttäjäksi.

Entinen avopuolisoni (ja myös lapseni isä) ainoana motiivinaan omien sanojensa mukaan " koska oli niin katkera meidän erosta ja vihannut sitä,ettei ole koskaan päässyt minusta yli) valehdellut minusta mm. seuraavaa..



-olen väkivaltainen, repinyt häneltä mm. hiuksia päästä



-olen " hullu skitsofreenikko" (oma äitini sairastaa skitsofreniaa, mikä mulle kipeä ja vaikea asia koko elämän ajalta, tämän asian myös repostellut pitkin baareja + muita henk. koht. asioitani)



-olen uhkaillut, kiristänyt häntä (hämärän peittoon jäi miten muka olisin.. ) motiivinani saada kuulemma hänet takaisin - vaikka todellisuudessa mies itse on säännöllisin väliajoin koittanut saada minua takaisin



-olen kuulemma meidän suhteen aikana " pannut vaikka kenen kanssa" ja hankkinu itse sillä tavalla klamydiatartunnan, jonka siis sain tältä ex-avokiltani, ja hän tietää asia oikean laidan varsin hyvin.



- olen niin tasapainoton ja mustasukkainen, että alan " vainota" exäni uuttakin tyttöystävää, jos saan kuulla heistä - tällä varjolla kielsi tyttöystäväänsä ottamasta minuun yhteyttä, jotta heidän ) suhteensa ei olisi paljastunut minulle,kun mies itse samaan aikaan koko ajan yritti saada minua takaisin.



mm. tällaisia juttuja. Kannattaisiko tässä ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin? olen tosiaan yrittänyt vaan päästä yli, lähinnä yhteisen lapsen takia, mutta olen kärsinyt ahdistuksesta,unihäiriöistä,halveksunnasta muiden taholta jne tämän takia. Ja joutunut turvautumaan psykologiinkin. Mies on tekonsa mulle myöntänyt ja pyytänyt anteeksi (tosin lievensi että " juorut aina paisuu eteenpäin mennessään,sille ei voi mitään" ) Mutta siis hänestä nämä kaikki ovat lähtöisin, ja sitten hänen kaverinsa ja kaverin kaverit ja tyttöystävät levittäneet juttuja eteenpäin. Ja siis muutaman vuoden ajan!!, mutta olin autuaan tietämätön asiasta kun meidän eron jälkeen ns. vaihdoin piirejä, en enää käynyt samoissa baareissa jne, ja asia paljastui minulle vasta kun miehen tyttöystävä uskalsi viimein ottaa minuun yhteyttä pelotteluista huolimatta ;)

Miehen tyttöystävän kanssa kun juttelin, hän sanoi vain että " sä et ole yhtään semmonen kun mä olen monta vuotta kuullut!"



siis ihan uskomaton juttu kaikinpuolin :(