Onko mulla enää toivoa???

Ennenkuin olet saanut vanhan paskan pihalle, turha ruveta vollottamaan jo seuraavan perään. Ja ihan varmasti kun tunteet vähän rauhoittuvat, onni seuraa jo siitä, että onnesi ei ole kenenkään kusipään armoilla!



nimim. onnellinen yh, joka voi oikein hyvin itsekseen ja monen uuden onnen löytäneen entisen yh:n hyvä kaveri

Puolen vuoden päästä alkoi uusi rakkaus ja tuli yhteisiä lapsiakin. Usko pois, elämällä on sulle vielä vaikka mitä tarjottavana.

vaan ihan normaalia, rauhallista, luotettavaa, tasapainoista arkea. Ihanaa, tavallista miestä, jonka kanssa vanheta...



Ap

Ja 4, olen hyvin itsenäinen, pärjään kyllä omillani. Henkisesti mieheni on jo menneisyyttä, mutta jotenkin tuntuu lohduttomalta ajatus siitä, ettei voisi jakaa arkea toisen aikuisen kanssa...

Sitten kun rakastat itseäsi, ja sulla on yksin hyvä olla - sitten ota mies. Muuten roikut ja tarvitset ihailua. Mun mielestä paras liitto on kaksi onnellista, itsenäistä ja toisen ihailua kaipaamatonta on yhdessä.... Kaikessa on toki kautensa.