Lue keskustelun säännöt.
VELA-elämäntavasta kertominen suututtaa, yleensä vanhempia - miksi?
08.06.2025 |
Sama levy pyörii päivästä toiseen: "et tiedä oikeasta rakkaudesta mitään, se on eri asia kun se on oma, sinä tulet vielä katumaan, vanhana olet yksin" jne jne. hohhoijaaa.....
Pitääkö typeryyksiä laukoville laittaa jauhot suuhun vai onko parempi vain ignoorata ja sulkea elämästä ulos?
Kommentit (73)
Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole ollut mahdollisuus kaikille aiempina vuosikymmeninä, yhteisöpaine on "pakottanut" tekemään lapsia. Monilla osuu aihe arkaan kohtaan, ei välttämättä olisi halunnut itsekään niitä tehdä. Helpompi esittää, että valinta on ollut oma, muuten illuusio särkyy. Sitä sitten perustellaan kyseisillä fraaseilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa se sama levy pyöriä sinullakin. Miksi pitää korostaa elämänvalintojaan? Ei me muutkaan jatkuvasti jauheta itsestämme
Ihmiset postaa lapsistaan kuvia someen ja kohdatessa keskustelu siirtyy hyvin usein mitä lapset tekevät ja mitä perhe-elämässä tapahtuu. Joka päivä. Jos lapsiperheet kohtaavat, muusta ei puhutakaan.
Miksi ei olisi oikein puhua velaudesta joka päivä myös? Valinta sekin kuin vanhemmuus.
Kommenttisi osoittaa kaksoisstandardit. Jeejee kun aiheena on vanhemmuus mutta soosoo jos joku erehtyy kertomaan kuinka iho näyttää 10v nuoremmalta koska saa nukutuksi joka yö 10h unet.
Velojen kirjoituksiin sisältyy usein alentuva ja suorastaan halveksiva asenne lapsia ja lapsiperheitä kohtaan. Lapsista puhutaan esim räkänokkina ym mukavaa. Ylipäätään tuodaan esiin kuinka rasittavia lapset ovat. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä mutta muita ihmisiä arvosteleva ja omien elämänvalintojen paremmuutta korostava kirjoitustyyli ei herätä positiivisia reaktioita.
Vanhempia? Siis velahenkilön omia vanhempia vai yleensä iältään vanhempia? Jos ikäkysymys niin missä menee se ikäraja jota vanhemmat suuttuu?
Liikut väärissä piireissä, monelle (lapsellisellekin) asia on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulle oo koskaan tuollaista sanottu 🤔
En ole törmännyt vastaavaan. Itselläni on useita lapsia ja minusta on hauska kuulla erilaisista tavoista elää ja olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa se sama levy pyöriä sinullakin. Miksi pitää korostaa elämänvalintojaan? Ei me muutkaan jatkuvasti jauheta itsestämme
Jos olet lapsellinen, niin KYLLÄ JAUHAT.
Jos lapset ovat rasittavia jollekin henkilölle, se ei tarkoita, että ihminen väittäisi niiden olevan kaikille rasittavia.
Usein vanhemmat eivät vain tajua tätä. Jos joku ei tykkää esim. kookospähkinöistä, ei se ole henkilökohtainen hyökkäys muita kohtaan, jotka tykkäävät kookospähkinöistä.
Jotenkin se osuu herkkään kohtaan kun joku osaa artikuloida omat lisääntymisvalinnat fiksusti ja kauaskantoisesti - kun itse ei ole ajatellut asiaa pari-kolmekymppisenä kuin pinnallisesti. On ollut vaan kiire saada fomo-vauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat oikeasti vaan katkeria ja kateellisia, kun katuvat sitä virhettä, että menivät lisääntymään.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus ei ole ollut mahdollisuus kaikille aiempina vuosikymmeninä, yhteisöpaine on "pakottanut" tekemään lapsia. Monilla osuu aihe arkaan kohtaan, ei välttämättä olisi halunnut itsekään niitä tehdä. Helpompi esittää, että valinta on ollut oma, muuten illuusio särkyy. Sitä sitten perustellaan kyseisillä fraaseilla.
Juurikin näin.
On ymmärrettävä, että pari sukupolvea taaksepäin "oikeanlainen" elämä perustui tietynlaiselle kärsimykselle ja etenkin naisilla oman onnen uhraamiselle. Siinä ikäpolvessa olit suorastaan saatanasta seuraava jos kehtasitkin haaveilla mistään omasta. Koko elämä kuului omistaa perheelle. Sanontakin oli, että lapsia piti tehdä ainakin "yksi isälle, yksi äidille ja vielä yksi isänmaalle"
Jopa mun äitini joka eli nuorta aikuisuuttaan kehittyneeksi ja edistykselliseksi mielletyllä 80-luvulla sai perheeltään haukut kun haaveili korkeakouluopinnoista. Lukion käyminen siedettiin mutta korkeakouluun hausta hän sai kuulla olevansa itsekäs, pitävänsä itseään parempana kuin muut, ylimielinen, haaskaavansa aikaa joka pitäisi laittaa avioliiton hoitamiseen ja lasten hankkimiseen. Noh, kyllähän äiti sitten sen kolme lasta hankki ja korkeakoulututkinnon siinä ohessa. Nyt kuusikymppisenä hänellä on todella vaikuttava ura takana. Minua hän on aina rohkaissut elämään unelmiani, näkemään, kokemaan ja tekemään kuten itse haluan eikä kuten "yhteiskunta" vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt vastaavaan. Itselläni on useita lapsia ja minusta on hauska kuulla erilaisista tavoista elää ja olla.
Olet kyllä säästynyt paljolta. Se on erittäin turhauttavaa kun lauma äityleitä tai sellaiseksi naamioituneits insseleitä tulee saarnaamaan vauva-ajan ihanuudesta kuink ei IKIPÄIVÄNÄ vaihtaisi sekuntiakaan pois... on se sitä ehkä heille mutta ei se ole sitä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa se sama levy pyöriä sinullakin. Miksi pitää korostaa elämänvalintojaan? Ei me muutkaan jatkuvasti jauheta itsestämme
Kyllä sä jauhat, et vaan huomaa sitä, koska ns norminmukaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän sopii vanha sanonta "metsä vastaa kuin sinne huutaa".
Itsekin olen lapseton, mutta en ole ikinä saanut mitään negatiivista kommenttia. Joku on saattanut kysyä, että onko minulla lapsia ja kun olen vastannut "ei ole", niin keskustelu on jäänyt siihen. Eihän kukaan tuollaisessa tilanteessa edes tohtisi kysellä enempää. Paitsi joku rajaton sukulainen tai joku muu vähän törppö ihminen, mutta niistä pääsee, kun valitsee elämänsä ihmiset hyvin.
Jos taas paasaisin joka paikassa jatkuvasti, että miten lapset ovat hirveä rasite elämässä, vihaan lapsia jne., niin tokihan siitä tulisi yhtä negatiivisia kommentteja takaisin. (En siis itse ajattele näin. Mielestäni ihmisellä on empatiakyvyssä ja persoonallisuuden kehityksessä suuret puutteet, jos järjestelmällisesti vihaa yhtä ihmisryhmää.)
Minusta tällaista asiaa ei kannata ottaa osaksi omaa identiteettiä millään tavalla. En kutsu itseäni VELA:ksi, paasaa lapsettomuuden iloista jne. Minä vain elän elämääni, jonka yksi tunnuspiirre on se, ettei minulla ole lapsia. Ei minulla ole tarve hieroa toisten naamaan sitä, että kyseessä on oma valintani.
VELA:ksi identifioituvat ihmiset ovat valtaosan mielestä aivan yhtä rasittavia kuin vaikka nepsypiirteisiksi ja erityisherkiksi identifioituvatkin. Voisin itse halutessani identifioitua noista kaikiksi, mutta en missään tapauksessa tee niin. Minä vain elän lapsetonta elämääni, mietin erilaisia arjen kompensointikeinoja, jotta saan arkeni sujumaan hyvin ja käyn tarvittaessa terapiassa. Eikä ketään kritisoi. Suosittelen kokeilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Tähän sopii vanha sanonta "metsä vastaa kuin sinne huutaa".
Itsekin olen lapseton, mutta en ole ikinä saanut mitään negatiivista kommenttia. Joku on saattanut kysyä, että onko minulla lapsia ja kun olen vastannut "ei ole", niin keskustelu on jäänyt siihen. Eihän kukaan tuollaisessa tilanteessa edes tohtisi kysellä enempää. Paitsi joku rajaton sukulainen tai joku muu vähän törppö ihminen, mutta niistä pääsee, kun valitsee elämänsä ihmiset hyvin.
Jos taas paasaisin joka paikassa jatkuvasti, että miten lapset ovat hirveä rasite elämässä, vihaan lapsia jne., niin tokihan siitä tulisi yhtä negatiivisia kommentteja takaisin. (En siis itse ajattele näin. Mielestäni ihmisellä on empatiakyvyssä ja persoonallisuuden kehityksessä suuret puutteet, jos järjestelmällisesti vihaa yhtä ihmisryhmää.)
Minusta tällaista asiaa ei kannata ottaa osaksi omaa identiteettiä millään tavalla. En kutsu itseäni VELA:ksi, paasaa lapsetto
Mitä sä nyt selität? Lapsivapaat ovat toistaiseksi vähemmistössä, joka kohtaa myös syrjintää.
Miksi ei saisi iloita omasta valinnastaan? Ettei lapselliset loukkaannu? En minäkään loukkaannu lapsellisten valinnoista. Totta kuitenkin on, että vela-puhetta halutaan rajoittaa.
No mutta, tulevaisuus on meidän. Lapsettomuus tulee olemaan normi.
Vierailija kirjoitti:
Liikut väärissä piireissä, monelle (lapsellisellekin) asia on ihan ok.
Tuossa tulee juurikin näkyväksi velojen hankala asema. Miksi ei olisi täysin ok ihan kaikille?
Vierailija kirjoitti:
Velojen kirjoituksiin sisältyy usein alentuva ja suorastaan halveksiva asenne lapsia ja lapsiperheitä kohtaan. Lapsista puhutaan esim räkänokkina ym mukavaa. Ylipäätään tuodaan esiin kuinka rasittavia lapset ovat. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä mutta muita ihmisiä arvosteleva ja omien elämänvalintojen paremmuutta korostava kirjoitustyyli ei herätä positiivisia reaktioita.
Jos kyse onkin sun omasta tulkinnasta.
Miksi ei mahdu samaan maailman lapsiperhe elämästä iloitseminen ja se fakta, että toisia tämä ei houkuta laisinkaan?
Onhan enemmän kuin ok sanoa, että haluaa lapsia enemmän kuin mitään, mutta samaan aikaan ei ole ok sanoa, että ei niitä missään nimessä halua.
En ymmärrä, miksi velat haluavat selittää minulle valintojaan ja oikein odottavat, että kauhistelen niitä, olenhan kolmen allae 4v:n äiti. Kun totean jotain neutraalia, alkaa kysely, että eikö tää haittaa sua, etkö ole kateellinen jne, ja vastasi mitä tahansa, saa voitonriemuisen hymyn velan kasvoille ja tämä riemuitsee, että nytpä halveksit minua ja valintojani.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jos toisten elämänvalinnat jollakin tavalla häiritsevät ja aiheuttavat tarvetta syyllistää tai väheksyä, niin silloin on kyse siitä ettei tämä väheksyjä ole todellisuudessa sinut oman elämänsä kanssa.
Taitaa se sama levy pyöriä sinullakin. Miksi pitää korostaa elämänvalintojaan? Ei me muutkaan jatkuvasti jauheta itsestämme