Lue keskustelun säännöt.
Keinoalkuisesti raskautuneet - onko synnytyksen jälkeinen masennus tuttu?
23.03.2007 |
Itse sain vuosien vauvatoiveen jälkeen ivf-hoidosta syntyneen vauvan. Masennuin synnytyksen jälkeen, ja sitä kesti pari vuotta, ennenkuin elämä hymyili. Vauva oli kiltti, kaikki meni hyvin, siitä ei ollut kysymys.
Tapasin tässä eräänä päivänä tuoretta äitiä, tuttavaani, joka samoin vuosien yrityksen jälkeen oli onnellisesti raskautunut ja synnyttänyt vauvan. Kyselin häneltä miten hän jaksaa ym. Alahuuli väpättäen hän hymyili ja kertoi, että hyvin on asiat, eikä hän ole masentunut, ja vauva on ihana.
Mietin tässä sitten, että kuinkahan tavallista on sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen, kun raskaus on ollut hoidoilla alkuunsaatu ja pitkään odotettu. Ja pyritäänkö sitä peittelemään, ajatuksella että eihän tässä saa olla masentunut, kun pitäisi olla onnensa kukkuloilla?
Ajatuksia?
Kommentit (3)
Minulla on kaksi ystävää joilla keinoalkuisia lapsia ja en tiedä heidän kärsineen masennuksesta. Itselläni ei aivan vastaava tilanne; lapsi tuli lopulta luomusti todella hartaasti toivottuna noin viiden vuoden lapsettomuuden jälkeen. Minä sairastuin masennukseen. Synnytyksen jälkeisen masennuksen syitä ei vieläkään tunneta mutta tiedetään että ainakin hormonaaliset seikat ja omat varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat. Tietääkseni keinoalkuisen lapsen saamiseen ei liity tavallista suurempaa masennusriskiä. Ainoa mikä minua todella sieppaa on se että jotkut tuntuvat ajattelevan masennuksen jotenkin johtuvan siitä ettei olisi halunnut vauvaa...
Tämä mun kirjoitus nyt ei aivan vastannut kysymykseesi...mutta:
Hyvä että olet toipumassa ja mukavaa kevättä! =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitatte, että ette masentuneet, _vaikka_ oli sitä ja tätä ongelmaa. Olisiko niin, että jos hartaasti toivotun lapsen syntymän jälkeen on vaikeuksia, esim. juuri keskosuus, vauvan koliikki tai allergiat, niin tämä olisi suojaava tekijä masentumiselle.
ap
kana. Koko vauva-aika meni masennuksen sumussa, en muista juuri mitään asioita, mikä on kyllä harmi kun ajattelee, että ehkä se raskaus ja vauva-aika oli minulle ainoa kokemus. Harmi jos joutuu koko elämänsä olemaan muistamatta ns. laatuaikaa.