Lue keskustelun säännöt.
Lapseni on outo ja erikoinen
30.06.2025 |
Hän todellakin on. Toivoisin että ei olisi. Että hänellä olisi hiukan helpompaa itselläänkin. Ärsyynnyn usein siitä, miten onnettomat taidot hänellä joissain asioissa on. Olen äiti ja hän on vanhin tyttäreni. Vaadinko liikoja? Varmaan. Vertailenko? Kyllä! Kunpa voisin olla välittämättä ja antaa hänen olla omanlaisensa. Mutta en pysty! Minulla on pakottava tarve edes yrittää saada muokattua ja opetettua hänelle suht normaalit tavat olla, elää ja suhtautua asioihin. Onko täällä muitakin jotka ei pysty puhtain sydämin sanomaan että rakastan lastani juuri sellaisena kuin hän on?
Kommentit (37)
Mieti lapsesi onnellisuutta ja terveyttä ensimmäisenä. Älä arvostele ainakaan tai liikaa työnnä vastuuta. Jokainen kehittyy aikanaan ja tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen hän on? Millä tavalla hän on erikoinen? Onko hänellä diagnooseja, jotka selittävät asiaa? Jos ei, voisiko lääkäristä olla apua, jos hän tosiaan on oikeasti erikoinen.
Erityislasten vanhemmilla on kova työ pysyä positiivisena, koska erikoinen lapsi muuttuu erikoiseksi aikuiseksi, jonka elämä voi olla vaikeaa, ellei hänellä ole riittävää tukea, kuntoutusta ja lääkitystä. Siltikin hänestä ei välttämättä tulee ns. normaalia työssäkäyvää aikuista, joka saavuttaisi normaalit asiat.
Lapsen ikä ja millä tavalla erikoinen?
Et kyennyt kertomaan hänestä mitään. Häpeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:( lapsestasi on vaarassa kehittyä persu tai muuten rikollinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että ainut sekopää tässä on äiti. Jos ei osaa taitoa niin opetat. Jos on neurologinen asia niin opetat sen mitä pystyy oppimaan. Mutta esim "normaalin esittäminen" ei ole taito, johon kenenkään kannattaa tuhlata aikaa tai energiaa.
Perustuen ap:n pinnallisuuteen, hän ei ole hyvä vanhempi kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää nyt heti riehaantuko ennen kuin toinen ehtii edes selittää mitään. Jos on jotain neurologiaa, sitä voi olla vanhemmillakin. Eli jos ymmärrätte lasta, ymmärtäkää vanhempiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt heti riehaantuko ennen kuin toinen ehtii edes selittää mitään. Jos on jotain neurologiaa, sitä voi olla vanhemmillakin. Eli jos ymmärrätte lasta, ymmärtäkää vanhempiakin.
Samaa mieltä tästä. Sitä paitsi erityislapsen vanhempana on todella rankkaa. Lapsesta ei samassa mielessä tule aikuista kuin muista, sen hyväksyminen on iso prosessi. Yhteiskunta on rakennettu yhä enemmän normaaleja tai lahjakkaita varten, yhä useampi tavallinenkin pienin haastein putoaa kyydistä.
Hän on jo 24-vuotias ja kokee itse olevansa jotenkin kovia kokenut, vaikka itse asiassa on elänyt melko helpon elämän. Jos ei asiat mene juuri niinkuin haluaa, me muut saamme kärsiä hänen marttyroinnistaan. Hän ei pärjää normaaleissa kuvioissa, muutti esimerkiksi äidilleni eli mummolleen asumaan, kun ei osaa omaa kotia pitää. Omassa kodissa asuminen haastavaa hänelle, koska ei osaa tai jaksa hoitaa kodinhoidollisia toimia ja raivoaa ja tiuskii kaikille jos joutuu maksamaan asumisestaan. No nyt sitten äitini menehtyi ja tyttäreni on taas ihmeissään kenen helmoihin muuttaisi seuraavaksi. Todennäköisesti muuttaa taas minun sohvalleni tai yrittää ehdottaa kimppakämppää opiskelemaan lähtevälle siskolleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän on jo 24-vuotias ja kokee itse olevansa jotenkin kovia kokenut, vaikka itse asiassa on elänyt melko helpon elämän. Jos ei asiat mene juuri niinkuin haluaa, me muut saamme kärsiä hänen marttyroinnistaan. Hän ei pärjää normaaleissa kuvioissa, muutti esimerkiksi äidilleni eli mummolleen asumaan, kun ei osaa omaa kotia pitää. Omassa kodissa asuminen haastavaa hänelle, koska ei osaa tai jaksa hoitaa kodinhoidollisia toimia ja raivoaa ja tiuskii kaikille jos joutuu maksamaan asumisestaan. No nyt sitten äitini menehtyi ja tyttäreni on taas ihmeissään kenen helmoihin muuttaisi seuraavaksi. Todennäköisesti muuttaa taas minun sohvalleni tai yrittää ehdottaa kimppakämppää opiskelemaan lähtevälle siskolleen.
Kuulostaa prinsessalle?
Vierailija kirjoitti:
Hän on jo 24-vuotias ja kokee itse olevansa jotenkin kovia kokenut, vaikka itse asiassa on elänyt melko helpon elämän. Jos ei asiat mene juuri niinkuin haluaa, me muut saamme kärsiä hänen marttyroinnistaan. Hän ei pärjää normaaleissa kuvioissa, muutti esimerkiksi äidilleni eli mummolleen asumaan, kun ei osaa omaa kotia pitää. Omassa kodissa asuminen haastavaa hänelle, koska ei osaa tai jaksa hoitaa kodinhoidollisia toimia ja raivoaa ja tiuskii kaikille jos joutuu maksamaan asumisestaan. No nyt sitten äitini menehtyi ja tyttäreni on taas ihmeissään kenen helmoihin muuttaisi seuraavaksi. Todennäköisesti muuttaa taas minun sohvalleni tai yrittää ehdottaa kimppakämppää opiskelemaan lähtevälle siskolleen.
Onko tuota tutkittu, miksi omillaan asuminen ei toimi? Esim. ADHD ja hahmotushäiriöt voivat tulla esiin tuollaisena. Myös erilaiset mielenterveyshäiriöt aiheuttavat vastaavaa. Muuten aika kylmäävää puhetta sinulta äitisi kuolemasta.
Miksi ei tutkimuksia ole tehty? Tuo ei ole lähelläkään normia. Älä vaan ota luoksesi, teet viimeisen karhunpalveluksen. Hänen pitää oppia siinä ei auta mikään. Sinäkin kuolet joskus. Siihen mennessä on opittava asiat. Nyt tutkimuksiin vaikka väkisin!
Lapsessa ei ole mitää vikaa, sinussa on!
Vierailija kirjoitti:
Hän on jo 24-vuotias ja kokee itse olevansa jotenkin kovia kokenut, vaikka itse asiassa on elänyt melko helpon elämän. Jos ei asiat mene juuri niinkuin haluaa, me muut saamme kärsiä hänen marttyroinnistaan. Hän ei pärjää normaaleissa kuvioissa, muutti esimerkiksi äidilleni eli mummolleen asumaan, kun ei osaa omaa kotia pitää. Omassa kodissa asuminen haastavaa hänelle, koska ei osaa tai jaksa hoitaa kodinhoidollisia toimia ja raivoaa ja tiuskii kaikille jos joutuu maksamaan asumisestaan. No nyt sitten äitini menehtyi ja tyttäreni on taas ihmeissään kenen helmoihin muuttaisi seuraavaksi. Todennäköisesti muuttaa taas minun sohvalleni tai yrittää ehdottaa kimppakämppää opiskelemaan lähtevälle siskolleen.
Oletpa törkeä. Puhut hänestä kuin ulkopuolisesta. Hyi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on jo 24-vuotias ja kokee itse olevansa jotenkin kovia kokenut, vaikka itse asiassa on elänyt melko helpon elämän. Jos ei asiat mene juuri niinkuin haluaa, me muut saamme kärsiä hänen marttyroinnistaan. Hän ei pärjää normaaleissa kuvioissa, muutti esimerkiksi äidilleni eli mummolleen asumaan, kun ei osaa omaa kotia pitää. Omassa kodissa asuminen haastavaa hänelle, koska ei osaa tai jaksa hoitaa kodinhoidollisia toimia ja raivoaa ja tiuskii kaikille jos joutuu maksamaan asumisestaan. No nyt sitten äitini menehtyi ja tyttäreni on taas ihmeissään kenen helmoihin muuttaisi seuraavaksi. Todennäköisesti muuttaa taas minun sohvalleni tai yrittää ehdottaa kimppakämppää opiskelemaan lähtevälle siskolleen.
Oletpa törkeä. Puhut hänestä kuin ulkopuolisesta. Hyi!
Huoh. Kun lapsi on noin vanha, niin sitä samaa sekoilua on jo katsonut kymmenen vuotta. Kyllä siinä ajassa etäännyttää itsensä kenestä tahansa, joka on vastuuton. Sinäkin brutukseni tekisit niin. Ohis
et