Kun on ollut nuorena kiusattu ulkonäön takia
...eikä ole ikinä päässyt siitä oikein yli. Yläasteikäisten hölmöilyt jotenkin vielä ymmärtää, mutta pahimmat huutelut ja nolaamiset tulivat, kun olin jo täysi-ikäinen, toisilta samanikäisiltä ja jopa itseäni vanhemmilta ihmisiltä.
Huonot kokemukset vaikuttavat jokapäiväiseen olemiseeni vieläkin mm. sosiaalisen ahdistuksen ja itseinhon muodossa. Miten tästä pääsee yli? Asiasta on todella vaikea puhua yhtään missään.
Kommentit (25)
Ei vika oo ulkonäkö, että et saa ystäviä tai suhdetta, vaan sun asenne, et edes itse pidä itsestäsi, kukaan muukaan ei silloin näe sua hyvänä tyyppinä, kasvata itseluottamusta, tutustu esimerkiksi kehopositiivisuuteen ja kohta huomaat että oot suosittu.
Kaikista löytyy vikaa, katso tarkkaan niitä arvostelijoitasi. Näet vikoja. Oletko sellainen joka sanoo ne niille päin naamaa. Tuntuisiko tyhmältä? No sellaisia NE on.
Minuakin kehtasi arvostella vaikka minkä näköiset oliot ja puutarhatontut. Ihmettelen niiden pokkaa. Mutta kun on miespuolinen niin saa vähätellä vaikka miss maailmoja. Ainakin joidenkin mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Ei vika oo ulkonäkö, että et saa ystäviä tai suhdetta, vaan sun asenne, et edes itse pidä itsestäsi, kukaan muukaan ei silloin näe sua hyvänä tyyppinä, kasvata itseluottamusta, tutustu esimerkiksi kehopositiivisuuteen ja kohta huomaat että oot suosittu.
En koe, että kehopositiivisuus koskisi minua millään tavalla. Siinähän keskitytään kroppaan.
- ap
Elämä vain on rumana hyvin yksinäistä. Parisuhdetta on turha kuvitellakaan, eivätkä naisetkaan halua olla ruman kanssa kaveri.
- ap