Syyssissit torstaina!!!

Kun aikaisin menee nukkumaan, herää myös aikaisin.. =) OLin taasen eilen melkoisen poikki illalla, ei tarvinnut nukkumattia kauaa odotella.. Koko eilinen vapaa päivä meni ulkosalla, joten uni maittoi..

Hyvähän tuo, että pääsin ajoissa sängystä ylös.. Paljon kalenterissa tänään puuhaa.. Koira parkakin pitää viedä lääkäriin, kun satutti jalkansa ja klinkkaa nyt kolmella jalalla.. Onneksi tuolla ei tuota elopainoa ole kuin 3 kg, joten jaksaa itseään liikuttaa niinkin..

Mummoa pitää kuskata kampaajalle ja lasta syntymäpäiville jne..

Mutta nyt aamukahville..



Piiu ja 007 rv 18+6

Omanapaista tekstiä heti alkuun:



MEIDÄN MASULI ON POIKA!

Kysyin sitten kuitenkin... Ukko tulosten saamisen jälkeen puheli, että no, eihän sitä tarvi tietää, mutta jos haluaa, niin saahan sen myöhemmin kysyä... Itsellä myös jäi kaivelemaan, että pitäisikö sittenkin kysäistä. Eilen sitten soittivat sairaalasta siirtääkseen mun rakenneultra-aikaa (arvatkaa, säikähdinkö - luulin jo, että ovat aiemmin sanoneet mulle väärät tulokset tai jotain muuta yhtä kamalaa...) ja kysyin siinä samalla tulokkaan sukupuolta. Poika siis tulossa. Siinä on parin vuoden päästä vilskettä, kun on kaksi pikkujätkää mellestämässä! Hirmu kätevää sinänsä, kun nyt voi kaikki isoveljen vaatteet ja tavarat periyttää pikkuveikalle. ;) Ja itse oon nyt tosi tyytyväinen, että kysyttiin, mieskin sanoi, että heti " henkilöityi" masun asukki enemmän. Ja helppo sitten vaan miettiä poikien nimiä jne.



Masumies on aloittanut päivittäisen melskaamisen. Kunnolla en vielä mitään tunne, mutta sellaista pientä liikettä, kääntyilyä ja hipaisuja. Ihan edessä ei tunnu mitään, kun se istukka on siinä, mutta sivuilla ja " katossa" kyllä. Eilen sain pillityskohtauksen, kun maattiin kaikki sohvalla - minä, mies ja poika ja Masuli alkoi pyöriä mahassa - tuli vaan niin onnellinen tunne, että tässä mä pötköttelen yhdessä elämäni miesten kanssa... No juu, perhanan hormonit taas kerran.



Uma: Mulla se sokerirasitus meni niin, että ennen sitä piti olla 12 h syömättä ja juomatta (suun sai kostuttaa vedellä = juoda 0,5 dl, jos kovasti janotti) ja sitten aluksi ottivat paastonäytteen, sen jälkeen join pari lasillista sokerilitkua (yöks!) ja sitten siitä 1 tunnin päästä uusi näyte ja sitten vielä siitä tunnin päästä toinen näyte. Kannattaa varata jotain syötävää mukaan, että voi heti kokeen jälkeen syödä ja juoda jotakin, sillä lähti ällöolo nopsaan pois.



Mammavirtahepo: Voimia sinulle kovasti tulosten odotteluun! Toivon, että hyviä uutisia kuitenkin saat. Tiedän, mikä piina tuo on ja miten synkäksi se mielen vetää. Jaksuja!



Tuutis ja Masumies rv 15+2

Pääsin mammavirtahevon kanssa samaan veneeseen, eli mullakin tuo saamarin veriseula osoitti kohonnutta riskiä ja lapsivesitutkimukseen aika huomisaamulle. Olo on sekava, yritän jonkin sortin positiivista ajattelua, mutta oikeasti tekisi mieli vaan itkeä. Tässä vaiheessa pelkään eniten sitä itse operaatiota ja koko rankkaa aamupäivää. Lähinnä se keskenmenoriski pelottaa. Piikkikammoa mulla ei ole.



Eli nyt kaipaan kovasti operaation läpikäyneiltä kommentteja ja tsempityksiä, pliis. Ja mammavirtahevolle kovasti tsemppiterkkuja!



apinaemo (viikotkin nyt ihan hukassa pääkopasta, l.a. 9.9.)

Valitettavasti tarvii sanoa, että mun mielestä se lapsivesipunktio oli epämiellyttävä koe, ei varsinaisesti sattunut, mutta tunne, mitä aiemmin ole koskaan kokenut. Varmasti sama juttu olisi rokotuksen tai verikokeen kanssa, jos sellaista olisi koskaan saanut. Onneks se kesti vain hetken. Toimenpiteen tehneen lääkärin mukaan keskemenoriski johtuu siitä, että koska kyseessä on reikä, mikä voi liikkumisen/rehkimisen takia suurentua. Ota siis rauhallisesti ainakin toimenpide päivä (älä käy edes kaupassa) ja seuraavana päivänkin lepäile mahdollisimman paljon. Itselläni piikkikohta on vähän arka, mutta muuten kaikki tiettävästi ok. Älä siis " Apinaemo" ole peloissasi toimenpiteestä, mukava se ei ole, mutta ei kuitenkaan kamala.



Piinallisempaa on tämä tulosten odotus. Miks hitossa sitä ei voi ajatella, että lapseni on 98.5% terve, eikä mieti 1.5%:n kromosomipoikkeavaisuutta!!! Olen itkenyt itseni melkein tyhjiin, miettynyt kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, etsinyt tietoa jne. Mutta oikeesti eihän tässä voi kuin vain odottaa 3 viikkoa tuloksien valmistumista. Sen jälkeen pitää tehdä päätös, miten jatkaa. Mutta toivottavasti sitä ei tarvitse tehdä...



Paljon, paljon halauksia ja voimia sulle " Apinaemo" + muut vastaavassa tilanteessa olevat sekä vilpittömän iloinen onnentoivotus sulle Tuutupii!



Mammavirtahepo 16+6 (LA 7.9)

Onhan täällä nyt taas murhetta ilmassa tai ehkä lähinnä tietämättömyydestä aiheutuvaa murhetta. Minäkin varmaan liityn tähän tuloksien odotteluryhmään, sillä sain lähetteen terkkarilta tuohon veriseulaan. Täytän odotusaikana vielä 35, joten sen perusteella tutkitaan jos itse haluan. Vaikka se varmaan kurjaa onkin odotella ensin sen veriseulan tuloksia ja sitten jos huono tsäkä käy niin vielä sitä punktiotulosta mutta taidan silti ottaa sen riskin. Mieluummin kuitenkin haluan tietää mahdollisesta vammasta jo nyt enkä vasta syyskuussa. Tuossa veriseulassahan tulee kait aika helposti noita vääriä positiivisia hälyjä joten varaudun jo minäkin pikkuhiljaa henkisesti siihen punktioon.

Muuten kaikki oli tosi hyvin lääkärillä, oma paino on tismalleen sama kuin esikoisen kanssa ja kun päiväkin oli sama niin sattuipas kohdalleen. Veriarvo oli 126 ja verenpaineet 110/60. Syke löytyi pienen haeskelun jälkeen ja oli 150+, esikoisesta (tyttö) oli 154 joten melko samalla kaavalla mennään. Sokerit ja proteiinit oli nyt mallillaan joten hyvä tästä on jatkaa, ensi viikon alussa sitten heti sitä verinäytettä antamaan- sattuu olemaan lomaviikko niin pieni vaivahan se on käydä tytön kanssa sitten labrassa pyörähtämässä.

Tytölle nousi viime yönä kuume ja on nyt isänsä kanssa kotosalla, minä olen sitten huomisen. Sain kerrankin sairaslomalaput nyt samalla reissulla terkkarilta :) Kova yskä on vaivannut ja nyt sitten nosti päälle kuumeen, toivottavasti menee ohi ihan kotilevolla ja yskänlääkkeellä.

Jotta sellaista, nyt työn touhuun jotta pääsen täältä joskus kotiinkin

t: Typykkä ja Hermis 15 vkoa

huh hei, mulla on tänään synttärit, tulee pyöreitä täyteen, ei siis kakskyt eikä nelkyt mut siitä välistä ;) Kuopus täyttää reilun viikon päästä 3v joten nyt viikonloppuna on sitten kekkerit. Leivottiin kolme kakkupohjaa ja jotain yli 60 broilerpasteijaa ja kun täytettä jäin niin tuli toiset 60 broilerhyrrää. Vieraita tulee kolmessa erässä joten siksi kolme kakkuakin. Lisäksi aamulla tuli siivottua vaatehuone ja yllätys yllätys sieltä sain raivattua kaksi hyllyä tuleville vauvanvaatteille. Kauheen määrän käyttämättömiä lankoja löysin, kiikutan ne äidille jos se keksis nille jatkokäyttöä. KYmmenkunta littanaa tyynyä joutaa roskiin ja iso kassillinen muuta roinaa.



Nyt kyllä huomaa että on koko aamun mennyt matalaliito päällä. Issiashermo kiukuttelee. Sain just pojat päiväunille niin taidan ottaa lasillisen limpparia, jonkun leffan ja kauratyynyt ja mennä sohvalle pötköttelemään.



Muutoin olo on loistava. Varsin vähäliikkeinen on masukki mutta eiköhän ne tuosta voimistu. Vahva epäily on mulla että istukka on tuossa edessä kun liikkeet tuntuu tosi erillaisilta kuin aiemmissa raskauksissa. Edellisiltana tosin mieskin tunsin pienen liikahduksen. Liikkeet on sellaista yleistä möyrintää, ei varsinaisia isoja potkuja. Painoa on tullut varmaan likemmäs 4-5kg lisää, riippuu vähän päivästä ja kellonajasta että milloin vaa' alla käy. Mä en tuosta painosta ole kovin huolissani, molemmista pojista se on varsin äkkiä hävinnyt vaikka kiloja on tullut n. 17.



Mutta nyt vielä pyykkien levitys ja sitten rentoutumaan.



minttupipsa kera mölliäisen rv 17+3

Voihan kökkö, kovasti tsempityksiä teille jotka lapsivesipunktion tuloksia odottelette ja joku sinne oli menossakin, nimet nyt unhoksissa. Mutta täällä eletään hengessä mukana!



On ollut vähän kökkö päivä muutenkin. Töissä on yks tosi ärsyttävä akka, joka sattu tänään olemaan erityisen kiukkunen ja purnas sit kaikkien päälle sen kiukkunsa.. Lisäks suurin osa henkilökunnasta on kipeenä. Hommaa riittää. Huomenna saankin tehdä pitempää päivää vajauksesta johtuen. (onneks sentään lapsiakin on vähän hoidossa)



Ja minähän se olen joukon viimeisenä tietenkin viikonlopun kipeänä. Nenä jo tuhisee, päätäsärkee, hartioita kolottaa, kurkku karheena :/ Pöh sanon minä.



Mutta onhan sentään aurinkoista ja miehukseeni olen taas ihastunut uudestaan - se lämmittää mieltä kummasti :D



Sellasta sekalaista tänne ;D Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

Ja samalla hyvät viikonlopun toivotukset!

Tämä mamma lähtee nimittäin huomenna sinne kylpylälomalle. Ihanaa! Vaikkakin ihan kamalasti alkoi nyt illalla hirvittää, kun esikoinen jää kotiin... Varmaan soitan tunnin välein siskolle että onko kotona kaikki hyvin ja onko lapsi itkeny. :( Tänään poika on vielä ollut niin erityisen ihana ja suloinen ja kiltti että on ikävä jo valmiiksi!!!



Mä oon nyt ollu tuntevinani vauvan liikkeitä. En todellakaan osaa sanoa onko nää nyt oikeesti niitä. Mutta pitää seurailla muutama päivä ja jos jatkuu samanlaisena ni kai se sitä sitten on! Aika jännää. :) Just ku kerkesin sanoa ettei vielä tunnu ja menee varmaan jokunen viikko vielä...



Typykkä taisi olla nyt sitten ensimmäinen, joka tietää vauvansa sukupuolen! Minäkin haluaisin kovasti tietää. Olen vain niin utelias, ei siihen muuta syytä.



Eipä kummempia. Nukkumaan vain.