En löydä uusia ystäviä sitten millään, kun ihmiset on niin outoja

Nytkin eräs työkaverini haluaisi tutustua minuun ja on pyydellyt kahville joku päivä töiden jälkeen ja olen jo lupautunut että jossain vaiheessa mennään. Eilen, kun tauolla juteltiin niitä näitä, niin tuo työkaverini huomasi yhtäkkiä itsensä peilistä ja voi sitä ilahtumisen määrää mikä siitä seurasi ja koko lopun jutustelumme ajan hän katseli itseään eri kulmista kun puhui minulle ja hymyili oudosti peilikuvalleen. Olen varmaan pikkumainen, kun minua tuollainenkin häiritsee, mutta en voi sille mitään, että minusta tuollainen käytös on täysin turn off. Ehkä nuorempana ei olisi häirinnyt, mutta nykyään en vaan enää jaksa outoja ihmisiä.