Minkä ikäisenä lapsi on mielestäsi tarpeeksi vanha olemaan yön yksin kotona?

Ylä-asteella

Riippuu täysin lapsesta. Iso ero myös onko tyttö vai poika. 12v tyttö on jo aika 'sovelias'. Lapseen pitää voida pitää yhteyttä koko yö. Jääkö ypöyksin vai vanhempia tai nuorempia sisaruksia myös?

Riippuu varsin monesta asiasta. Tiedän että moni vuorotyöläinen voi joutua jättämään jo pienen koululaisen ja siitä ei ole isoa haittaa, toisaalta osalle siitä on varsin pitkäaikaista haittaa (ahdistuneisuushäiriöitä). Oma esikoinen on 14v ja nyt on ehkä eka vuosi kun voisin ajatuksella edes leikitellä, mutta tätä kyseistä tyyppiä en vielä ole jättämässä. Itse olen ollut 12v ja olin liian nuori. 

Itse olin ekaa kertaa yksin yötä kun muutin opiskelemaan noin 20v iässä. Meillä iso perhe joten kotona oli aina porukkaa.

ei ole olemassa yhtä tiettyä ikää jolloin lapsi valmis olemaan yksin yön kotona. Sopiva ikä voisi olla jotain 12-16v mutta monEt asiat vaikuttavat

- lapsen luonne, onko rauhallinen vai menevä

- haluaako lapsi olla yksin yötä vai pelkääkö sitä

- millainen ympäristö jos esim naapurissa asuu isovanhemmat tai muita hyviä tuttuja jotka auttavat tarvittaessa niin voi jäädä huomattavasti nuorempana yksin yöksi mitä siinä tapauksessa että apua ei saatavilla lähellä.

- onko pelkoa että paikalle tulee luvatta paljon muita nuoria

- osaako nuori toimia järkevästi jos tulee ongelmia, pitkä sähkökatko, tulipalo, jne

Kärsin itse liian omatoimisesta lapsuudesta (=ei hoitoa) 70-luvulla, niin olin ylihuolehtivainen omien lasten kanssa. Vastaukseni on: Ei koskaan. Liian nuoret pelkäävät ja teinit taas tekevät tyhmyyksiä. Varovasti voi harjoitella itsenäistymistä jossain valvotulla leirillä tai kielikurssilla, siinä se.

12v, mutta sillä ehdolla että ainakin yksi kaveri on mukana, heille jätetään riittävästi olutta ja tupakkaa sekä rahaa, jotta saavat tilailtua ruokaa.

99-vuotias poika saa olla ensimmäistä kertaa yksin yön. Suklaapatukoita seuraksi muutama ja kirjoja.

Noin kolmekymppinen, mutta vain yksi yö ja kerran kesässä.

Itse olin ekaa kertaa yön yksin kotona 10-vuotiaana mutta tiedän että se on liian nuorena monelle. Ehkä oleellista on myös se kuinka kauas lähtee, ja millaiset välit lapsella on esim. naapureihin. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu täysin lapsesta. Iso ero myös onko tyttö vai poika. 12v tyttö on jo aika 'sovelias'. Lapseen pitää voida pitää yhteyttä koko yö. Jääkö ypöyksin vai vanhempia tai nuorempia sisaruksia myös?

Tämä.

Meillä 12 vuotias tyttö viettää öitä jo snäpistä löytämänsä miesystävän luona. Vuotta vanhempaa poikaa taas en uskalla jättää paria tuntia pidemmäksi aikaa yksin.

Sarita 44

Vierailija kirjoitti:

Kärsin itse liian omatoimisesta lapsuudesta (=ei hoitoa) 70-luvulla, niin olin ylihuolehtivainen omien lasten kanssa. Vastaukseni on: Ei koskaan. Liian nuoret pelkäävät ja teinit taas tekevät tyhmyyksiä. Varovasti voi harjoitella itsenäistymistä jossain valvotulla leirillä tai kielikurssilla, siinä se.

Ehkei tällaisia yleistyksiä sentään kannata tehdä, kuulostaa vähän hysteerisiä. Lapset ja teinit ovat keskenään erilaisia. Minä olin aika nuorena paljon öitä yksin ja tykkäsin siitä, lähinnä luin kirjoja ja maalailin. 

Minut jätettiin joskus 6-8vuotiaana yksin kotiin, kun äitini tuli kotiin niin hän puhui puhelimessa siitä että miten isäni ansaitsi jotain... myöhemmin isäni tuli kotiin nenä murtuneena eikä muistanut yhtään mitään mitä oli tapahtunut. Kun isäni tuli järkiinsä tästä armottomasta väkivallasta mikä kohdistui häneen niin hän kysyi noin 3päivän päästä äidiltäni että mitä tapahtui sinä iltana kuin isääni kohdistui väkivaltaa ja äitini jatkoi isäni alistamista niin aggressiivisesti että isäni ei onnistunut tekemään rikosilmoitusta edes tästä häneen kohdistuvaan väkivallasta jonka minun äiti teetti isälleni. Myöhemmin jenkit puhui minulle tästä ja muistin kaiken, onneksi

Äitini on todella paha ihminen

Mä muistelisin olleeni ekan kerran yötä kotona ilman vanhempia joskus 12-13v. Tosin 3v vanhempi siskoni oli myös kotona.

Vierailija kirjoitti:

Minut jätettiin joskus 6-8vuotiaana yksin kotiin, kun äitini tuli kotiin niin hän puhui puhelimessa siitä että miten isäni ansaitsi jotain... myöhemmin isäni tuli kotiin nenä murtuneena eikä muistanut yhtään mitään mitä oli tapahtunut. Kun isäni tuli järkiinsä tästä armottomasta väkivallasta mikä kohdistui häneen niin hän kysyi noin 3päivän päästä äidiltäni että mitä tapahtui sinä iltana kuin isääni kohdistui väkivaltaa ja äitini jatkoi isäni alistamista niin aggressiivisesti että isäni ei onnistunut tekemään rikosilmoitusta edes tästä häneen kohdistuvaan väkivallasta jonka minun äiti teetti isälleni. Myöhemmin jenkit puhui minulle tästä ja muistin kaiken, onneksi

Äitini on todella paha ihminen

Miksi vain äitisi oli paha ihminen jos sinut jätettiin yksin kotiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut jätettiin joskus 6-8vuotiaana yksin kotiin, kun äitini tuli kotiin niin hän puhui puhelimessa siitä että miten isäni ansaitsi jotain... myöhemmin isäni tuli kotiin nenä murtuneena eikä muistanut yhtään mitään mitä oli tapahtunut. Kun isäni tuli järkiinsä tästä armottomasta väkivallasta mikä kohdistui häneen niin hän kysyi noin 3päivän päästä äidiltäni että mitä tapahtui sinä iltana kuin isääni kohdistui väkivaltaa ja äitini jatkoi isäni alistamista niin aggressiivisesti että isäni ei onnistunut tekemään rikosilmoitusta edes tästä häneen kohdistuvaan väkivallasta jonka minun äiti teetti isälleni. Myöhemmin jenkit puhui minulle tästä ja muistin kaiken, onneksi

Äitini on todella paha ihminen

Miksi vain äitisi oli paha ihminen jos sinut jätettiin yksin kotiin? 

Koska olin itsenäinen jo 4vuotiaana keittiö asiaioissa ym. ruoanlaitossa. Minun aivoni oli, on ja tulee olemaan kehittyneemmät silloin 4vuotiaana kuin muiden 4vuotiaiden aivot. Minä olin todella kyseenalaistava äidilleni keittiö-asioissa/ruoanlaitossa pienenä poikana ja minä kyseenalaistin minun äitiä ruoanlaitto-asioissa "niin pahasti" että hän tuli aggressiivisella tavalla kateelliseksi minulle ja minä yritin kaikilla keinoilla vieraannuttaa minun äitiä minusta koska hän teki niin aggressiivisia asioita minulle ja minun isälle

Taas näitä joissa edes aloittajaa itseään ei kiinnosta vastata omaan kysymykseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut jätettiin joskus 6-8vuotiaana yksin kotiin, kun äitini tuli kotiin niin hän puhui puhelimessa siitä että miten isäni ansaitsi jotain... myöhemmin isäni tuli kotiin nenä murtuneena eikä muistanut yhtään mitään mitä oli tapahtunut. Kun isäni tuli järkiinsä tästä armottomasta väkivallasta mikä kohdistui häneen niin hän kysyi noin 3päivän päästä äidiltäni että mitä tapahtui sinä iltana kuin isääni kohdistui väkivaltaa ja äitini jatkoi isäni alistamista niin aggressiivisesti että isäni ei onnistunut tekemään rikosilmoitusta edes tästä häneen kohdistuvaan väkivallasta jonka minun äiti teetti isälleni. Myöhemmin jenkit puhui minulle tästä ja muistin kaiken, onneksi

Äitini on todella paha ihminen

Miksi vain äitisi oli paha ihminen jos sinut jätettiin yksin kotiin?&nbs

 

Se, että aikuiset elämässäsi antoivat tuon tapahtua, tekee heistäkin syyllisiä. 

Luojan kiitos omassa nuoruudessa ei ollut suurta pelkoa netin kanssa. Yksin saatoin olla viikonloppuja 14 vuotiaana. Vanhemmat oli mökillä alle 20km päässä ja puhelimella saavutettavissa. 

Nautin yksin olosta. Niinkuin nytkin liki 40v.

Toiset ovat introverttejä toiset ekstroverttejä.

Mukavina jääneet nuo ajat mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Mä muistelisin olleeni ekan kerran yötä kotona ilman vanhempia joskus 12-13v. Tosin 3v vanhempi siskoni oli myös kotona.

Äitini käytti aggressiota minua kohtaan jos menin jääkaapille

Siinä suora vastaus kysymykseesi

Jätin åparan 5 vuotiaana yksin oppii olemaan mulla on rööki ja croksit