Olemme pariskunta
Olemme molemmat 64v, eläkeikä siis lähestytään.
Anoppi 87v vaatinut pojaltaan palveluksia koko ikänsä ja meno vain jatkuu.
Tänään puoliso iäkkään äitinsä luona 300km päässä pesemässä ikkunat, tekee asunnossa myös kesä siivouksen, pesee pyykit ja silittää, käy kaupassa. Tekee samalla pieniä kodin korjaustöitä, laittaa tietokoneen ja television ohjelmat taas kuosiin.
Me emme itsekään ole enää nuoria, mutta anoppi se vaan ilkeää hypyttää poikaansa.
Meillä on itsellämme kolme lasta, mutta emme ole ikinä, emme koskaan ole vaatineet tai pyytäneet lapsillamme apuja tai palveluksia.
Anoppi voisi muuttaa palvelutaloon tai hankkia kotihoitoa avukseen, eikä passuuttaa jo eläkeiässä olevaa poikaansa.
Kommentit (6)
Tuossa iässä minusta on ihan kohtuullista, että autetaan. Silloin nuorempana niitä rajoja olisi voinut paremminkin pitää. Tottakai välimatka on niin suuri, että pian varmaan sitä ostoapuakin tarvitaan.
Mitäpä luulet, muuttuuko ihminen 87-vuotiaana? Jos on jo vuosikymmenet menestyksekkäästi hyppyyttänyt poikaansa. Eiköhän tuo jatku vielä kymmenen vuotta.
Mikä pakko sinne 300 km päähän oli lähteä vaikka anoppi pyytäisikin?
Aha