1vuotiaan " seksuaalisuus"
Poikamme on 1v 3kk. Hän aloitti noin kuukausi sitten uuden " puuhan" - hän makaa vatsallaan ja hankaa itseään vasten lattiaa. Hän samalla " ähisee" . Yritämme kiinnittää hänen huomiotaan muualle mutta aika huonolla menestyksellä. Hän teki ko liikettä muskarissakin, missä oli 10 lasta. Siellä keskeytin tilanteen ja otin hänet syliini. En kiellä häntä mutta pakko kai ko. toiminto on keskeyttää ? Onkohan teillä muilla kokemusta asiasta...? Poika tekee sitä useimmiten iltaisin mutta myös päivällä, vaikka olisi virkeä (ei uninen).
Kommentit (2)
esikoistytöllä, sen jälkeen niitä on ollut vaihtelevasti. Alkuun ne ilmeni illalla sängyssä ja sit myöhemmin esim. päiväunille mennessä: tyttö hyväili itsensä uneen. Myöhemmin sitä oli myös julkisesti, lähinnä kotona. Ja silloin sit puhuimme tästä reilusti, että se tuntuu hyvältä ja sitä on ok tehdä juuri siksi, mutta samalla se on yksityisasia ja sitä tehdään vain kun ollaan yksin. Mutta tyttö oli yli 2v. tässä vaiheessa.
1v on aika pieni tosiaan puhetta ymmärtämään, mutta selittää kannattaa silti, sitä ymmärrystä kun ei tiedä. Vaikka ei osaisi puhua vielä kunnolla itse, ymmärtää paljon enemmän! Oma käytös on avainasemassa eli kun suhtautuu luonnollisesti ilman suuremman numeron tekemistä, asia menee nopeammin ohi. Näin seksualisuuteen ei myöskään liity mitään hävettävää ja piiloteltavaa. Mielestäni on tärkeää viestittää lapselle, että hänellä on ihana vartalo ja sitä pitää ja saa tutkia. Ja että mielihyvää saa tuntea + sitä voi itselleen tuottaa myös.
Mielestäni teit aika oikein muskarissa - lyhyesti tilanteen keskeytys, hätäilemättä, syliä tarjoten + johonkin muun huomion kiinnittäminen samalla. Ei tule tunnetta, että teen jotain kiellettyä, olen huono tai tyhmä vaan saan olla turvallisessa, ihanassa sylissä, hyväksyttynä ja pidettynä kaikin puolin.
En nyt muista mikä sen nimi oli, mutta ehkä löytyy nettisivuilta. Siinä puhuttiin " unnuttamisesta" , eli lapsi on vaan keksinyt että se tuntuu kivalta. 1v on aika pieni ymmärtämään, mutta siinä neuvottiin että lapselle voi selittää että se on ihan ok, mutta sitä voi tehdä mielummin omassa rauhassa(tai sitten olen lukenut tän vinkin jostain muualta, en ole 100% varma). Luin jossain aiheesta kun meillä kohta 3v tyttö on ollut pimpistä kiinnostunut, mutta ei ole vielä keksinyt asiaa sen kummemmin.
Voihan olla että asiassa on nyt uutuudenviehätystä ja unnuttaminen vähenee sitten ajan myötä. Itse luin lehtisen jossain ja ajattelin että koskahan meillä tulee tällainen asia eteen...Lapsen mielestä se ei ole tietysti kummempaa kuin nenänkaivuu, eikä siitä tarvitse isoa asiaa tehdäkään. Mutta miten siihen osaa suhtautua luontevasti ja ilman että lapsi alkaa ajatella että se on jotenkin rumaa? Siinä onkin haastetta meille vanhemmille.