Lue keskustelun säännöt.
Riittääkö sinulle, että kumppani on "paperilla hyvä"?
16.06.2025 |
Jos tapaat jonkun henkilön, jolla on paperilla kaikki kunnossa, siis on vaikka komea/kaunis, (pitkä), savuton, raitis, korkeasti koulutettu, hyvässä työssä, tienaa hyvin, on auto ja omistusasunto, ei lapsia, on kivat harrastukset, mutta et koe romanttisia fiiliksiä häntä kohtaan, niin haittaako se sua vai riittääkö se sulle? Tai jos mies/nainen on hyvä paperilla, täyttää Kuta kuinkin kaikki kriteerisi, mutta hän on tylsä, ei huomioi sinua, on pihi, poissaoleva, niin annatko nämä ominaisuudet anteeksi/jätät huomioimatta, koska hän kuitenkin muuten niin hyvä kumppani paperilla?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Järki ei kestä vaikeita vaiheita elämässä. Rakkaus kestää.
järki estää vaikeat ajat. Rakkaus ei auta jos vaikka toinen alkaa käyttää huumeita.
Joo. Järkevältä ei kuole vanhemmat, sisarukset, lapset, ei iske sairaus, työttömyys tai onnettomuus. Kyllä me uskotaan.
Järkevä tiedostaa nuo mutta järkevä ei ota renttua toisin kuin he jotka menee tunne edellä.
Minä pystyn. siksi puhunkin järki edellä, ei tunne, toisin kuin sinun kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia näkemyksiä joillakin. Ihan niin kuin maailmassa ei olisi muita kuin täysiä renttuja ja paperilla hyviä, mutta tylsiä/pihejä/poissaolevia. Me fiksut ihmiset olemme valikoivia emmekä tyydy pelkästään paperilla hyvään, emmekä ota renttuakaan, vaan odotamme, kunnes vastaan tulee ihminen, jonka kanssa on tunteita ja jonka arvot, elämäntilanne ja tavoitteet sopivat yhteen. Ei parisuhde ole mikään jokotai-valinta.
Mainitsit tunteet ensimmäisenä. Et kuitenkaan sitä että kumppani on järkevä valinta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksi ihminen ylipäätään etsii kumppania JOS tunne ei merkitse. Miksi joku haluaisi jakaa kodin, arjen, lapset jonkun sellaisen kanssa joka on vaan ns fiksu valinta? Jos ei rakasta niin eikös elämä oo parempaa itsekseen. Ja yhdessä ollaan sit jos molemmat tykkää että on toisen kanssa mieluiten.
Kun kyse ei ole omasta itsestä vaan esimerkiksi lasten parhaasta. Monet on nyt yksin eikä tule lapsia. Elämme itsekkyyden aika kautta.
Ennen oli tapana rakastua. Suosittelen.
Tämä nykypäivän tasoteoriat ovat ihan omituisia.
Tavattiin aikoinaan puolison kanssa parikymppisinä opiskelijoina, eikä siinä tasot kauheasti päässä pyörineet. Yhdessä jo pian 40 vuotta, sama tilanne kaveripiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Järki ei kestä vaikeita vaiheita elämässä. Rakkaus kestää.
järki estää vaikeat ajat. Rakkaus ei auta jos vaikka toinen alkaa käyttää huumeita.
Ja sun suhde kestää kun se sun järkikumppanis ryhtyy narkkariks?
Ei vaan en ota sellaista kumppania.
No miksi minä ottaisin narkkarin?
Koska rakastuit siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Järki ei kestä vaikeita vaiheita elämässä. Rakkaus kestää.
järki estää vaikeat ajat. Rakkaus ei auta jos vaikka toinen alkaa käyttää huumeita.
Joo. Järkevältä ei kuole vanhemmat, sisarukset, lapset, ei iske sairaus, työttömyys tai onnettomuus. Kyllä me uskotaan.
Järkevä tiedostaa nuo mutta järkevä ei ota renttua toisin kuin he jotka menee tunne edellä.
Jos katsotaan tilastoja niin en paukuttaisi henkseleitä. Kehutte että tunteet on tärkeitä ja sitten ihmettelette kun ette enää rakasta puolisoa ja kuinka ollakkaan olette yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Järki ei kestä vaikeita vaiheita elämässä. Rakkaus kestää.
järki estää vaikeat ajat. Rakkaus ei auta jos vaikka toinen alkaa käyttää huumeita.
Ja sun suhde kestää kun se sun järkikumppanis ryhtyy narkkariks?
Ei vaan en ota sellaista kumppania.
Ai kato, kaverilla on kristallipallo. Mistä ostit?
Ei ole sitä kutsutaan järjeksi. Käy kysyy kaupasta mihin hintaa ne sitä sulle myy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riittää. Tunteita tulee ja menee mutta maisteri on aina maisteri.
Jee!
t. Tuplamaisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Mun järki taas sanot, että suhde jossa ei ole tunnetta mukana ei tule kestämään ja ei ole onnellinen.
Ei sano vaan sen sanoo sun halut.
Kaikki tekevät päätökset tunteella. Osa sitten keksii selityksiä niihin, jotta uskoisi toimineensa järjellä.
Tuskin puhtaasti vain toista. Eri ihmiset sitten käyttävät eri verran tunnetta ja järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tyyppi on k.sipää niin ihan sama kuinka monta rastia saa ruutuun, ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia näkemyksiä joillakin. Ihan niin kuin maailmassa ei olisi muita kuin täysiä renttuja ja paperilla hyviä, mutta tylsiä/pihejä/poissaolevia. Me fiksut ihmiset olemme valikoivia emmekä tyydy pelkästään paperilla hyvään, emmekä ota renttuakaan, vaan odotamme, kunnes vastaan tulee ihminen, jonka kanssa on tunteita ja jonka arvot, elämäntilanne ja tavoitteet sopivat yhteen. Ei parisuhde ole mikään jokotai-valinta.
No. Nämä parisuhdemarkkinoista, markkina-arvosta, tasoista ja naisista ja pilluista hyllytavarana ja resurssina puhuvat ääliöt on sangen alkeellisia ja mustavalkoisia ajattelijoita kaikin puolin. Heillä on henkinen kehitys pysähtynyt johonkin lapsuuden ja murrosiän taitteeseen oletettavasti maanisen pornoharrastuksen tai jonkin muun vahingollisen seikan, päihteiden, väkivallan tai sairastumisen takia.
Ei heillä ole mitään käsitystä siitä, millainen on terve ihmissuhde tai terveen ihmisen tunneskaala ja persoona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Järki ei kestä vaikeita vaiheita elämässä. Rakkaus kestää.
järki estää vaikeat ajat. Rakkaus ei auta jos vaikka toinen alkaa käyttää huumeita.
Ja sun suhde kestää kun se sun järkikumppanis ryhtyy narkkariks?
Ei sitä mikään kriteerilista takaa, mihin suuntaan kukakin muuttuu 5, 10 tai 15 vuoden kuluessa.
Ei vaan en ota sellaista kumppania.
Määritä mikä on tylsä ja mikä on jännä. Terv. En ole ajatustenlukija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Kumppanin kanssa pitää syntyä hyvä yhteys, ja yhteyttä ei synny paperilla vaan vuorovaikutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallisia näkemyksiä joillakin. Ihan niin kuin maailmassa ei olisi muita kuin täysiä renttuja ja paperilla hyviä, mutta tylsiä/pihejä/poissaolevia. Me fiksut ihmiset olemme valikoivia emmekä tyydy pelkästään paperilla hyvään, emmekä ota renttuakaan, vaan odotamme, kunnes vastaan tulee ihminen, jonka kanssa on tunteita ja jonka arvot, elämäntilanne ja tavoitteet sopivat yhteen. Ei parisuhde ole mikään jokotai-valinta.
Mainitsit tunteet ensimmäisenä. Et kuitenkaan sitä että kumppani on järkevä valinta.
No, arvot, elämäntilanne ja tavoitteet ovat juuri niitä järkitekijöitä, joita ei pidä sivuuttaa tunteiden ohella. Jos esimerkiksi arvostan sitä, että taloudesta pidetään huolta, eikä toinen tee samoin, ei hän ole oikea kumppani minulle. Samoin, jos haluan perustaa perheen, mutta toisella ei ole samaa tavoitetta, ei suhde voi toimia. Näiden järkitekijöiden lisäksi on kuitenkin oltava tunteita ja sen toisen täytyy inspiroida, sytyttää ja tehdä elämästä mielenkiintoista. Olisi kauheaa elää pelkässä haaleassa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää.Rakentaako joku suhteen tuollaselle pohjalle.
Järkyttävää.
Sanoinko jo et todella järkyttävää.
Miehet rakentaa. Pillureikä ja työ, luottotiedot, rahaa. Onko sulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen juuri sellaista eli on kaunis, laiha ja omaa samanlaiset elämänarvot. Tunteiden pohjalta tehdyt päätökset ei kestä sillä tunteet muuttuu mutta järki pohjalta tehdyt päätökset on... järkeviä.
Mun järki taas sanot, että suhde jossa ei ole tunnetta mukana ei tule kestämään ja ei ole onnellinen.
Ei sano vaan sen sanoo sun halut.
Kaikki tekevät päätökset tunteella. Osa sitten keksii selityksiä niihin, jotta uskoisi toimineensa järjellä.
Tämä on totta. Ihmiset on mestareita tällaisessa järkeistämisessä ja selittelyssä.
Itselleni tuo kuvattu ei vielä riittäisi paperilla hyvään. Lähinnä tuossa on lista ominaisuuksia, jotka ovat pääosin minulle yhdentekeviä. Minulle paperilla hyvä tarkoittaisi sitä, että hän periaatteessa on sitä, mitä toivon - samanhenkinen, samanlainen arvomaailma, kiva, hauska, fiksu, huumorintajuinen, jne. mutta meillä ei vain ole romanttista ja seksuaalista kemiaa. Ja ei, tässä tapauksessa ei nse riittäisi. paperilla hyvästä voi tulla hyvä ystävä tai kaveri, mutta minulle on ehdottoman tärkeää, että toista kohtaan tuntee vetoa ja ihastumista, on seksuaalista jännitettä ja romanttisia viboja.
Vierailija kirjoitti:
Ei. En mä edes olisi koskaan osannut listata mitään toivelistaa, millainen olisi mulle se paperilla hyvä. Olin aina avoin kaikenlaisille kohtaamisille, ilman tuollaisia listauksia mitä toisen pitäisi olla. Onneksi löysinkin puolisoni jo kauan ennen Tinderien aikaa, olisin ollut kyllä ihan hukassa maailmassa, jossa olisi pitänyt osata listata toivelista, ja jonkun lyhyen tapailun perusteella päättää kiinnostaako vai ei. Itse tapasin miehiä oikeassa elämässä, opiskeluissa, kaveripiirissä jne ja sitten ajan kanssa jonkun kanssa vaan tunteita heräsi, paperilla hyvyydestä viis.
Mutta vain maisterit kelpasivat. 🙄
Ei. Seurustelin vuoden sellaisen miehen kanssa jonka kanssa oltiin paperilla kuin paita ja peppu. Mutta mies ei jaksanut tehdä mitään parisuhteen eteen. Minä olin ainoa aloitteentekijä. Kyllä se söi sisältä kun oltaisiin voitu olla oikea "dream team", mutta kyllästyin siihen saamattomuuteen. Eli mieluummin "viallinen", mutta rakastava kuin täydellinen "hälläväliä".