Pelkään, että jään yksin
Olen 44-vuotias kahden teinin äiti. Parin vuoden mittainen parisuhteeni on juuri päättynyt (olen sen päättänyt osapuoli). Syynä erilaiset kommunikaatiotyylit, ja muutenkin arvoerot kumppanin kanssa. Tämä vuosi ollut tosi hankala, enkä ole tuntenut oloani rakastetuksi tai nähdyksi.
Taas siis sydänsurun keskellä. Vaikka kovasti tsemppaan en voi olla ajattelematta, että näinkö olen tuomittu elämään elämäni yksin.
Kaipuu tasapainoiseen, onnellisen parisuhteeseen on niin kova. Ja kyllä, osaan olla yksin, se ei ole haaste. Avioerosta on 10 vuotta, jonka jälkeen "keräsin itseäni" viitisen vuotta, ennen kuin ryhdyin deittailemaan. Eli kyllä tässä on yksin oltu. Pari vuotta seurustelin tätä nykyistä, juuri päättynyt suhdetta, ennen.
Toivoisin tähän hetkeen tsemppiä ja tukea, että joku kertoisi, että maailma on täynnä ihania miehiä ja minullekin on jossain oma rakas joka parhaillaan unelmoi ja toivoo minua elämäänsä..
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aivan yksin eikä siinä ole mitään pelättävää. Ei ole ongelmia kun ei ole ihmisiä ympärilläni.
Jos ei osaa olla yksin ja itseensä kanssa ilman, että pelko iskee, niin sinähän siis olet läheisyys riippuvainen ja pelkäät itseäsi ja sitä ettet pärjää. Ja kaipaat muita vahvistamaan tai reflektoimaan tunteitasi.
Ja olet aika itsekäs kun erosit vain siksi että mies ei osaa olla sun oma robotti joka muuttaa " kommunikaatiotaan" sen sijaan, että sinä yrittäisit edes ymmärtää toista .
Ja mitä arvoihin tulee, niin mitä sitten oikeasti arvoja tulee ja menee ja voi olla eri mieltä poliittisesti tai muutenkin.
Itse olet kumppaniksi valinnut ja tuskin rakkaudesta vaan itsekkyydestä alunperin . Arvot harvoin tuosta noin vain muuttuu radikaalisti kenelläkään.
Just tuollaisia naiset on mikään ei kelpaa Koskaan.
Inkkelin ulinat osa 68357
Kaikki me olemme tässä elämässä yksin.
Aika harva parisuhteista perustuu oikealle rakkaudelle. Heterosuhteet eivät ylipäätään ole usein naiselle hyvästä. Hanki joku harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmaan aika yleinen pelko, vaikka ei se tietenkään lohduta. Minäkin pelkään jääväni yksin. En sitten tiedä olisiko se kuitenkaan pahempi asia olla yksin kuin esim huonossa parisuhteessa.
Huonossa parisuhteessa saat pahimmillaan selkääsi tai sukupuolitaudin. Huono parisuhde on fyysisesti ja henkisesti epäterveellinen, jopa hengenvaarallinen. Ovimattoon pyyhitään jalat. Sellainen on jos pelkää jäädä yksin ja kelpuuttaa mitä tahansa.
Yksin on parempi kuin huonossa suhteessa.
Kyllä hän on olemassa. Sun pitää vaan käydä erilaisissa tapahtumissa.
Minä löysin siten, että tuttavani pyysi lähtemään kanssaan paikkaan A.
Noh muuten olisi jäänyt kohtaamatta tämä puolisoni. Yritin jopa kieltäytyä lähtemästä sinne paikkaan syystä B.
Mentiin, ja aloin rupattelemaan nyksän kans. Hän sit pyysi käymään heillä frendini kans. Minä pyysin häntä ja frendiäni käymään meillä seuraavaksi.
Siitä asti ollaan oltu yhdessä.
(19 kirjoittanut)