Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko traumatisoinut lapseni?

Vierailija
27.03.2007 |

Aloin tässä oikein pohtimaan tuon toisen ketjun innoittamana (minkä ikäisenä lapsi yöksi hoitoon), että kuinkahan suuria psyykkisiä ongelmia olen esikoiselleni aiheuttanut?



Olen siis saanut esikoiseni yh:na ja asuin silloin lähellä omaa äitiäni. Vietimme päivämme oikeastaan äitini luona kun hän oli kotona työttömänä ja minä äitiyslomalla.



Ensimmäisen kerran jätin lapseni yöksi hoitoon mummonsa luokse lapsen ollessa 4kk. Mitähän psyykkisiä traumoja tästä on aiheutunut? Olen kyllä lukenut paljon psykologiaa, etenkin kehityspsykologiaa, mutta en silloin tullut ajatelleeksi, että lapsen hoitoon jättäminen saattaisi hänet traumatisoida. Tämä ajatus herännyt vasta täällä av:lla.



Kun äitiysloma päättyi lähdin opiskelemaan itselleni ammattia. Päivät siis vietin toisella paikkakunnalla ja kun siellä piti olla klo 8 aamulla, niin heräsin joka aamu klo 5. Silloin ajattelin, että tuolle 9kk ikäiselle lapselleni olisi liian rankkaa tuollainen rytmi, että hänet herättäisin jo ennen klo 5:ttä aamulla ja raahaisin mummon luokse hoitoon (en hennonnut vielä päiväkotiin niin pientä laittaa), joten ratkaisimme asian siten, että lapsi asui viikot mummonsa luona, johon äiti aina sitten illalla tuli suoraan koulusta ja lähti vasta lapsen mentyä nukkumaan.



Tälläistä elämää elimme puoli vuotta, kunnes vein lapsen 1v3kk:n ikäisenä päiväkotiin. Sinne vein lapseni kuudeksi aamulla, jotta itse kerkeän kouluun. Mummo sitten haki lapsen iltapäivällä luoksensa, josta minä hänet sitten taas illalla tulin hakemaan kotiin.



Nyt tuo lapsi täyttää 3 vuotta. Vielä en ole hänessä huomannut mitään suurempia psyykkisiä ongelmia. Poika on erittäin sosiaalinen, käy tällä hetkellä muutamana päivänä viikossa ryhmäpph:lla, loput ajasta on kotona minun ja pikkusiskonsa (vastasyntynyt) kanssa.



Olemme siis muuttaneet toiselle paikkakunnalle ja olen löytänyt isän lapsilleni. Vietämme suht onnellista perhe-elämää. Mietin vain, että missä vaiheessa nuo mahdolliset vauriot alkavat näkyä lapsessani? Ja onko se aiheuttanut myös vaurioita, että lapsi on vaihtanut hoitopaikkaa pari kertaa, koska olemme muuttaneet paikkakunnalta toiselle?



Kertokaahan rakkaat AV-mammat, kuinka pahasti olen lapseni traumatisoinut ja milloin (ja miten) se alkaa näykyä?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
27.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuo äitisi on ollut lapsen elämän alusta asti tavallaan samaa perhettä teidän kanssa. Siis vähintään lapsen isää vastaava henkilö. Sillon musta ei edes voi puhua " hoitoon jättämisestä" , koska mummo ei ole tavallaan mikään ulkopuolinen tai puolituttu hoitaja.



Meidän naapureilla ei asu isovanhemmat samassa talossa, mutta ovat käytännössä siellä joka päivä, näin on ollut molempien lasten syntymästä asti. En siis usko, että näille lapsille tulee mitään sen kummempaa traumaa vaikka he ovat vauvasta asti olleet " hoidossa" .



Sinun tilanteesi poikkeaa musta aivan täysin sellasesta, että vauva viedään hoitoon jollekin mummolle, jota hän tapaa vaikka peräti kerran viikossa.

Vierailija
2/5 |
27.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärrä miksi sinulle lapseen sitoutuminen on niin vaikeaa? Tiedätkö itse. Ehkä vastauksesi piilee siellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
27.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka olen ollut hoidossa 9kk:n ikäisestä asti. takana varmaan 10 eri hoitopaikkaa mukaanlukien eräs pph jolla olin hoidossa 3-4 vuotiaana. nyt aikuisena olen vasta alkanut muistaa kuinka tämä pph tukisti minua ja sulki minut pahvilaatikkoon eikä päästänyt heti pois kun aloin hätääntyä. oli muutenkin ammattieettisesti mielenkiintoinen hoitaja.



kyllä lapsesi selviää. tärkeintä on että häntä rakastetaan ja äitisi on varmaan ollut ja on hyvä hoitaja

Vierailija
4/5 |
27.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitisi on oppinut tuntemaan lapsen tarpeet todennäköisesti yhtä hyvin kuin sinäkin, joten lapsella on syntynyt turvallisuudentunne teidän kummankin kanssa. Vaikea sanoa siis traumatisoitumisesta, ehkä olette pystyneet järjestämään lapselle turvallisen kasvuympäristön ja jos ja kun lapsen oma temperamentti on ollut tähän joustava, lapsellasi ei ole kehityksellisesti mitään hätää. Haastavan temperamentin omaavan lapsen kanssa tuo ei olisi ehkä onnistunut yhtä hyvin?



Vierailija
5/5 |
27.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten sä olet päässyt kehityspsykologiaa tai ylipäänsä mitään psykaan littyvää lukemaan kun olet noin helevetin tyhymä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän kaksi