Lue keskustelun säännöt.
Surullinen ja yksinäinen olo
28.06.2025 |
Oon väsynyt elämään ahdistuneisuushäiriön kanssa lapsettomana ja yksinäisenä. Ei elämän pitänyt näin mennä. Aikuisuuden piti olla helppoa mutta en haaveile enää mistään kun oon jotenkin luovuttanut. En usko että voisin löytää hyvän parisuhteen, terapia ei ole auttanut ahdistuneisuushäiriön kanssa elämiseen. Tuntuu aika turhalta koko elämä tällä hetkellä.
Kommentit (36)
Välillä tuntuu että mussa on joku vika joka tekee elämästä näin vaikeaa. Että mun mieli on jotenkin väärin rakennettu. Semmoinen sotku josta ei ota mitään selvää ja sen kans vaan jotenkin selviää päivästä toiseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi harmi! Sun täytyy nyt vaan yrittää löytää elämääsi iloa muista asioista.
Kovasti voimia ja iso virtuaalihalaus Sinulle!
Nettiaddiktio johtaa ahdistuneisuushäiriöön
Olisinpa auttamassa. Auttaisin mielelläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi harmi! Sun täytyy nyt vaan yrittää löytää elämääsi iloa muista asioista.
Oon yrittänyt sopeutua erilaisiin skenaarioihin miten elämä voisi mennä: lapsettomuus, ehkä jopa työkyvyttömyys jossain kohtaa terveyssyistä, elämä ilman parisuhdetta.. Tuntuu ettei jaksa haaveilla kun ensin pitäisi surra se että voimavarat ei tuu riittämään äitiyteen.
Yritän kyllä joka päivä muistutella mistä olla kiitollinen. Välillä vaan se tuntuu niin päälle liimatulta kun oikeasti ne tärkeimmät haaveet on jääny toteutumatta.
Ap
Todella surullista, jospa kuitenkin löytäisit hyvän ihmissuhteen, sitä pyydän sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tuskasi. Sielunkumppanini jätti, ja vaikka omaa onnellisuuttaan ei pitäisi panna toisen varaan, niin kyllä minulle pelkkä hänen läsnäolonsa antoi voimaa ja iloa kaikkeen muuhun: töihin, harrastuksiin, ihmissuhteisiin, matkusteluun yms. Nyt työttömänä, yksin ja ahdistuneena elämässä ei ole mitään järkeä, etenkin kun suurin osa ihmissuhteista tuli puolison kautta. Herään joka aamu vailla mitään tarkoitusta.
Vierailija kirjoitti: Nettiaddiktio johtaa ahdistuneisuushäiriöön
Mulla meni toisinpäin. Olin ensin ahdistunut ihan muista syistä, sitten puhelin kasvoi käteen kiinni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä pystyt jos minäkin pystyin olin nuorena niin ahdistunut, että oli useasti päiviä, jolloin valmistauduin pelkästään ruokakauppaan lähtöön useita tunteja. Joskus en pystynyt lähtemään ollenkaan. Silloin kun pystyin, saatoin kaupassa ollessani ahdistua niin paljon että kiertelin siellä hyvinkin pitkään ennen kuin uskalsin kassalle. Iän myötä helpotti.
Onko sulla mahdollista ottaa joku lemmikkieläin, jaksaisitko? Voisi auttaa. Ei olis niin yksinäinen olo. Eihän se tietysti kaikilla toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tule saunaan. Kohta on lämmin, saunan jälkeen laavulle grillaamaan.
(toinen yksinäinen, mutta en ahdistunut)
Ehkä olisi hyvä vaihtaa henkilöä, jonka luona käyt terapiassa.
Ihana jos joku soittaisi joka päivä
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuskasi. Sielunkumppanini jätti, ja vaikka omaa onnellisuuttaan ei pitäisi panna toisen varaan, niin kyllä minulle pelkkä hänen läsnäolonsa antoi voimaa ja iloa kaikkeen muuhun: töihin, harrastuksiin, ihmissuhteisiin, matkusteluun yms. Nyt työttömänä, yksin ja ahdistuneena elämässä ei ole mitään järkeä, etenkin kun suurin osa ihmissuhteista tuli puolison kautta. Herään joka aamu vailla mitään tarkoitusta.
Kuulostaa tosi samalta kuin oma tarina. Itselläkin ex-puolison kautta elämään tuli paljon hyviä ihmissuhteita. Oli painavat syyt silti erota.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi hyvä vaihtaa henkilöä, jonka luona käyt terapiassa.
Ollaan kohta 3v tehty yhteistyötä. Ei hän huono ole, kokenut ja osaava psykologitaustainen. Mutta jotenkin odotin terapialta enemmän: apua arjessa jaksamiseen, stressinhallintaan, oman persoonan hyväksymiseen jne. Kaikenlaista on käsitelty mutta oikein mikään ei oo tullut lähellekään valmiiksi vaan samat ongelmat vuodesta toiseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Nettiaddiktio johtaa ahdistuneisuushäiriöönMulla meni toisinpäin. Olin ensin ahdistunut ihan muista syistä, sitten puhelin kasvoi käteen kiinni.
Ap
Haluatko parantua ahdistuneisuushäiriöstä vai et?
Mullakin :'(