Tuntuuko teistäkin että aika menee nopeammin???

Siis ollaan jo puoli välissä tätä vuotta

Ei tunnu.

Riippuu päivästä. Odottaminen luo ympärilleen raskaan virtuaalipartikkelikentän, jonka massa hidastaa aikaa suhteellisuusteorian mukaisesti. Mukavat asiat taas vähentävät kyseisten hiukkasten määrää, joten myös aika kuluu nopeammin. Jos on oikein mukavaa, aika saattaa kulua hujauksessa, koska ympärillä ei ole juuri mitään materiaa.

Välillä se menee ja toisinaan ei. Emme välttämättä koe samalla tavalla asioita samaan aikaan.

Totta kai näin kvartsi- ja digitaalikellojen aikana aika kuluu nopeammin kuin aikaisemmin analogisten vieteri- ja punttivetoisten aikaan.

Kuulemma kynttilät palaa nopeammin vaikka on valmistettu samasta massasta

Vierailija kirjoitti:

Totta kai näin kvartsi- ja digitaalikellojen aikana aika kuluu nopeammin kuin aikaisemmin analogisten vieteri- ja punttivetoisten aikaan.

Ei kun ihan nyt tänä vuonna huomannut tämän

Se on ihan normaalia, että iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin. Vaikkapa viisivuotiaana yksi vuosi on viidesosa koko siihenastisesta elämästä, puhumattakaan siitä että noin puolta elämästä ei välttämättä edes muista. Kymmenvuotiaana vuosi on kymmenesosa, kaksikymmentävuotiaana yksi kahdeskymmenesosa jne. Koululaisena jokainen kuukausi tuntui ikuisuudelta, paitsi kesälomalla oli outo taipumus kulua hetkessä. Yhtenä päivänä sitä iloitsi loman alusta, ja yhtäkkiä sitä löysi taas itsensä koulun käytävältä, kuin mitään lomaa ei olisi ollutkaan, vaikka se olisi ollut tapahtumia täynnä.

Nyt olen 44-vuotias. Jos ajattelen ikävuosia 15-24, niihin tuntui mahtuvan kokonainen ikuisuus. Murrosikä, aikuistuminen jne. Ikävuodet 25-34 menivät huomattavasti nopeammin, ja viimeiset kymmenen vuotta ovat menneet lähes silmänräpäyksessä. En uskalla edes kuvitella kuinka nopeasti huomaan olevani 54.

Ilmiö on todellinen. Minulla liki 50 vuotta vanha herätyskello jää koko ajan jälkeen uudesta herätyskellosta. Ajan kulku on nopeutunut. 

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan normaalia, että iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin. Vaikkapa viisivuotiaana yksi vuosi on viidesosa koko siihenastisesta elämästä, puhumattakaan siitä että noin puolta elämästä ei välttämättä edes muista. Kymmenvuotiaana vuosi on kymmenesosa, kaksikymmentävuotiaana yksi kahdeskymmenesosa jne. Koululaisena jokainen kuukausi tuntui ikuisuudelta, paitsi kesälomalla oli outo taipumus kulua hetkessä. Yhtenä päivänä sitä iloitsi loman alusta, ja yhtäkkiä sitä löysi taas itsensä koulun käytävältä, kuin mitään lomaa ei olisi ollutkaan, vaikka se olisi ollut tapahtumia täynnä.

Nyt olen 44-vuotias. Jos ajattelen ikävuosia 15-24, niihin tuntui mahtuvan kokonainen ikuisuus. Murrosikä, aikuistuminen jne. Ikävuodet 25-34 menivät huomattavasti nopeammin, ja viimeiset kymmenen vuotta ovat menneet lähes silmänräpäyksessä. En uskalla edes kuvitella kuinka nopeasti huomaan olevani 54.

En tarkoita tuota ikäasiaa, ilmiö on nyt vasta tullut tämän vuoden puolella

Jeesus on tulossa sen takia aika lyhenee

"22 Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään."

Ihme ettei folio lopu kaupoista, aika paljon näyttää hattuja syntyvän kommentoijille 🙄.

Se on kuule varmaan se mikrosiru joka on ylikellottanut sun sisäisen kellon.

Jos tapahtuu jotain ikävää aika hidastuu oudosti. Kuukausi tuntuu 4 kuukaudelta. Kivoina aikoina se hieman nopeutuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan normaalia, että iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin. Vaikkapa viisivuotiaana yksi vuosi on viidesosa koko siihenastisesta elämästä, puhumattakaan siitä että noin puolta elämästä ei välttämättä edes muista. Kymmenvuotiaana vuosi on kymmenesosa, kaksikymmentävuotiaana yksi kahdeskymmenesosa jne. Koululaisena jokainen kuukausi tuntui ikuisuudelta, paitsi kesälomalla oli outo taipumus kulua hetkessä. Yhtenä päivänä sitä iloitsi loman alusta, ja yhtäkkiä sitä löysi taas itsensä koulun käytävältä, kuin mitään lomaa ei olisi ollutkaan, vaikka se olisi ollut tapahtumia täynnä.

Nyt olen 44-vuotias. Jos ajattelen ikävuosia 15-24, niihin tuntui mahtuvan kokonainen ikuisuus. Murrosikä, aikuistuminen jne. Ikävuodet 25-34 menivät huomattavasti nopeammin, ja viimeiset kymmenen vuotta ovat menneet lähes silmänräpäyksessä. En uskalla edes kuvitella kuinka nopeasti huomaan olevan

En tarkoita tuota ikäasiaa, ilmiö on nyt vasta tullut tämän vuoden puolella

Iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin. Joskus se aika vaan koittaa kun siihen havahtuu, se voi tapahtua yhtäkkiä, kuten sinulla.

Ihan tavallista. Mitä enemmän ikää tulee, sitä nopeammin aika tuntuu kulkevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on ihan normaalia, että iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin. Vaikkapa viisivuotiaana yksi vuosi on viidesosa koko siihenastisesta elämästä, puhumattakaan siitä että noin puolta elämästä ei välttämättä edes muista. Kymmenvuotiaana vuosi on kymmenesosa, kaksikymmentävuotiaana yksi kahdeskymmenesosa jne. Koululaisena jokainen kuukausi tuntui ikuisuudelta, paitsi kesälomalla oli outo taipumus kulua hetkessä. Yhtenä päivänä sitä iloitsi loman alusta, ja yhtäkkiä sitä löysi taas itsensä koulun käytävältä, kuin mitään lomaa ei olisi ollutkaan, vaikka se olisi ollut tapahtumia täynnä.

Nyt olen 44-vuotias. Jos ajattelen ikävuosia 15-24, niihin tuntui mahtuvan kokonainen ikuisuus. Murrosikä, aikuistuminen jne. Ikävuodet 25-34 menivät huomattavasti nopeammin, ja viimeiset kymmenen vuotta ovat menneet lähes silmänräpäyksessä. En u

Iän myötä aika tuntuu kuluvan nopeammin. Joskus se aika vaan koittaa kun siihen havahtuu, se voi tapahtua yhtäkkiä, kuten sinulla.

Ei se ole tuo ikäjuttu koska tiedän senkin, tämä on eri asia

Kun olin teini, isäni sanoi, että, kun täytät 25 aika vain juoksee.

Näin on ollut. Onko ap. jo 25 

Vierailija kirjoitti:

Kun olin teini, isäni sanoi, että, kun täytät 25 aika vain juoksee.

Näin on ollut. Onko ap. jo 25 

melkein 50 jo 

Jöö