Lue keskustelun säännöt.
Yksinäinen juhannus?
16.06.2025 |
Onko sinulle nyt tulossa yksinäinen juhannus?Miten vietät juhannusta?
Kommentit (88)
Onneksi yksin. Oma valinta. Nuoruudessa riittävästi rymyjuhannuksia saaristossa. Aikuisuuden kynnykselle ja ihmisten perustaessa perheitä, alkoi kilpavarustelu. Piti olla aina vaan ihmeellisempää ja parempaa tarjottavaa kuin muilla. Kuitenkin vuodesta toiseen samat tyypit, ja loppuillasta samat väsyneet jutut.
Kilpavarustelun lisäksi pientä naljailua ja nälvimistä, kuppikuntia ja säätämistä...
Todellakin lopetin noissa riennoissa käymisen jo parikymmentä vuotta sitten. Tänäänkin kävin aamu-uinnilla ja sen jälkeen saunassa. Sen jälkeen rentoa kotoilua ja ruoanlaittoa omaan tahtiin.
Nautinnollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin, mutta en nauti tästä. Eilen itkin ja tänään ei edelleenkään huvita mikään. Onneksi sentään sataa vettä ja on kylmä, niin muillakaan ei ole kovin hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksin, mutta en nauti tästä. Eilen itkin ja tänään ei edelleenkään huvita mikään. Onneksi sentään sataa vettä ja on kylmä, niin muillakaan ei ole kovin hauskaa.
Täällä toinen itkeskelijä, jossain vaiheessa alkoi kyllä jo naurattamaan ja v*tuttamaankin oma itsesääli, mutta silti aina kun mietin että en saanut hitto vie edes sisaruksiltani viestiä juhannuksena tuli taas paha olo. Kaikilla on omat piirinsä ja perheensä ja itse olen vuodesta ja juhlapyhästä toiseen yksinäinen.
Tähän on jo tottunut.Aina olen yksin.Lähes erakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin, mutta en nauti tästä. Eilen itkin ja tänään ei edelleenkään huvita mikään. Onneksi sentään sataa vettä ja on kylmä, niin muillakaan ei ole kovin hauskaa.
Täällä toinen itkeskelijä, jossain vaiheessa alkoi kyllä jo naurattamaan ja v*tuttamaankin oma itsesääli, mutta silti aina kun mietin että en saanut hitto vie edes sisaruksiltani viestiä juhannuksena tuli taas paha olo. Kaikilla on omat piirinsä ja perheensä ja itse olen vuodesta ja juhlapyhästä toiseen yksinäinen.
Tunnistan fiilikset. Liki kaavamaisesti laitoin itse muutamia juhannusterveisiä, juurikin sisaruksille ja muille "läheisille". Yksi toivotti takaisin. Muuten oli linjoilla hiljaista.
En syytä heitä, sillä kuten sanotte, kaikilla on piirinsä ja perheensä. Itsellä elämä on mennyt niin, ettei omaa perhettä ole, sukulaiset ovat etääntyneet ja työ/kaveripiireissä olen lähinnä se, jolle soitetaan kun tarvitaan pakettiautoa tai muuta (tietenkin ilmaista) apua; ja kun sitä on lakannut autopilotilla antamasta, ei oteta yhteyttä enää senkään vertaa... Sattuuhan se, ymmärtää olevansa vain hyödyke.
Pyrin kuitenkin olemaan katkeroitumatta tai liikaa sureksimatta. Se vielä puuttuisi, että laittaisi kaiken aikansa ja energiansa asioihin, joita en voi muuttaa. Teen esimerkiksi aika paljon vapaaehtoistyötä erilaisten yleishyödyllisten organisaatioiden piirissä; ei niistäkään ystäviä löydä, mutta ainakin hieman arkijutteluita ja kanavan, jota kautta voin sentään olla jollekulle hyödyksi ja saada siitä itsekin jotain onnistumisen kokemusta, eikä vain sitä että taas oli ilmaisena muuttokuskina jollekin joka ei edes kiitosta lausu.
Vierailija kirjoitti:
Minä menen ainakin keskustaan iskemään nuoria naisia, kehuskelen kielitornado tavoistani.
Hei, kerrohan, lohkesiko?
Yksin on mennyt tämä juhannus.