Olin jo eroamassa, mutta päätin katsoa vielä loman ajan miten menee
kun unohdin että lomallahan meillä menee aina todella hyvin. On ihanaa olla yhdessä ja nimenomaan kaksin, matkustella, istua iltaa, laittaa ruokaa tai käydä syömässä, retkeillä. Nythän olen taas tosi rakastunut puolisoon, eikä hänessä ole mitään vikoja. Niin, vielä muutaman viikon, ja sitten alkaakin taas arki. Ja saa nähdä miten äkkiä siitä tulee rasittavaa 🙄
Meillä siis menee sitä paremmin, mitä enemmän ollaan yhdessä. Kun ei nähdä paljoa, alkaa harmitus ja riitely. Vaikka kuulemma "erossaolo piristää suhdetta", kuka sen on keksinyt kun paikkaansa se ei pidä? Ainakaan meillä.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei tämä nykyajan työelämä ja sairaan kireäksi tehostettu arki ole ihmistä varten. Olen varma että moni pikkulapsiperheidenkin ero estettäisiin jos ihmisillä olisi mahdollisuus vaan olla yhdessä.
Ja joskus myös olla yhdessä niin, ettei ne lapset ole siinä vaatimassa jatkuvaa huomiota. Pariskuntana eikä vain vanhempina. Pikkulasten kanssa ne lomatkaan kun ei ole mitään löhöilyä, pahimmillaan entistä hermoja kiristävämpää, varsinkin jos työnjako ei ole tasapuolinen.
Meillä on yhtä kammotusta, kun mies on lomalla. Lomatekemistä se ei osaa keksiä, ei ikinä mitään kivaa lapsille, on vain omissa oloissaan, eikä edes lähde mihinkään pois silmistä. Möllötys on ärsyttävää. Lomamatkoilla vain valittaa ja arvostelee, vaikka on jättänyt kaiken minun järjestettäväkseni ja pitkälti myös maksettavakseni.
Mutta hienoa, jos joillakuilla lomailu toimii perheenä tai parina.
Eli teillähän on siis kaikki hyvin, viihdytte yhdessä. Nyt sitten sitä kohti, että saatte enemmän vapaa-aikaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei tämä nykyajan työelämä ja sairaan kireäksi tehostettu arki ole ihmistä varten. Olen varma että moni pikkulapsiperheidenkin ero estettäisiin jos ihmisillä olisi mahdollisuus vaan olla yhdessä.
Näinhän se usein lienee, monihan sanoo eron syyksikin ettei ole kahdenkeskistä aikaa. Tai edes yhteistä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Ei tämä nykyajan työelämä ja sairaan kireäksi tehostettu arki ole ihmistä varten. Olen varma että moni pikkulapsiperheidenkin ero estettäisiin jos ihmisillä olisi mahdollisuus vaan olla yhdessä.
Ja joskus myös olla yhdessä niin, ettei ne lapset ole siinä vaatimassa jatkuvaa huomiota. Pariskuntana eikä vain vanhempina. Pikkulasten kanssa ne lomatkaan kun ei ole mitään löhöilyä, pahimmillaan entistä hermoja kiristävämpää, varsinkin jos työnjako ei ole tasapuolinen.
Juuri näin. Myös kahdenkeskistä aikaa tarvitaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eli teillähän on siis kaikki hyvin, viihdytte yhdessä. Nyt sitten sitä kohti, että saatte enemmän vapaa-aikaa yhdessä.
Siinä vaan on se miinuspuoli että töissä pitää käydä ja työpaikat ei ole samalla paikkakunnalla, joten erossaoloaikaa tulee väkisinkin. Itse en oikein pysty vaihtamaan työpaikkaa ja mies ei ole muuta paikkaa vielä saanut. Eikä ole valmis rahallisesti tinkimään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eli teillähän on siis kaikki hyvin, viihdytte yhdessä. Nyt sitten sitä kohti, että saatte enemmän vapaa-aikaa yhdessä.
Samaa mieltä. Teillä on selvästi hyvä olla yhdessä ja tiedätte mitä tarvitsette sen mahdollistamiseen. Nyt teette töitä sen eteen, että saavutatte sen tilan, jossa saatte arjessa yhteistä aikaa. Riittääkö esimerkiksi se, että voitte olla yhdessä kotona vai kaipaatteko yhteistä tekemistä esimerkiksi harrastuksen kautta. Kuormittaako jokin asia arjessa minkä voisi korvata jollain, esimerkiksi kauppareissujen sijaan hakisi ostokset valmiiksi keräiltynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli teillähän on siis kaikki hyvin, viihdytte yhdessä. Nyt sitten sitä kohti, että saatte enemmän vapaa-aikaa yhdessä.
Siinä vaan on se miinuspuoli että töissä pitää käydä ja työpaikat ei ole samalla paikkakunnalla, joten erossaoloaikaa tulee väkisinkin. Itse en oikein pysty vaihtamaan työpaikkaa ja mies ei ole muuta paikkaa vielä saanut. Eikä ole valmis rahallisesti tinkimään. Ap
Kuinka pitkät välimatkat teillä sitten on? Oletko puhunut tästä miehen kanssa?
Mies on siis 2-4 vuorokautta viikosta pois. Olen siihen toisaalta tottunut, mutta sitten monesti ärsyttää kun mies tulee kotiin, olen odottanut häntä mutta hän on väsynyt, jättää tavarat levälleen, astiat tai roskat pöydille ym. Minua ärsyttää se ja miestä ärsyttää jos heti "nalkutan" eli pyydän että laittaisitko astiat koneeseen. Jne. Olisi ihan huippua kun elettäisiin ns normaalia arkea eli nähtäisiin aina iltapäivällä töiden jälkeen ja seuraavana aamuna töihin. Ap
Ja olen tottakai puhunut miehen kanssa. Mutta ei hän halua pienempipalkkaisiin hommiin lähemmäs. On kyllä hakenut opiskelemaan jos sen myötä saisi lähempää paremman työn, mutta ei ole saanut opiskelupaikkaa. Ap
Jos suhde hyvä vaan lomalla niin ei järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yhtä kammotusta, kun mies on lomalla. Lomatekemistä se ei osaa keksiä, ei ikinä mitään kivaa lapsille, on vain omissa oloissaan, eikä edes lähde mihinkään pois silmistä. Möllötys on ärsyttävää. Lomamatkoilla vain valittaa ja arvostelee, vaikka on jättänyt kaiken minun järjestettäväkseni ja pitkälti myös maksettavakseni.
Mutta hienoa, jos joillakuilla lomailu toimii perheenä tai parina.
Mitä mies sanoo kun otat asian puheeksi?
AikahHeppoisin perustein eroa olet ajatellut, jos yksi loma muutti kaiken.
Vierailija kirjoitti:
AikahHeppoisin perustein eroa olet ajatellut, jos yksi loma muutti kaiken.
Ei se mitään "muuttanut". Vaan meillä on aina mennyt lomilla hyvin. Molemmat hyvällä tuulella, rentoja, levänneitä, reissataan ja nautitaan ja ollaan koko ajan yhdessä. Mutta arjessa ne ongelmat aina tulee. Ap
Kyllä mä alkaisin miettiä muutoksia siihen kuormittavaan arkeen jos se kerran aiheuttaa riitoja. Työpaikan vaihto, asuinpaikan vaihto tai muu ratkaisu?
Niin. Ei tämä nykyajan työelämä ja sairaan kireäksi tehostettu arki ole ihmistä varten. Olen varma että moni pikkulapsiperheidenkin ero estettäisiin jos ihmisillä olisi mahdollisuus vaan olla yhdessä.