Jos lääkäri tekee väärän diagnoosin saako hän palautetta
Jos lääkäri vaikka ilmoittaa että potilaalla on venähdys ja kuukauden kuluttua toinen lääkäri toteaa että kyseessä onkin syöpä, niin meneekö tieto väärästä diagnoosista ensimmäiselle lääkärille jotain kautta?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä, eikä edes pitäisi jos hänellä ei ole enää hoitosuhdetta ko potilaaseen/asiakkaaseen.
Kyllä minusta jos lääkäri on joskus hoitanut niin jonkinlainen yhteys pitäisi kuitenkin säilyä eikä noin vaan käsiään voisi pestä väärin diagnosoidusta myöhemmin veivinsä heittäneestä potilaasta, jos veivin heitto olisi ollut vältettävissä.
Kenenkään veivin heitto ei ole täysin vältettävissä. Enemmin tai myöhemmin se tapahtuu jokatapauksessa.
Seihan tuo valkotakkinilkki. Tilas vartian apuun mutta tetoskooppinsa saa ettiä itte. Mulukku.
Jos on lääke vaivaan muttei lue diagnoosi kannassa, miksi näin. Voi olla pelkkä resepti siihen
Lääkäri tekee diagnoosin saamiensa tietojen ja tutkimusten perusteella. Tietoihin potilaan oma osuus on ratkaisevan tärkeä. Tutkimuksiin vaikuttaa paljon sen terveydenhoitoyksikön ohjeet, missä lääkäri on töissä ja potilas potilaana. Tämän lisäksi lääkäri ja systeemi olettaa, että potilas oletusarvoisesti tietää, että jos oireet ei lievity saamillaan hoito-ohjeilla tai lääkkeillä, niin potilas tajuaa palata takaisin oireidensa kanssa, jolloin tehdään lisää tutkimuksia.
terkuin maallikko
Ennen lääkärit saivat tutkia potilaitaan ja käyttää niitä aivojaan. Nykyään pitää mennä käypä hoito suositusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa palautetta. Ne diagnoosit jäävät sinne, ellei itse hae oikaisua.
Kylläpä saattaa saada, jos potilas kuolee sen seurauksena, sairaus pahenee tai muuten tilanne eskaloituu ja todetaan, että tämä olisi pitänyt huomata jo aikaisemmin tai hoitaa toisin. Aloite voi tulla potilaalta mutta myös organisaation sisältä
Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?
Mun psykiatri sivuutti täysin että mulla on mm paniikkihäiriö, ptsd, dissosiaatiota ja vaikea-asteinen masennus ja ahdistuneisuus ja kuittasi ne lääkeriippuvaisen diagnoosilla kun mulla on vuosia ollut käytössä mieto rauhoittava ja unilääke.
En nyt sit saa mitään muuta hoitoa, kuin pakko "vieroituksen" näistä tarvittaessa käytettävistä lääkkeistä ja odotellaan vaan koska oon täysin kykenemätön poistumaan asunnostani ja lopulta tapan itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä, eikä edes pitäisi jos hänellä ei ole enää hoitosuhdetta ko potilaaseen/asiakkaaseen.
Kyllä minusta jos lääkäri on joskus hoitanut niin jonkinlainen yhteys pitäisi kuitenkin säilyä eikä noin vaan käsiään voisi pestä väärin diagnosoidusta myöhemmin veivinsä heittäneestä potilaasta, jos veivin heitto olisi ollut vältettävissä.
Kenenkään veivin heitto ei ole täysin vältettävissä. Enemmin tai myöhemmin se tapahtuu jokatapauksessa.
Eli lääkäri voisi saman tien myrkyttää pois kun "kuolee sitä muutenkin". Kohtalaisen deeppiä.
Lääkärit ovat ammatissa jossa voi olla kuinka tahansa huono ja tehdä mitä tahansa virheitä ja kolleegat suojelevat jos meni pieleen. Suurin osa lääkäreistä on täysin nollia, mutta saavat hurjaa palkkaa vaikka eivät osaa yhtään mitään.
Miten se nyt voisi toimia noin? eihän niitä kiinnosta katsella vanhat potilaat ollenkaan.
Mulla oli jonkin aikaan ollut yskää ja keuhkot olivat aristelleet, nenästä lähinnä tuli mustaaa kuivunutta verta. Lääkärissä kävin ja hän passitti mut kotiin syömään buranaa.
Meni vuorokausi, niin mies soitti mulle ambulanssin. Keuhkotulppa ja kaikki päätiehyet tukossa. Sairaalalääkäriä kovasti kinnosti jututtaa terveysasemalla ollutta lääkäriä. Hän otti asiani henkilökohtaisesti ja auttoi mua tekemään valituksen ekasta lääkäristä. Valitus meni läpi ja lääkäri sai nuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä, eikä edes pitäisi jos hänellä ei ole enää hoitosuhdetta ko potilaaseen/asiakkaaseen.
Kyllä minusta jos lääkäri on joskus hoitanut niin jonkinlainen yhteys pitäisi kuitenkin säilyä eikä noin vaan käsiään voisi pestä väärin diagnosoidusta myöhemmin veivinsä heittäneestä potilaasta, jos veivin heitto olisi ollut vältettävissä.
Kenenkään veivin heitto ei ole täysin vältettävissä. Enemmin tai myöhemmin se tapahtuu jokatapauksessa.
Eli lääkäri voisi saman tien myrkyttää pois kun "kuolee sitä muutenkin". Kohtalaisen deeppiä.
Siitä voisi joutua syytteeseen.
Kyllähän lääkärien työkin on välillä aikamoista salapoliisityötä, kun kaikkia sairauksia ei voida todeta jollain tietyllä verikokeella tai tutkimuksella. Esimerkiksi jotkut epämääräiset ihodairaudet saattaa vaatia erinäisten linimenttien kokeiluja ennen kuin löytyy oikea hoito ja diagnoosi.
On myös paljon eri sairauksia, jotka oireilevat melko samalla tavalla ja joskus se erotusdiagnostiikka vaatii pidemmän aikavälin tutkimista. Voi olla myös useita sairauksia päällekkäin, mikä osaltaan voi vaikeuttaa diagnosointia.
Jos nyt lääkäri tekee niin, että jättää jonkun merkittävän oireen jossain vakavassa sairaudessa huomioimatta, voi olla aika räikeäkin hoitovirhe.
ei,koska dg tehdään sen hetkisten tietojen perusteella.
Ja dgeet muuttuu tarvittaessa ku tutkitaan lisää.
Periaatteessa joka ikinen kolottava selkä tai nuha voisi olla paha tauti, mutta ei voi millään lähettää kaikkia tietokonekuvauksiin ja laajoihin tähystyksiin.
Se eka oire ei aina riitä vaan vasta kun on selvempi oire niin löytyy syy.
Kun lääkäri lähettää eteenpäin hän saa "palautteen" järjestelmästä.
Esim lähettää neurolle potilaan poissulkemaan B:n tai Y epäilynä ja neurologian todetaan X niin siitä se palaute aka oppimiskokemus tulee. Eli palaute tulee teknisessä muodossa kannan tms kautta, lähettävät lääkärit yleensä täppäävät kohdan että saavat palautteen.
Jos nilkka on kipeä niin se on käypä hoidon mukaan lepo, ehkä kylmä, rasituksen välttäminen, kuntoutus ja paluu arkeen. Sitten oireet jatkuu, otetaan ehkä röntgen, näkee röntgen vastauksen - siellä jotain-> Lähete sinne ja tänne ja näin sitä 'palautetta' kertyy.
Ei kukaan erikoislri varmaan perään soittele et miten et tajunnut tätä.
Potilasvahingoista sitten soitellaan ja tilataan kaikki kirjaukset jos potilas menehtyy.
Potilas sitten voi antaa palautetta mielin määrin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä, eikä edes pitäisi jos hänellä ei ole enää hoitosuhdetta ko potilaaseen/asiakkaaseen.
Kyllä minusta jos lääkäri on joskus hoitanut niin jonkinlainen yhteys pitäisi kuitenkin säilyä eikä noin vaan käsiään voisi pestä väärin diagnosoidusta myöhemmin veivinsä heittäneestä potilaasta, jos veivin heitto olisi ollut vältettävissä.
Kun olin tehtaalla töissä niin piti papereihin merkata mitä on tuotteeseen tehnyt. Jos myöhemmin ilmeni vikaa niin siitä sai kyllä palautetta kun tiedettiin kuka tehnyt. Kumma jos ihmishenkien kanssa lääkärit pääsee vähemmällä eikä tarvi huolehtia vaikka vähän mokailisikin.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa joka ikinen kolottava selkä tai nuha voisi olla paha tauti, mutta ei voi millään lähettää kaikkia tietokonekuvauksiin ja laajoihin tähystyksiin.
Se eka oire ei aina riitä vaan vasta kun on selvempi oire niin löytyy syy.
Koskahan keksitään sellainen tieteiselokuvien laite johon vaan astutaan lääkärin vastaanotolla ja se kertoo muutamassa minuutissa kaiken mitä kropassa on vikana.
Mä kävin yleislääkärillä vaivani kanssa, hän epäili tiettyä juttua oireista, mutta tutkimuksessa sitä ei löytynyt. Tarkempi tutkimus ei oikein onnistunut kun sattui niin. Antoi lääkettä toiseen vaivaan ja lähetti erikoislääkärille. Tämä tiesi heti mistä kyse ja tsekkasi vain nopeasti että oli oikeassa.
Mutta tämä eka lääkäri siis kysyi ihan luvan, että saako katsoa, mikä diagnoosi tulee. En tietty tiedä, muistiko sen tehdä. Minusta tuo oli hyvä juttu, jos oppisi vastaisuuden varalle, kun ei mikään hyvin harvinainen ongelma kai.
Mietin kannattaako tehdä valitus.
Menin n. 15 vuotta sitten lääkäriin ja sanoin, että epäilen mulla olevan sairaus X. Lääkäri kyseli ja teetti joitakin kokeita ja totesi sen mun epäilyksen oikeaksi. Nyt on selvinnyt, että se diagnoosi oli väärä. Tuosta väärästä diagnoosista on seurannut pitkä lista terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia. Ja tietysti elämänlaadullista haittaa, mutta sillä nyt tuskin on merkitystä ja miten sellaista todistat edes.
Tuon kaiken todistamisessa olisi ihan hirveä homma ja epäilen etten silti saa mitään korvauksia, niin mietin kannattaako edes yrittää. Ja tosiaan kun epäilin itse silloin aikanaan sitä sairautta X, niin tyssääkö homma jo siihen, että itsehän sä sanoit sulla olevan tämä?
Sen ei ole tarkoitus lämmittää haudassa vaan ehkäistä saman tapahtuminen uudestaan ja jos haittaa on syntynyt, korvata sitä edes osin