Miksi "kirjailu" tarkoittaa kuvioiden ompelemista eikä esimerkiksi kirjojen kirjoittamista vrt. kirjailija?

Kirja ja kirjava taitavat olla samaa etymologista alkuperää. Kirjomalla tehdään joku asia kirjavaksi ja kirjat olivat ennen koristeellisen kirjavia.

Kirjonta, kirjopistot

Vierailija kirjoitti:

Kirjonta, kirjopistot

Juu mutta kirjailijan tuotos ei ole kirjailu. 

Vrt. pilailija - pilailu, muotoilija - muotoilu 

Vierailija kirjoitti:

Kirja ja kirjava taitavat olla samaa etymologista alkuperää. Kirjomalla tehdään joku asia kirjavaksi ja kirjat olivat ennen koristeellisen kirjavia.

Voi olla näinkin, mutta minulle tulee mieleen, että etymologinen alkuperä olisi kummallakin (kuten myös kirjeellä) samanlainen kuin sanalla "kirjaus", eli merkintä.

Miksi lukeminen tapahtuu kirjainten, eikä lukujen avulla? Lukemisen pitäisi tarkoittaa laskemista luvuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirja ja kirjava taitavat olla samaa etymologista alkuperää. Kirjomalla tehdään joku asia kirjavaksi ja kirjat olivat ennen koristeellisen kirjavia.

Voi olla näinkin, mutta minulle tulee mieleen, että etymologinen alkuperä olisi kummallakin (kuten myös kirjeellä) samanlainen kuin sanalla "kirjaus", eli merkintä.

Lisäys: ja tietysti myös kirjain.

Kirjoa voi langalla kankaalle taikka kynällä paperille. Siitä tulee se merkitys.

Miksi kirjosieppo ei ole kirjava, vaan mustavalkoinen tai ruskeavalkoinen?

Kirja, kirjain, kirjoittaa jne. tulevat sanasta, joka tarkoittaa koristelemista, kuvioimista jne. Kirjavakaan ei tarkoita pelkästään mahdollisimman moniväristä, vaan kuviollista. Kirjaimet ovat tietenkin lukutaidottomasta olleet lähinnä kuvioita.

Vierailija kirjoitti:

Miksi lukeminen tapahtuu kirjainten, eikä lukujen avulla? Lukemisen pitäisi tarkoittaa laskemista luvuilla.

Niin, voisi ajatella että "lukunopeus" liittyisi numeroihin. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjonta, kirjopistot

Ja kirjoneule.

Ennen vaatteet nimikoitiin kirjailemalla. Eli kirjailtiin kirjaimia. Nykyään lastenvaatteet nimikoidaan tussilla.