Millainen ihminen ei välitä siitä mitä muut hänestä ajattelee?

Kyllä jokainen joutuu vähän ottamaan huomioon, mitä muut hänestä ajattelevat. On oltava vähän varpaisillaan, ettei turhaan ärsytä muita. Muuten tulee ongelmia työpaikalla ja esimiehen kanssa. Sitten on eka lähtijä, kun tulee muutosneuvottelut. Sellainen kultainen keskitie on paras. Mielistellä ei pidä, mutta oma etunsa pitää ymmärtää, ettei toimi sitä vastaan.

Uhkarohkea. Ei osaa arvioida seurauksia. Jos saa kateellisen koston niskaansa niin oppii jatkossa olemaan hiljaa onnenpotkuistaan esimerkiksi.

Peukkupäät ei ainakaan

Noin 95 % ihmisistä on umpityperiä lauma-apinoita, jotka hakevat kaikessa ja kaikkialla muiden lauma-apinoiden hyväksyntää. Pelkoaan ne myös vieroksuvat kaikkea mikå poikkeamalla uhkaa kuvittelemaansa lauma-apinan standardia.

Älyllistä suorituskyky, ajattelukykyä ja luovuutta  näillä tapauksilla ei ole usein  lainkaan, vaan elämänsä pyörii niin työssä kuin yksityiselämässä lauman hyväksynnästä kilpailtaessa. Näiden itsetunto  riippuu täysin lauman mielipiteestä ja romahtaa jos hyväksyntä jää saamatta. Nämä tapaukset tunnistaa parhaiten somepreesensistä,  joukkuelajien harrastamisesta ja koiran / koirien omistamisesta.

Vain noin 5 % ihmisistä kykenee halutessaan lauman haastamiseen / arvosteluun. Tämä on mahdollista silloin kun tseluottamus perustuu itsetuntemukseen, jota on usein myös koeteltu eri tavoin. Toki tässä viiden prosentin joukossa on myös tunteettomat yksilöt,  joilta puuttuu mentaalinen iho, jonka alle voisi päästä.

En minä ainakaan välitä. T: kiltti mies

Sellainen henkilö, joka on kasvanut aikuiseksi ja tajunnut, ettet voi millään miellyttää kaikkia ihmisiä ja on parempi keskittyä miellyttämään niitä, joita voit.

Erakko.

Jos elää yhteiskunnassa, pitää aina huomioida muut ihmiset. Se on sitten jokaisen oma päätös, kenen mielipiteen antaa vaikuttaa omiin päätöksiin.

Esim. minulle on aivan sama, mitä sukulaiseni, työkaverini tai harrastuskaverini ajattelevat minun ja miespuolisen ystäväni välisestä ihmissuhteesta. Mutta minulle on tärkeää, että meidän molempien puolisot hyväksyvät ystävyytemme.

Tyhmä tai aspberger. Se mitä muut ajattelevat meistä on tärkeää. Oma julkinen kuva täytyy tuntea ja sitä täytyy kontrolloida. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokainen joutuu vähän ottamaan huomioon, mitä muut hänestä ajattelevat. On oltava vähän varpaisillaan, ettei turhaan ärsytä muita. Muuten tulee ongelmia työpaikalla ja esimiehen kanssa. Sitten on eka lähtijä, kun tulee muutosneuvottelut. Sellainen kultainen keskitie on paras. Mielistellä ei pidä, mutta oma etunsa pitää ymmärtää, ettei toimi sitä vastaan.

Ihmiset usein pelkäävät että on ensimmäinen lähtijä jos avaa suunsa. Miksi? Tai ymmärrän sikäli, että taloudellisesti se saattaa olla huono juttu. Sitä ymmärrä miksi pitäisi olla työpaikassa missä pitää pelätä tuollaista jos kertoo oman mielipiteensä. Eikö se käy henkisesti rasittavaksi?

Muut ajattelee.

Ihan sellainen iso juttu.

Itselle tärkeä ja läheinen ihminen on aivan eri asia. Kuin täysin ventovieras.

Muut ajatelkoon mitä ajattelee. Mut jos tuttu tai ystävä. Eikö noissakin ole iso ero?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen joka on saanut p*skaa niskaansa eikä enää välitä.

Erittäin itsevarma

Luonnonlapsi

 

Mä oon saanut syyttä paskaa niskaan koska psyko ja hovi. Lopulta tunsin itseni tärkeäksi. Ajattele että ne näkee noin paljon vaivaa mun takia 😅. Olen heille siis tärkeä. Sitten päästin oman paholaisen esille ja annoin takaisin jopa pahemmin. Ai että oli puhdistavaa saada olla ilkeä ihmiselle joka sen ansaitsee. Viattomille en ilkeile. Oli kokemus joka vahvisti. 

Ei ilkeillekkään tarvitse olla ilkeä. Nojoo, toisaalta tämä menee varmaan siihen samaan, että puolustustaistelu on oikeutettua...

Ja ketjun aiheeseen: Tunnekylmä ihminen. Itsensä kovettaminen ei taida olla mikään hyvä asia.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen joka on saanut p*skaa niskaansa eikä enää välitä.

Erittäin itsevarma

Luonnonlapsi

 

Tämä👍

Miksi pitäisi vaikuttaa yhtään mihinkään????

Oikeasti,en vaan tajua, miksi mun pitäisi kuluttaa energiaani siihen, mitä joku random tyyppi ajattelee musta. Onni on saada olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisenaan, ts läheiset ihmiset ymmärtävät, kuka ja mikä olen. Läheiset = omat lapset ja kumppani. En ehkä sovi muottiin, mutta ei tarvitsekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jokainen joutuu vähän ottamaan huomioon, mitä muut hänestä ajattelevat. On oltava vähän varpaisillaan, ettei turhaan ärsytä muita. Muuten tulee ongelmia työpaikalla ja esimiehen kanssa. Sitten on eka lähtijä, kun tulee muutosneuvottelut. Sellainen kultainen keskitie on paras. Mielistellä ei pidä, mutta oma etunsa pitää ymmärtää, ettei toimi sitä vastaan.

Entäs jos ei haittaa, että saa kenkää vain siksi, ettei naama miellytä?