Kurja tilanne naapurin omaishoitajalla
Naapurin iäkäs, ehkä noin 80v rouva on miehensä omaishoitaja. Mies on täysin autettava. Rouva syöttää, käyttää vessassa jne. Ei voi olla kotoa pois 10 min kauempaa. Kotiapu käy kun mies on isokokoinen ja raskas siirreltävä. Tämä mies on hirveän kontrolloiva, kuulemma aina ollut, ja ei suostu siihen että rouva saisi koskaan vapaa-aikaa hänen hoidostaan. Hoitopaikka olisi mihin pääsisi kerran kuussa, mutta mies ei suostu menemään. Huutaa, ilkeilee ja valittaa puolisolleen. Taitaa rouvalla olla voimat niin lopussa ettei jaksa taistella, kun on ehkä aina ollut alistettu. Harmi kun rouva olisi vielä toimintakykyinen, mutta on kuin vankina kodissaan. Noinko se loppuelämä sitten menee miestä hoitaessa kunnes itsekin on hoidettava ja ei vaihtoehtoa kuin mennä laitokseen.
Kommentit (30)
Ei se välttämättä ap noin mene. Mulla oli tosi ilkeä ja hoidettava ensimmäinen aviomies, mutta kun hän oli paljon minua vanhempi, niin hän kuoli ensiksi pois. T. Valis
Kyllä se loppuelämä valitettavasti voi mennä niin ellei mies sitten satu kuolemaan kun vaimolla on vielä voimia jäljellä.
Itse nostaisin kytkintä samantien...kyllä olisi vaivalloista hyysätä jotakin "kuulajumia"tai muuten avutonta..joko henkilö kuolisi ajoissa,tai sitten nopeasti johonkin laitokseen..
Ja ap. Voi olla taloustilanne sellainen, ettei naapurisi voi laittaa miestään kokonaan laitokseen. Sinne, kun menisi miehen melkein koko eläke. T. Valis
Vierailija kirjoitti:
Itse nostaisin kytkintä samantien...kyllä olisi vaivalloista hyysätä jotakin "kuulajumia"tai muuten avutonta..joko henkilö kuolisi ajoissa,tai sitten nopeasti johonkin laitokseen..
Et nostaisi. Tunnen avioparin jossa vaimo päätti sinnitellä, koska alkoholidementiaa sairastavalla hirviömiehellään oli niin hyvä eläke. Ukko kuoli vasta 87-vuotiaana.
Edunvalvonnassa olevalta ei kysytä haluatko mennä hoitoon. Toisaalta ne intervallijaksot sekoittavat muistisairaan päätä entisestään.
Mutta tällaisia ovat ne vanhukset jotka pitävät kiinni papille antamastaan avioliittolupauksesta. Kivempi valittaa ja uhriutua kuin tehdä asialle jotain.
Työskentelen yksikössä, joka tarjoaa myös vuorohoitoa eli omaishoitajat saavat vapaata kun hoidettava tulee viikonlopun tai parinkin viikon ajaksi meille.
Katson joitakin näistä pariskunnista ja mietin että sais nämä kotivaimo -ideologian kannattajat tulla katsomaan kun vaimo hoitaa aggressiivisesti käyttäytyvää miestään. Eikä voi laittaa miestä palvelukotiin, kun sinne menee miehen hyvä eläke. Eikä tule leskeneläkettä, jos eroaa. Ja usein ero on poissuljettu ratkaisu muistakin syistä, ei halua toista hylätä. Omaishoitajuus voi olla täysi helvetti.
T. Hoitaja
En ikimaailmassa suostuisi omaishoitajaksi. Hullun hommaa. Nevöö!
Yksi mahdollinen skenaario noissa tapauksissa on, että jonain päivänä molemmat löydetään kuolleina. Yleensä vielä niin, että hoitaja on kuollut ensin ja hoidettava kohta sen jälkeen. Ja usein pariskunta kerkeää olla pitkään kuolleena ennen kuin asuntoon mennään. Ilmeisesti kotihoidon henkilökunnalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa, jos hoidettavan luokse ei pääsekään menemään.
Kaikille vinkki, älkää ikinä alkako omaishoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Edunvalvonnassa olevalta ei kysytä haluatko mennä hoitoon. Toisaalta ne intervallijaksot sekoittavat muistisairaan päätä entisestään.
Mutta tällaisia ovat ne vanhukset jotka pitävät kiinni papille antamastaan avioliittolupauksesta. Kivempi valittaa ja uhriutua kuin tehdä asialle jotain.
Monelle se avioliittolupaus, myötä- ja vastoinkäymisissä on pyhä. He eivät valita ja uhriudu. He taistelevat urheasti, vaikka kaikki sinunkaltaisesi ovat heitä vastaan. He yrittävät viimeisillä voimillaan tehdä parhaansa. He ovat niitä omaishoitajia, jotka oikeasti ansaitsisivat paljon parempaa kuin mitallin ja muutaman satasen omaishoidon tukea. He tekevät työtä rakkaudesta sitä omaista kohtaan. Ilmeisesti sinulle tuntematon käsite?
Periaatteessahan ketään ei voi pakottaa olemaan omaishoitaja, jos vaimo kieltäytyy sitä tekemästä tai ottaa vaikka eron niin sittenhän ukon on mentävä laitokseen, halusi tai ei. Mutta ongelmahan tuossa on juuri se, että ilmeisesti koko ikänsä alistetussa asemassa ollut vaimo on henkisesti niin nujerrettu, ettei pysty sanomaan ettei enää suostu. Mies on voinut olla terveenä ollessaan myös fyysisesti erittäin väkivaltainen ja vaimo voi vieläkin pelätä miestään suuresti vaikkei tämä enää nykyisessä kunnossaan pystyisikään vaimon kimppuun käymään.
Ehkä voisit jotenkin yrittää ottaa tämän asian esille kun tapaat tätä naapuriasi.
Jos olisi mies hoitajan roolissa niin olisi ok hänen vain häipyä. Naisten pitää marttyyreina hoitaa paskaa miestäkin pakosta
Miettikää naiset millaista on vauvan hoito. Sitovaa, usein raskasta kun se on niin intensiivistä. Puolison hoitaminen on vähän sama asia, mutta erona on se, että olet itsekin jo ehkä hyvin vanha ja väsynyt. Ja se hoidettava menee koko ajan huonompaan kuntoon, kun taas vauva kehittyy ja kasvaa.
Ei nämä aina ole niin helppoja tilanteita. Puolisot ovat saattaneet olla yhdessä yli 50 vuotta ja taustalla voi olla ihan hyväkin liitto. Sairaus voi muuttaa kovastikin käytöstä tai korostaa huonoja puolia. Ulkopuoliset voivat nähdä agressiivisuuden, mutta sen mukana voi tulla liikuntakyvyttömän masennus ja itkuisuus omaa elämään kohtaan. Osa rupeaa omaishoitajaksi, koska ovat luvanneet sitoutua, toisilla on taustalla edelleen rakkaus ja välittäminen ja monella myös taloudellinen tilanne. Raskas on omaishoitajan rooli ja sairaudet kyllä helpolla tuhoavat koko lähipiirin elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse nostaisin kytkintä samantien...kyllä olisi vaivalloista hyysätä jotakin "kuulajumia"tai muuten avutonta..joko henkilö kuolisi ajoissa,tai sitten nopeasti johonkin laitokseen..
Et nostaisi. Tunnen avioparin jossa vaimo päätti sinnitellä, koska alkoholidementiaa sairastavalla hirviömiehellään oli niin hyvä eläke. Ukko kuoli vasta 87-vuotiaana.
En ymmärrä miksi tällaisia luonnevikaisia alkoholidementtikoja hoidetaan veronmaksajien varoilla. Hoitamatta pitäisi jättää. Hirveää ollut vaimolle ja muille läheisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse nostaisin kytkintä samantien...kyllä olisi vaivalloista hyysätä jotakin "kuulajumia"tai muuten avutonta..joko henkilö kuolisi ajoissa,tai sitten nopeasti johonkin laitokseen..
Et nostaisi. Tunnen avioparin jossa vaimo päätti sinnitellä, koska alkoholidementiaa sairastavalla hirviömiehellään oli niin hyvä eläke. Ukko kuoli vasta 87-vuotiaana.
Minä olisin nostanut. Tuon ikäisillä harvemmin on avioehtoa ja avioerossa olisi saanut puolet omaisuudesta, oman eläkkeen ja tuet lisäksi. Kyllä niillä vanhus pärjää.
Kyllä pitää alistua. Se on aina ollut suomalainen erityispiirre ja hyve. Kokonaiskuvassa kaikki altistuvat. Ei käskee: kansa alistuu, palkka laskee, kansa alistuu, hinnat nousee mielivaltaisesti kansa alistuu 😀
Perusturva viedään, kansa alistuu. Oikea kansa olisi ollut yleislakossa ajay siten mutta nöyrä muumi alistuu aina.
Rouva ottaa avioeron ja muuttaa omaan asuntoon. Ei rampa sille mitään mahda. Hoidettava jää mätänemään yksin kotiinsa tai menee suosiolla laitokseen.