Ulkopuolelle jäämisen tunne

Koen ulkopuolisuutta usein. Järkitasolla ymmärrän, että kaikki ihmiset eivät vaan kykene ajattelemaan tätä, kun toimivat tavallaan. Jos lähdetään yhdessä porukalla reissuun, sovitaan kyydeistä viestiryhmässä. Ennen kuin olen ehtinyt reagoida, ovat muut jo sopineet ja minä menen yksin autolla. Itse huomioisin tämän, ainakin ehdottaisin, että jakaannutaanko, ettei kenenkään tartte ajaa yksin. Tai kun urheilujoukkue on saanut lahjaksi teatteri lippuja ja innoissani ilmottaudun mukaan, kerrotaan, että nämä liput koskevat vain joukkueessa pelaavia ja näytetään pöydän ääressä käsillä rajaten, keitä koskee. Ja yksin mut rajataan ulos. Onko tämä enää mikään tunne, vain kylmä fakta, en kuulu porukkaan, enkä ole toivottua seuraa. Ihan itseäni suojellakseni taidan jäädä pois seuraavasta reissusta, kun kukaan ei ole kyytini varassa, voin näin tehdä. 

Ihmiset ovat typeriä ja  tilannetajuttomia.