Kuinka löytää ystäviä yli 30-vuotiaana?

Olen ollut pitkään sairaana ja kaikki ystävyyssuhteet ovat sinä aikana siirtyneet lepotilaan. Joitain kavereita on siis olemassa, mutta heillä ei ole aikaa nähdä, eikä jaksamista pitää hirveästi yhteyttäkään. Ymmärrän tämän täysin, olen ollut monta vuotta pääasiassa poissa heidän elämästään. Toivon tottakai, että nämä ystävyyssuhteet vielä elpyvät, mutta se ei ole tapahtumassa hetkessä. 

Olen ollut aiemmin sosiaalinen ja tutustunut ihmisiin helposti. Kymmenisen vuotta sairasteltuani en kuitenkaan enää ole samalla tavalla sosialisoitu. Olen muuttunut aavistuksen araksi ja sosiaalisesti kömpelöksi, mutta toivon tämänkin jotenkin muuttuvan, kun totun taas olemaan ihmisten ilmoilla. 

Mutta mistä ihmeestä sitä oikein lähtisi kaverisuhteita etsimään? Mieskin pitäisi löytää, mutta se on sitten myöhempien aikojen murheita... 

Töihin en toistaiseksi ole päässyt, vaikka nyt kunnon puolesta jonkinlainen työntekokin onnistuisi. Sattuu vain olemaan järjettömän huono työtilanne, eikä tuo reikäleipä-cv kelpaa enää edes siivousduuniin, vaikka kokemustakin alalta olisi. Harrastuksiin ja muihin menoihin ei siis ole kovin paljon rahaa. Sain erityisryhmien uima- ja salikortin budjettiin sopivalla hinnalla, joten nyt käyn uimassa ja salilla sekä kävelyillä... Yksinäistä hommaa. Ei löydy kavereita, vaikka välillä tuleekin jonkun kanssa hetki juteltua. 

Jotenka. Mistä te suosittelisitte aloittamaan? Periaatteessa voisin aloittaa jonkin uuden harrastuksen, kunhan jostain saan nipistettyä siihen rahat. Olen myös kiinnostunut vapaaehtoistöistä (tosin mitä sanoo työkkäri?). Muutamaan kesätapahtumaan olen saanut kaverin jo, mutta kaverin kanssa liikkuessa harvoin tulee tutustuttua muihin, kun pitää kuulumiset vaihtaa parilta vuodelta vähintään... 

Kun viimein sairaus on väistynyt, ajattelin elämän pian hymyilevän. Nyt se yksinäisyys vasta realisoituu, kun jaksan viimein poistua kotoa, puhua, jne, mutta ei ole enää ketään... Niin se kuitenkin on, että muutos on mahdollista. Joten johonkin suuntaan tästä on nyt rämmittävä, parempien vuosien toivossa. Otan mielelläni vastaan kaikki ehdotukset ja kirjaan ylös kaikki jollain tavoin toteutettavissa olevat. 

Niin ja palstan perusjankkaajille: töihin menen heti kun pääsen. Onneksi kuntoutunen ihan omalle alalleni, mutta tällä hetkellä kunto ei sitä vielä kestä.