Lue keskustelun säännöt.
Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (24271)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaasan kirjallisuusfestareilta saatu aikamoinen uutinen: uusi joululaulu tulossa ilmeisesti jo viikon päästä ja ennakkomaistiainen on jo kuunneltavissa! https://vm.tiktok.com/ZN9f4RQFEnH6R-1cxjk/
No ruokaanhan se KAJ'n joululaulu tietysti liittyy. Löytyyköhän tieltä säe Kräklon ska va i gryyton.
Vai onko enemmänkin muusta herkusta kyse, sanoo hän punastuen.
Huh, tämähän on tosiaan enemmän kuin pikkutuhma.
Tämä joululaulu jakaa taatusti mielipiteitä. Jotkut odottivat jo kovasti O Helga Nattia Jakobin laulamana. No ei nyt aivan sitä ole... 😅
En tiedä kuka on odottanut ja mitä, mutta poikien tähänastinen tuotanto huomioiden, mä en kyllä odottanut mitään vakavasti otettavaa. 😆
Tajusin muuten vasta torstaina, että joululaulua ei sitten kuultu Tampereella. Oli niin hengästyttävä ja vauhdikas keikka että ei siinä ehtinyt tajuta mitä jäi pois! Ehkä ihan hyvä että tämä ei tullut vielä silloin. Olin aika edessä ja jos meininki livenä on samanlaista kuin mainosklipissä, niin enpä tiedä miten olisin selvinnyt siitä.
Esitetäänköhän tätä jatkossa vain loppuvuoden keikoilla, kun kyseessä on joululaulu...?
Olettaisin, että esitetään vain loppuvuoden keikoilla. Mosquitoa pojat ovat vetäneet ympäri vuoden (paitsi Tampereella sitä ei keskiviikkona kuultu) ajankohtaan sopivin johdantospiikein varustettuna. Mutta olisi hieman erikoista kuunnella Dopp i grytania juhannuskonsertissa. Tosin myös erittäin kajmaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että KAJ on kaikille, mutta olen kyllä muuttanut kantani täysin. KAJ ei todellakaan ole kaikille. Ei todella! Omaan huumorintajuun heidän jutut osuu täysin, mutta ymmärrän, että läheskään kaikille ei osu eikä avaudu ollenkaan. Eikä toki ole tarviskaan. Musiikin ja estraditaiteen saralla on onneksi niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää sieltä itselleen mieluista kuunneltavaa.
Luin muuten hiljattain jostain määritelmän, että huumorimusiikki ei oikeastaan ole mikään itsenäinen musiikkigenre tai tyylilaji, vaan pikemminkin lähestymistapa tai ilmaisukeino, joka voi hyödyntää minkä tahansa musiikkityylin rakenteita. Sen tekeminen vaatii usein korkeaa musiikillista taitoa, koska tekijän on tunnettava jäljittelemänsä tyylilajin säännöt erittäin hyvin. Muutenhan esim. musiikillinen parodia tai "vitsi" ei vaan kertakaikkiaan toimi. Eli todella vaikea ja vaativa laji, jossa onnistuakseen on homma oltava hanskassa.
Suomen kieltenopettajien liitto on myöntänyt Vuoden kieliteko 2026 -palkinnon tasavallan presidentin puolisolle vaikuttavasta ja monipuolisesta kieliesimerkistä. Perustelujen mukaan Innes-Stubb on opetellut sekä suomea että ruotsia ja kannustaa suomalaisia nuoria puhumaan eri kieliä ilman virheiden pelkoa.
Edellisen, vuonna 2025 annetun palkinnon perustelut olivat positiivisen kiinnostuksen lisääminen suomenruotsalaisuutta, ruotsin kieltä ja sen murteita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että KAJ on kaikille, mutta olen kyllä muuttanut kantani täysin. KAJ ei todellakaan ole kaikille. Ei todella! Omaan huumorintajuun heidän jutut osuu täysin, mutta ymmärrän, että läheskään kaikille ei osu eikä avaudu ollenkaan. Eikä toki ole tarviskaan. Musiikin ja estraditaiteen saralla on onneksi niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää sieltä itselleen mieluista kuunneltavaa.
Luin muuten hiljattain jostain määritelmän, että huumorimusiikki ei oikeastaan ole mikään itsenäinen musiikkigenre tai tyylilaji, vaan pikemminkin lähestymistapa tai ilmaisukeino, joka voi hyödyntää minkä tahansa musiikkityylin rakenteita. Sen tekeminen vaatii usein korkeaa musiikillista taitoa, koska tekijän on tunnettava jäljittelemänsä tyylilajin säännöt erittäin hyvin. Muutenhan esim. musiikillinen parodia tai "vitsi" ei vaan kertakaikkiaan toimi. Eli todella vaikea ja vaativa laji, jossa onnistuakseen on homma oltava hanskassa.
Isäni soitti vuosikymmenet Retuperän WBK:ssa ja sen senioriryhmässä Retun Wihtoreissa. Jokainen soittaja on erinomainen muusikko ja vasmatii todellista taitoa soittaa oikein väärin. Musiikillset vitsit ovat nokkelia ja tuottavat suurta mielihyvää alkuperäiset kappaleet tunteville. Tunnen kuitenkin myös yhden ihmisen, jobka huumorintaju on niin yksioikoinen, että hän ei kertakaikkiaan voi ymmärtää miksi pitää soittaa väärin. Jokainen olkoon autuas uskossaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että KAJ on kaikille, mutta olen kyllä muuttanut kantani täysin. KAJ ei todellakaan ole kaikille. Ei todella! Omaan huumorintajuun heidän jutut osuu täysin, mutta ymmärrän, että läheskään kaikille ei osu eikä avaudu ollenkaan. Eikä toki ole tarviskaan. Musiikin ja estraditaiteen saralla on onneksi niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää sieltä itselleen mieluista kuunneltavaa.
Luin muuten hiljattain jostain määritelmän, että huumorimusiikki ei oikeastaan ole mikään itsenäinen musiikkigenre tai tyylilaji, vaan pikemminkin lähestymistapa tai ilmaisukeino, joka voi hyödyntää minkä tahansa musiikkityylin rakenteita. Sen tekeminen vaatii usein korkeaa musiikillista taitoa, koska tekijän on tunnettava jäljittelemänsä tyylilajin säännöt erittäin hyvin. Muutenhan esim. musiikillinen parodia tai "vitsi" ei vaan kertakaikkiaan toimi. Eli todella vaikea ja vaativa laji, jossa onnistuakseen on homma oltava hanskassa.
Niinpä. Avoimen FB-ryhmän ruotsalaiset kukkahattutätioletetut ovat närkästyneet Dopp i grytanista. Ei saa pilkata heidän pyhää kinkunpaistorasvaansa (suomalaisethan heittävät sen viemäriin, vessanpönttöön tai biojätteeseen, kun taas ruotsalaiset säästeliäästi tekevät siitä lientä ja dippaavat siihen leipää). Tai sitten he eivät vain kestä noita Jakobin treenattuja käsivarsia. Seksipommi kauhalla hämmentämässä on tiukkapipoille liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että KAJ on kaikille, mutta olen kyllä muuttanut kantani täysin. KAJ ei todellakaan ole kaikille. Ei todella! Omaan huumorintajuun heidän jutut osuu täysin, mutta ymmärrän, että läheskään kaikille ei osu eikä avaudu ollenkaan. Eikä toki ole tarviskaan. Musiikin ja estraditaiteen saralla on onneksi niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää sieltä itselleen mieluista kuunneltavaa.
Luin muuten hiljattain jostain määritelmän, että huumorimusiikki ei oikeastaan ole mikään itsenäinen musiikkigenre tai tyylilaji, vaan pikemminkin lähestymistapa tai ilmaisukeino, joka voi hyödyntää minkä tahansa musiikkityylin rakenteita. Sen tekeminen vaatii usein korkeaa musiikillista taitoa, koska tekijän on tunnettava jäljittelemänsä tyylilajin säännöt erittäin hyvin. Muutenhan esim. musiikillinen parodia tai "vitsi" ei vaan kertakaikkiaan toimi. Eli todella vaikea ja vaativa laji, jossa onnistuakseen on homma oltava hanskassa.
Kaj on kyllä kaikille. Siis kaikille, jotka sitä ymmärtävät ja ennen kaikkea haluavat ymmärtää. On yllättävän paljon ihmisiä, jotka hutkivat ennen kuin tutkivat. Kielimuurilla on osansa; vöyriläiset sanaleikit eivät toden totta ole helpoimpia etenkään meille suomenkielisille. Eivätkä sanoitusten monikerroksisuus ja intertekstuaaliset viittaukset tietenkään avaudu aivan jokaiselle. Mutta musiikin kielestä voi totta kai nauttia kuka tahansa.
Musiikillinen huumori on laji sinänsä. Moni ei tule edes ajatelleeksi, että myös esimerkiksi Mozart, Rossini ja Donizetti kirjoittivat enimmäkseen huumorimusiikkia. Monen muunkin suuren mestarin sävellyksissä törmää usein aivan hurmaaviin musiikillisiin vitseihin. Kaj'n musiikkihuumori on tietysti oma lukunsa. Ihailen valtavasti heidän eri tyylilajien tuntemustaan ja musiikillista(kin) yleissivistystään. Parodioida voi luonnollisesti vain sitä, minkä hallitsee perin pohjin. En voi kuin ihmetellä sitä, mihin kaikkeen tämä kolmikko on jo nyt kyennyt.
Tiesivätköhän vöyriläiset, että Puccinin Turandot tulee samassa salissa ensi-iltaan jo helmikuussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaa suuresti Ruotsin reaktio. Noustaanko siellä barrikadeille, kun ne suomalaiset maalaispojat pilkkaa heidän pyhää traditiota vai otetaanko biisi päinvastoin hartaan tosissaan. Tirsk.
Valveutuneimmat ruotsalaiset eli faniryhmän gunillat ovat jo reagoineet. Tuolla ensimmäisellä aavistelemallasi tavalla: fan mikä pyhäinhäväistys.
Onpa hyvä että ruotsalaisfanit saivat joululaulusta jotain muuta josta närkästyä, etteivät kauaa jaksaneet kauhistua Suomen julkisista verotiedoista. Muuten kyllä linkitetään joka Vasabladetin, Hublarin ja Ylen juttuun joka edes etäisesti, vastavaloon ja toisella silmällä siristäen liittyy KAJ:hin, mutta tämä tabu oli näköjään liikaa.
Itse kyllä pidän ruotsalaista tapaa ja lakia, joiden mukaan kaikkien ihmisten kotiosoitteet ja syntymäajat ovat vapaasti etsittävissä netistä (ellei henkilö ole sitä estänyt maksamalla siitä), huomattavasti hurjempana asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiesivätköhän vöyriläiset, että Puccinin Turandot tulee samassa salissa ensi-iltaan jo helmikuussa?
Eiköhän Tampereen keikka ollut täsmäajoitettu niin, että Jakob kävi antamassa ääninäytteen helmikuuta ajatellen. Pahinta talviflunssa-aikaa, varamiehiä ei voi olla liikaa. Talon pääpromoottori istui valppaana katsomossa. 😋
Olenkohan nyt nähnyt saman klipin kuin muut, yhden biisin alusta jossa he ilmestyvät kuvaan ja alkavat hämmentää? Ja sitten kuulin pienen kappaleen biisistä, joka kuulosti 90-luvun pikkutuhman balladin parodialta, hyvin ruotsalaisesti äännettynä.
En ainakaan näiden perusteella tajua, mikä näissä nyt on niin hottia eikä myöskään kauheaa. Hauskuus selviää sitten varmaan kun kuulee koko biisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että KAJ on kaikille, mutta olen kyllä muuttanut kantani täysin. KAJ ei todellakaan ole kaikille. Ei todella! Omaan huumorintajuun heidän jutut osuu täysin, mutta ymmärrän, että läheskään kaikille ei osu eikä avaudu ollenkaan. Eikä toki ole tarviskaan. Musiikin ja estraditaiteen saralla on onneksi niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää sieltä itselleen mieluista kuunneltavaa.
Luin muuten hiljattain jostain määritelmän, että huumorimusiikki ei oikeastaan ole mikään itsenäinen musiikkigenre tai tyylilaji, vaan pikemminkin lähestymistapa tai ilmaisukeino, joka voi hyödyntää minkä tahansa musiikkityylin rakenteita. Sen tekeminen vaatii usein korkeaa musiikillista taitoa, koska tekijän on tunnettava jäljittelemänsä tyylilajin säännöt erittäin hyvin. Muutenhan esim. musiikillinen parodia tai "vitsi" ei vaan kertakaikkiaan toimi. Eli todella vaikea ja vaativa laji, jossa onnistuakseen on homma oltava hanskassa.
Niinpä. Avoimen FB-ryhmän ruotsalaiset kukkahattutätioletetut ovat närkästyneet Dopp i grytanista. Ei saa pilkata heidän pyhää kinkunpaistorasvaansa (suomalaisethan heittävät sen viemäriin, vessanpönttöön tai biojätteeseen, kun taas ruotsalaiset säästeliäästi tekevät siitä lientä ja dippaavat siihen leipää). Tai sitten he eivät vain kestä noita Jakobin treenattuja käsivarsia. Seksipommi kauhalla hämmentämässä on tiukkapipoille liikaa.
Myönnän, mulla on huono tapa ärsyyntyä joittenkin ihmisten somekäytöksestä, mutta en kestä sitä yhtä tyyppiä, joka jälleen kulkee kaikissa mahdollisissa ketjuissa kommentoimassa, että tekivätpä taas huonon ja tyhjänpäiväisen biisin. Ihan sama oli Gelaterian kanssa. Silloinkin tämä tyyppi kävi joka paikassa moittimassa. Kun nämä biisit nyt eivät ole juuri HÄNEN makunsa mukaisia, niin ne ovat heti umpisurkeita, massatuotantoa, merkityksettömiä mainstream-lallatuksia, ties mitä. Jos ei tykkää niin ei tykkää eikä siinä mitään. Mutta onko pakko tunkea noita "minä minä minä ja MINUN mielipide" -kommentteja, välillä aika dissaavaan sävyyn kirjoitettuja, aivan jokaiseen keskusteluun. Joulubiisistä ei edes ole kuultu kuin pari pientä palasta, niin yhdellä on jo heti vuorenvarma negatiivinen mielipide.
Sen mielipiteenkin muuten voi ilmaista hyvin monella tavalla, myös ihan nätisti ja kohteliaasti.
Ei tarvitse edes paistaa kinkkua itse, vaan on lupa oikaista, sillä doppia saa kaupasta valmiina https://handla.ica.se/produkt/1024088
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Whaaat!? Vägg i vägg potenssiin (pun intended) tuhat. Oman sarjansa Halln potenssiin tuhat. En edes tiedä, mikä tässä on ihaninta/kamalinta. Valitsen ihan summassa noi poikien kampaukset.
Hyvä valinta. Mä epäröin vielä noiden kultaisten kaulaketjujen ja kaksimielisten loppuhymyjen välillä. Täytyy katsoa vielä kerran, jospa sitten pystyn tekemään päätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan nyt nähnyt saman klipin kuin muut, yhden biisin alusta jossa he ilmestyvät kuvaan ja alkavat hämmentää? Ja sitten kuulin pienen kappaleen biisistä, joka kuulosti 90-luvun pikkutuhman balladin parodialta, hyvin ruotsalaisesti äännettynä.
En ainakaan näiden perusteella tajua, mikä näissä nyt on niin hottia eikä myöskään kauheaa. Hauskuus selviää sitten varmaan kun kuulee koko biisin.
Somekanavien äänitiedostoissa on myös 40 s. pätkä.
Se ruotsinsuomalainen eteläruotsalaistunut täti, joka rähistyään toistuvasti sai loparit julkisesta ryhmästä, on käynyt KAJ'n omissa julkaisuissa narisemassa siitä että tämän syksyn Ruotsin-kiertueella ei ole oikeanlaisia katsomoja (seisoma/istuma).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin vielä vuosi sitten sitä mieltä, että KAJ on kaikille, mutta olen kyllä muuttanut kantani täysin. KAJ ei todellakaan ole kaikille. Ei todella! Omaan huumorintajuun heidän jutut osuu täysin, mutta ymmärrän, että läheskään kaikille ei osu eikä avaudu ollenkaan. Eikä toki ole tarviskaan. Musiikin ja estraditaiteen saralla on onneksi niin paljon valinnanvaraa, että jokainen löytää sieltä itselleen mieluista kuunneltavaa.
Luin muuten hiljattain jostain määritelmän, että huumorimusiikki ei oikeastaan ole mikään itsenäinen musiikkigenre tai tyylilaji, vaan pikemminkin lähestymistapa tai ilmaisukeino, joka voi hyödyntää minkä tahansa musiikkityylin rakenteita. Sen tekeminen vaatii usein korkeaa musiikillista taitoa, koska tekijän on tunnettava jäljittelemänsä tyylilajin säännöt erittäin hyvin. Muutenhan esim. musiikillinen parodia tai "vitsi" ei vaan kertakaikkiaan toimi. Eli todella vaikea ja vaativa laji, jossa onnistuakseen on homma oltava hanskassa.
Niinpä. Avoimen FB-ryhmän ruotsalaiset kukkahattutätioletetut ovat närkästyneet Dopp i grytanista. Ei saa pilkata heidän pyhää kinkunpaistorasvaansa (suomalaisethan heittävät sen viemäriin, vessanpönttöön tai biojätteeseen, kun taas ruotsalaiset säästeliäästi tekevät siitä lientä ja dippaavat siihen leipää). Tai sitten he eivät vain kestä noita Jakobin treenattuja käsivarsia. Seksipommi kauhalla hämmentämässä on tiukkapipoille liikaa.
Myönnän, mulla on huono tapa ärsyyntyä joittenkin ihmisten somekäytöksestä, mutta en kestä sitä yhtä tyyppiä, joka jälleen kulkee kaikissa mahdollisissa ketjuissa kommentoimassa, että tekivätpä taas huonon ja tyhjänpäiväisen biisin. Ihan sama oli Gelaterian kanssa. Silloinkin tämä tyyppi kävi joka paikassa moittimassa. Kun nämä biisit nyt eivät ole juuri HÄNEN makunsa mukaisia, niin ne ovat heti umpisurkeita, massatuotantoa, merkityksettömiä mainstream-lallatuksia, ties mitä. Jos ei tykkää niin ei tykkää eikä siinä mitään. Mutta onko pakko tunkea noita "minä minä minä ja MINUN mielipide" -kommentteja, välillä aika dissaavaan sävyyn kirjoitettuja, aivan jokaiseen keskusteluun. Joulubiisistä ei edes ole kuultu kuin pari pientä palasta, niin yhdellä on jo heti vuorenvarma negatiivinen mielipide.
Sen mielipiteenkin muuten voi ilmaista hyvin monella tavalla, myös ihan nätisti ja kohteliaasti.
En ole siinä suljetussa ryhmässä eikä mulla ole Facebook-tunnareitakaan, mutta silti ihmettelen miksi kukaan vaivautuu tuhlaamaan elämäänsä yhteisössä, jossa ei viihdy ja jonka sisältö on omien mieltymysten/arvojen vastaista.
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan nyt nähnyt saman klipin kuin muut, yhden biisin alusta jossa he ilmestyvät kuvaan ja alkavat hämmentää? Ja sitten kuulin pienen kappaleen biisistä, joka kuulosti 90-luvun pikkutuhman balladin parodialta, hyvin ruotsalaisesti äännettynä.
En ainakaan näiden perusteella tajua, mikä näissä nyt on niin hottia eikä myöskään kauheaa. Hauskuus selviää sitten varmaan kun kuulee koko biisin.
Olet varmasti nähnyt sen saman minkä me muutkin mutta omilla silmilläsi, ja kuullut sen omilla korvillasi Ja tulkinnut kaiken omilla aivoillasi. Joten don't worry, me ollaan uniikkeja kokijoita kajkki.
Vierailija kirjoitti:
Se ruotsinsuomalainen eteläruotsalaistunut täti, joka rähistyään toistuvasti sai loparit julkisesta ryhmästä, on käynyt KAJ'n omissa julkaisuissa narisemassa siitä että tämän syksyn Ruotsin-kiertueella ei ole oikeanlaisia katsomoja (seisoma/istuma).
Kumpiako niitä pitäisi hänen mielestään olla? Keikkapaikatkin taitavat olla hänelle liian kaukana tai liian lähellä, väärään kellonaikaan tai vääränä päivänä.
Joo sen mä katsoin kyllä. Mutta en kuunnellut sitä missä pelkkä ääni. Kyllähän näitä mainosmaistiaisia tulee varmaan vielä lisää viikon mittaan. Somaa tiukujen helinää 🤭