Miten päästä eroon vaakafobiasta?
Miten te muut saatte käytyä säännöllisesti vaa'alla?
Olen tullut siihen tulokseen, että iso syy pikku hiljaa hiipineeseen painon nousuuni on ollut se, että en juuri koskaan punnitse itseäni.
Nuorena olin hoikka ilman sen kummempia ponnistuksia. Söin normiruoan lisäksi myös makeita herkkuja säännöllisesti. Pullaa, karkkia ja jäätelöä päivittäin. Toki muuten ruoka oli terveellistä, koska aina olen pitänyt kasviksista ja nyt olen ollut kasvisyöjäkin jo yli 20 vuotta. Mikään ahmatti en ollut, vaan annoskoot kohtuullisia.
Nyt kun ikää on jo yli 60 vuotta, aineenvaihdunta hidastuu ihan silmissä ja kaikki kertyy vyötärölle. Painoindeksi jo 28 pintaan. Enpä olisi tätä koskaan nuorena uskonut.
Muistan joskus lukeneeni, että säännöllisesti itseään punnitsevat pysyvät hoikempina. Palaute ylimääräisestä herkuttelusta tulee niin nopeasti.
Tämä on itselleni ongelma, jotenkin se vaa'an lukema masentaa ja suututtaa ja sitä haluaa välttää. Mikään ikuinen laihduttaja en ole koskaan ollut, nuorena ei tarvinnut, mutta ei tämä näinkään voi jatkua, että paino vain hiipii ylöspäin.
Kertokaa omat vaakavinkkinne, miten saatte itsenne motivoitua punnitsemiseen ilman kiukkua ja masennusta?
Kommentit (6)
Ymmärrän täysin. Olen laihduttanut 8 viikkoa VLCD-dieetillä ja itsekään en saanut käytyä vaa'assa ennen dieetin aloitusta jotta olisi saanut sen "Ennen-painon". Vaatekoko on pienentynyt kyllä merkittävästi eli mekot joita en saanut 2 kk sitten päälle hulahtavat nyt päälle vaivatta.
Oma vinkkini vaakakammoisille olisikin tää: punnitse itsesi sitten vasta kun olet peilin perusteella omassa sopivassa painossasi - näin aion itse tehdä. Ja vaikka lukema olisi tällöin mitä tahansa, tuo on se paino jossa aion pysyä ja jota valvon sitten päivittäisillä punnituksilla.
Vaihdevuosien aikana/jälkeen joutuu kyllä pudottamaan päivittäistä kalorimäärää tosi matalalle vain pysyäkseen nykyisessä painossa, niin se vaan ikävä kyllä on. Laihdutus ei itselläni onnistu kuin juuri VLCD-dieetillä jossa kalorit on alle 1000 per vrk eikä ylläpitovaiheessa voi silloinkaan mässäillä.
Tsemppiä ap:lle toiselta vaakakammoiselta
Vierailija kirjoitti:
Klassikko on ettei vaa'alla ole käyty massakaudella vuosiin, mutta laihiksella sillä käydään 5 kertaa päivässä ja painon muutoksia seurataan gramman tarkkuudella :D
No, mulla ei tätä ongelmaa. Vaakakin on sellainen perinteinen analoginen vaaka, joka näyttää vain puolen kilon tarkkuudella. Pelkään juuri sitä, että säännöllinen vaa'alla käynti laukaisee jonkin ruokasuhdehäiriön. Olen ikäni ollut aika rento ruokasuhteeltani, mutta aina ollut säännölliset ruoka-ajat ja aina syön aamiaisen. Pikkunapostelu on ongelmani.
Nykyään puhutaan paljon siitä, että laihduttaminen ei kannata, vaan sen jälkeen palataan entiseen painoon heikommalla aineenvaihdunnalla. Haluaisin rennolla otteella hieman pudottaa painoani muun elämän ohessa, enkä alkaa mihinkään jojoiluun.
Koska olin nuorempana hoikka yli 40 ikävuoteen asti, en ole mikään kokenut laihduttaja, mutta nyt on pakko alkaa vahtia painoa, vaikka se mitään lempipuuhaa olekaan.
Ap
Vaihdevuosien aikana/jälkeen joutuu kyllä pudottamaan päivittäistä kalorimäärää tosi matalalle vain pysyäkseen nykyisessä painossa, niin se vaan ikävä kyllä on. Laihdutus ei itselläni onnistu kuin juuri VLCD-dieetillä jossa kalorit on alle 1000 per vrk eikä ylläpitovaiheessa voi silloinkaan mässäillä.
Tsemppiä ap:lle toiselta vaakakammoiselta
Tämä on kyllä niin totta. Nuorena sitä ei vaan usko, että sama käy itselle. Olen tässä täsmälleen äitini kopio. Hänkin oli nuorena suorastaan laiha, mutta niin vain ylipainoa alkoi kertyä keski-iässä. Ja kaikki vatsaan.
Mulla itsellänkin on se tunne, että mun täytyy laihduttaa ennen kuin uskallan nousta vaa'alle kohtaamaan totuuden. Tähän mennessä olen tyytynyt arvioimaan mahamakkaroitani ja housunvyötärön kiristymistä.
Jännä juttu muuten miten pienellä ruokamäärällä tämä ikäinen tulee toimeen. Kalorilaskurin mukaan noin 1300 kcal/vrk. Siinä ei paljon ylimääräisiä herkutella. Harrastan kyllä liikuntaakin, mutta en usko sen paljon kuluttavan kaloreita.
Sitähän on tutkittukin, että elimistö tottuu nopeasti lisääntuneeseen liikuntaan eli liikunnan polttamat kalorit eivät pysy samoina, vaan vähenevät ajan myötä.
Itselläni kyllä se ongelma, että nähtävästi ilman punnitsemista en muista koko painonhallintaa.
Käyn rutiineja joka aamu. Joskus jää ja painon nousu silloin lisääntyy.
Minulle terapeutti suositteli semmoista kun vaakamambo. Ei ole vielä itsellä alkanut vaikuttamaan mutta terapia on kuulemma pitkä prosessi ja säännöllinen harjoittelu on parantumisen ydin.
Klassikko on ettei vaa'alla ole käyty massakaudella vuosiin, mutta laihiksella sillä käydään 5 kertaa päivässä ja painon muutoksia seurataan gramman tarkkuudella :D