Lue keskustelun säännöt.
Millainen aikuinen kasvaa jos lasta...
18.05.2008 |
kielletään osoittamasta tunteitaan, siis kiukuttelemasta, itkemästä. riehumasta ym. ja opetetaan vaan leikkimään hiljaa huoneessaan,
Kommentit (10)
Minä olen juuri sellainen ihminen, jota on kielletty kaikesta, vaikka itse asiassa olin suhteellisen kiltti lapsi.
Hyvin olen pärjännyt. Tulen helposti toimeen muiden kanssa, enkä suuremmiten mieti kakkosen listaamia asioita. Työelämässä olen edennyt pitkälle ja minulla on onnellinen 3 lapsen perhe.
Yksilökohtaista siis. Ja olen itse asiassa sitä mieltä, että kaikkea lasten tinttaamista ei tarvitse jaksaa kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se kieltäminen nyt tarkoittaa? Sitäkö, ettei lapsen kiukkua hyväksytä, eikä lasta hyväksytä kiukkuisena, vai nopeaa rauhoittelua ja lapsen huomion poissuuntaamista? Ei lapsen oikeastaan pidäkään antaa kiukuta mielin määrin vaan rajata kiukku ja luoda mahdollisuuksia sen hallitsemiseksi ja siitä ylipääsemiseksi.
Masennus ja tyhjyyden tunteet ovat hirveän tavallisia ongelmia niillä ihmisillä, jotka on kasvatettu "kilteiksi" kieltämällä lapselta kaikki negatiiviset tunteet. Lapsi oppii suuntaamaan negatiiviset tunteensa itseensä.
Oletin kyllä kysymyksen tarkoittavan sitä, että lapsen ei ole hyväksyttyä ilmaista (negatiivisia) tunteitaan. Siitä ei hyvää seuraa!!! Kolmosen tapauksessa hänen toimintansa ja tunteensa ovat olleet hyväksyttyjä vanhempien tai muiden läheisten toimesta. Tietenkään ei ole hyväksi lapselle antaa hänen käyttäytyä miten hyvänsä, mutta lapsen täytyy sallia kokea ja ilmaista kaikkia tunteita. Ilmaisun suhteen vanhempien on opetettava, mikä on sopivaa, esimerkiksi muiden tai itsensä vahingoittaminen kiukuspäissään ei ole. Sen sijaan lapsen on täysin sopivaa tuntea kiukkua.
Sääntöjä noudattava. Huono ilmaisemaan tunteitaan tai edes tunnistamaan niitä. Semmoinen ei-spontaani.
Minut on kasvatettu juuri näin. Paitsi lisäksi piti tehdä paljon kotitöitä jo tosi pienenä, ei niin aikaa leikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kasvoi edellisen vastaajan vastakohta. Spontaani, tunteikas, jämti.
Ei saanut näyttää tunteita, vanhemman sana oli laki, oli pärjättävä yksikseen.
No musta on ainakin kasvanut ihan normaali :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 15:27"]
No musta on ainakin kasvanut ihan normaali :D
[/quote]
Miten se onnistuu? Itkemisen kieltäminen nimittäin kuulostaa pahalta. Varsinkin jos lapsella on oikea hätä.
Varmaan aika monenlaisia kasvaa, eiköhän esim. suurista ikäluokista suurin osa ole kasvatettu noin.
henkilö, joka pelkää muiden ihmisten tunnereaktioita ja pitää itseään syyllisenä niihin. Vaistoaa helposti pienetkin mielialamuutokset ja ahdistuu niistä. Vaikea luottaa ihmisiin, "ottaa itseensä" helposti. Jos löytää aikuisena turvallisen tunneilmapiirin, voi purkaa lapsena patoutunutta raivoa. Tai jotkut kyllä purkavat muissakin tilanteissa. Tällöin tunnereaktio näyttää muista täysin liioitellulta ja voi aiheutua lapsellisista syistä (väärän väriset sukat tms) mutta tuntuu raivoajasta oikeutetulta ja oikean kokoiselta reaktiolta, sillä lapsi hänessä raivoaa eikä aikuinen. Hyväksyvä tunneilmapiiri on lapselle tärkeä!!