Miten pääsen eroon autismista joka minulla on?
Tehnyt elämästäni vain helvettiä ilman että tiesin mikä minua vaivaa ja kun sai diagnoosit niin elämästä tuli vielä pahempi kun tietää ettei tule enää koskaan pärjäämään tai saavuttamaan mitään koska kyvyt ovat naurettavan rajalliset. On vielä siinä rajoilla että katsotaan itsenäisesti pärjääväksi vaikka kaikki on hemmetin hankalaa ja kun on siinä rajoilla niin tiedostaa kaiken tämän. Jos pää olisi enemmän rikki niin olisi helpompaa kun olisi paljon tietämättömämpi asioista. Kun tiedostaa kaikkea niin helpommin on tullut liuta psyykkisiä sairauksia.
Terveillä aivoilla olisi helpompaa. Olisi töitä, harrastuksia, kavereita jne. sen sijaan että istuu neljän seinän sisällä yksinään päivästä toiseen.
Kommentit (4)
Kuulostat normaalilta. Suomen olosuhteissa voi olla muillakin vaikeaa noissa asioissa ja on paljon sisällä. Ei ole selvää että löytyy helposti kenellekään oikea kaveri, oikea työpaikka tai onko rahaa harrastaa ihan kaikkea. Ellei joku vaan sitten testaa jotain, mutta mitä se vaatii, siis se paikka mihin menee. Ehkä vaatimukset ovat liian kovia eri paikoissa tai rahaa vaativia. Mitä muiden vaatimukset ovat vai hyväksyykö. -Entä vähemmän vaativat paikat joissa ei ole statushommaa tai raha ensin.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää olla ihan hemmetin ahkera, niin pärjäät. Ja sinnikäs.
Ennen diagooseja olin noin 10 vuotta työelämässä ja yritin kokoajan pärjätä muiden kyydissä ja tein paljon paljon kunnes lopulta tuli seinä vastaan ja sillä tiellä olen edelleen. Ainoa sinnikkyys mikä on olemassa vielä itsellä on se että olen vielä olemassa vaikka tämä elämä tuntuu kidutukselta.
Sun pitää olla ihan hemmetin ahkera, niin pärjäät. Ja sinnikäs.