Onko tavallista, ettei puoliso muista ensimmäistä eikä toistakaan hääpäivää?
Onko täällä muita, joiden puolisot ei muista hääpäivää? Meillä ei ole muistettu ekaa eikä nyt toistakaan hääpäivää mitenkään.
Ystävien ja tuttavien miehet ostelee lahjoja ja käyvät syömässä.
Itku tuli taas..
Kommentit (28)
Itke vielä lisää ja olet onneton sinkku.
Hääpäivä on molempien puolisoiden yhteinen päivä. Miksi pitäisi vain vaimoa muistaa. Meillä on ostettu jotain yhteistä vaikka kotiin,eikä vain toiselle. Ja olen nainen, avioliiton vuosipäivä takana yli 35.
Sitten olisin huolissani, jos ei muista naimisiin menneensäkkään.
Kyllä mä muistan mun miestä aina. Hän on ihana.
No miksi et muistuttanut?
En minäkään muista. Miksi sitä pitää muistella, jos elämässä kaikki hyvin, rakkautta riittää ja arki sujuu.
Ei pidä asiaa niin tärkeänä, että haluaisi muistaa. Tai sitten tekee sinulle kiusaa.
Käy lukemassa passiivis-aggressiivisista ihmisistä.
Mitä hemmetin toista hääpäivää? Ootteko te menneet monestikin naimisiin?
Lapsellista touhua joku hääpäivän muistaminen. Jos teillä on muuten kaikki hyvin, niin lopeta tuo lapsellinen valittaminen.
Pääasia, että muistaa olevansa naimisissa, ihan sama sille hääpäivälle.
No miksi sinä et muistanut tätä hääpäivää? Ostitko lahjan puolisolle?
Joo on. Joillekin se pitää sanoa ja selittää, että tiedostaa. Ja lisäksi kalenteri yms.
Vierailija kirjoitti:
No miksi sinä et muistanut tätä hääpäivää? Ostitko lahjan puolisolle?
Tätä meinasin kysyä itsekin. Hääpäivä on tosiaankin avioparin yhteinen, ei ole pelkästään miehen velvollisuus ostaa vaimolleen lahja ja viedä syömään. Aivan yhtähyvin vaimo voi varata sen pöydän ravintolasta ja muistaa miestään. Jos sinä ap olisit muistanut ekana vuonna, miehesi olisi ehkä ottanut opikseen ja muistanut toisena.
Joitain ei kiinnosta. Älkää pakottako. Itsestään selviää vuosien mukaan, ettei muukaan kiinnosta: eivät lapset, eivät lasten koulut tai harrastukset, ei yhteinen aika ollenkaan, ei puolison suku tai juhlat siellä. Kasvattakaa lapset ja erotkaa sitten hyvän sään aikana. Tämä on normaalia.
Aivan tavallista, jos puoliso on mies eikä muutenkaan kovin romanttinen ja hyvämuistinen.
Toivottavasti ymmärrät olla kiitollinen siitä, että sinun itkunaiheesi ovat tuollaisia.
Entäpä jos keskustelisit puolisosi kanssa, että sinä haluaisit sitä jotenkin muistella? Montako vuotta ajattelit odotella että toinen lukee ajatuksesi? Ja vielä juhlistaisi TEIDÄN juhlaa, kuten SINÄ haluaisit eli vain sinua muistamalla?
Me puhuttiin jo ekana vuonna, että minä haluaisin juhlistaa ja ostaa lahjoja yms mutta mieheni ei halunnut tehdä siitä isoa numeroa ja stressata lahjojen suhteen. Joten kompromissina emme osta lahjoja tai vaadi yllätyksiä vaan varataan pöytä lempiravintolastamme ja syödään hyvä illallinen. Ei yllätyksiä eikä paineita. Omista ja toisen odotuksista pitää pystyä parisuhteessa puhumaan ja löytämään molempia miellyttävä ratkaisu.
Jos puoliso on mies, on täysin tavallista, että ei muista sen paremmin yhtäkään hääpäivää kuin mitään muutakaan merkkipäivää milloinkaan.
en muista puolisoni syntymävuotta tai syntymäpäivää. Olen vielä nainen. En muista myöskään päivää, jolloin sovimme muuttavamme yhteen. Puolisoni muistaa päivämäärät hyvin, minä en oikien koskaan ole muistanut numeroita, vaikka laskea osaan paremmin kuin ihmiset keskimäärin. Emme ota asiasta stressiä, olemme sopineet ettei kauheasti edes viitsi juhlia mitään, pidetään juhlat, kun siltä tuntuu ja kunnoitetaan toisiamme. Ei kaikki ole niin numeroiden perään. Jos haluaa, että puoliso muistaa, niin voi rehdisti vaikka laittaa puolison kännykkään muistutuksen merkkipäivästä. Ei tarvi sitten uhriutua ja itkeä palstalla loukkattua mieltään.
Ei me kumpikaan muistettu. Mikä teitä nykynuoria vaivaa? Olette tyhmiä, itsekeskeisiä narsisteja.