Rakkaat naapurit, nyt riitti!

Aloitetaan näin: olette oikein mukava perhe siellä meidän yläkerrassa.

Ymmärrän täysin, että kahta uhmaikäistä lasta ei aina saa pidettyä hiljaa. Pyydän anteeksi niitä vuoden takaisia tupaantuliaisia, joista iloitimme, meteli saattoi olla liian kova.

Lisäksi myönnän, että meiltä kuuluu myös välillä lapsen itkua ja kattiloiden putoilua. Se on sitä lapsiperheen elämää. Olemme kuitenkin pyrkineet välttämään liiallista meteliä, emme kuitenkaan hiivi ympäri asuntoa.



Nyt itse aiheeseen: Korostan, että lapsista lähtee elämisen ääniä joskus. Pyytäisin kuitenkin yrittämään vähentämään sitä kamalaa tömistelyä mitä lapsenne harrastaa joka ilta, aina klo20 eteen päin, lapsista on varmasti myös mukavaa hakata pattereita leluilla, mutta voisitteko mitenkään yrittää rajoittaa lastenne riehumista ihan naapureiden rauhan takia? Ette tietenkään voi aina hiljaa olla eikä tarvitsekkaan, mutta kyllä mielestäni pitäisi lastenkin ymmärtää, että talossa asuu myös muita.

Jos tunnistit itsesi niin kiva, saatan vielä mainita joskus rapussa kohdatessa, mutta en pahalla, hyvä naapurisopu on kaiken a ja o, vai mitä?