Muistatteko vielä kuinka 1920 luvun nousukaudella kaikilla oli töitä ja rahaa
Oli hienoa aikaa se. Kaikki pukeuduttiin tyylikkäästi.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Niskavuoren Aarne -leffa, joka tuli eilen telkkarista, tai sijoittua suunnilleen niihin aikoihin.
Näköjään se olikin jo 1937 silloin.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin silloin Diplomi insinööriksi. Opintotuki oli aika pieni. Sain kuitenkin lapsilisiä kahdesta lapsestani.
Köyhäähän se oli silloin opiskelijalla. Tatuointeja ei otettu kuin ehkä pari vuodessa. Puhelin oli halvinta mallia ja Auto vanha romu.
Ne oli kovia aikoja silloin.
1920-luvulla? Et ole Di ainakaan edes Linnaa tai muita ajan kuvauksia lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niskavuoren Aarne -leffa, joka tuli eilen telkkarista, tai sijoittua suunnilleen niihin aikoihin.
Näköjään se olikin jo 1937 silloin.
Eilinen elokuva oli parempi kuin sama kohta Niskavuori-sarjasta mikä tuli viime tai tällä viikolla missä satu silvo oli ilonana.
Heta jäi väliin tällä viikolla.
Olin edellisessä elämässäni uusrikas manhattanilla. Muistan myös vuoden 29 romahduksen.
Siksi äänestän tolkun hallitusta jatkossakin koska en halua uutta maailmanlaajuista lamaa.
Maatalous: Suomi oli vielä pääasiassa maatalousmaa. Suurin osa väestöstä asui maaseudulla ja työskenteli maataloudessa. Pienviljelijät ja torpparit muodostivat suuren osan väestöstä.
Monilla maaseudun alueilla oli köyhyyttä ja puutetta. Pienviljelijät kamppailivat ankarien olojen kanssa, ja torpparien asema oli epävarma.
Teollistuminen: Teollistuminen alkoi kuitenkin nopeasti lisääntyä. Metsäteollisuus oli keskeisessä roolissa, erityisesti puunjalostus, sahateollisuus ja paperitehtaat. Myös metalliteollisuus ja konepajateollisuus alkoivat kehittyä, erityisesti Etelä-Suomessa.
Kaupungistuminen: Vaikka suurin osa suomalaisista asui maaseudulla, kaupungistuminen alkoi vähitellen. Esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Turku alkoivat kasvaa teollisuuden ja palveluiden keskuksina.
Kauppa: Suomen talous oli riippuvainen viennistä, etenkin metsäteollisuuden tuotteista, kuten paperista ja sahatavarasta. Venäjä oli tärkeä kauppakumppani, mutta suhteet olivat monimutkaiset Neuvostoliiton perustamisen jälkeen.
Väestö: Väkiluku oli noin 3 miljoonaa. Suurin osa asui maaseudulla, mutta kaupunkien väestö kasvoi.
Elinolosuhteet: Maaseudulla olosuhteet olivat usein vaatimattomat. Monet elivät pienissä taloissa, ja toimeentulo oli usein epävarmaa. Ruokavalio oli pääasiassa viljapainotteinen, peruna oli tärkeä ravinnonlähde.
Terveys: Terveydenhuolto oli vielä kehittymässä, ja esimerkiksi lapsikuolleisuus oli korkeampi kuin nykyään. Rokotukset ja tartuntatautien torjunta olivat vähitellen yleistymässä.
Tartuntataudit: Monet tartuntataudit olivat vielä yleisiä, ja ne aiheuttivat merkittävää kuolleisuutta.
Tuberkuloosi: Yksi suurimmista ongelmista. Tuberkuloosi tappoi paljon ihmisiä, ja tautia pidettiin yhteiskunnan köyhyyden ja ahtaiden olojen seuraamuksena.
Kolera ja lavantauti: Vaikka suurimmat epidemiat olivat jo väistyneet, näitä sairauksia esiintyi ajoittain etenkin huonoissa hygieniaolosuhteissa.
Influenssa: Espanjantauti 19181919 oli viimeisin suuri epidemia, ja sen jälkivaikutukset olivat vielä läsnä 1920-luvulla. Influenza aiheutti suuria kuolleisuuspiikkejä.
Lastentaudit: Lapsikuolleisuus oli korkea verrattuna nykyaikaan, ja monet lapset kuolivat ripuliin, keuhkokuumeeseen ja muihin infektioihin, joita nykyään ehkäistään paremmin.
Kunnes 1929 tuli Suuri Pörssiromahdus josta alkoi 1930-luvulla Suuri Lama joka päättyi 2.maailmansotaan.
Missä töissä ap mahtoi olla 1920-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Olin silloin nelikymppinen eli nainen parhaassa iässä. Nyt on sitten kaikkia kolotuksia. Sadankahdenkympin jälkeen tää on ollut pelkkää alamäkeä. Kohta ei jaksa enää lämmityspuita tehdä omasta metsästä.
Elinajanodote Suomessa 1920-luvulla
Keskimääräinen elinajanodote syntymähetkellä oli noin 5055 vuotta.
Tämä tarkoittaa, että vastasyntyneiden odotettiin elävän keskimäärin noin 5055-vuotiaiksi.
Erot sukupuolten välillä olivat jonkin verran: naiset elivät yleensä hieman miehiä pidempään, mutta ero ei ollut yhtä suuri kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Just oli selvitty punakapinasta ja yritettiin korjata siitä aiheutuneita tuhoja. Olihan se nousukautta verrattuna siihen, kun aktivistit teki tuhojaan, mutta varsinainen nousukausi nähtiin meillä paljon myöhemmin.
Sossusta ei muuten saanut rahaa ja ruokaa.
Nousukausi? Tarkoitatako lapissa syyskuusta 1944 huhtikuuhun 1945?
Vierailija kirjoitti:
Kunnes 1929 tuli Suuri Pörssiromahdus josta alkoi 1930-luvulla Suuri Lama joka päättyi 2.maailmansotaan.
Suomessa sitä kutsuttiin pula-ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Just oli selvitty punakapinasta ja yritettiin korjata siitä aiheutuneita tuhoja. Olihan se nousukautta verrattuna siihen, kun aktivistit teki tuhojaan, mutta varsinainen nousukausi nähtiin meillä paljon myöhemmin.
Sossusta ei muuten saanut rahaa ja ruokaa.
Luonnosta sai elannon. Jos työnteosta ei maksettu kelvollisesti, niiin luonnosta sai leivän ja kalan. Irtolaisuus oli myös laitonta ja ihmnen ei ollut vapaa. Muistan kuinka isoisä kertoi että harjoitteli taistelutaitoja aktiivisesti ja piiloili metsissä, koska kommunistit oli kielletty ja heillä ei saanut olla perhettä ja lapsia. Isoisälläpä olikin ja hän eli pitkälle viisikymmentä luvulle metsissä metsästäen ja kalastaen omavaraisesti. Pihassa viljelivät itse ja syvällä korvessa piiloilivat pahoja oikeistolaisia.
Piiloilun vuosina Kekkosen porukat etsivät ja pahoinpitelivät monia toisinajattelijoita, mutta monet oli taitavia taistelijoita ja eivät jääneet kiinni ja kiinnijäädessään antoivat kaikkensa, jos pääsivät pakoon, vaikka pistoolit pamahtelivat takana, niin heidän taitonsa oli mitä mainiointa ja korkealaatuisinta taistelutaitoa mitä tulee liikkumiseen luotisateesa.
Ammusten väistely perustuu perhosen liikkeisiin tai pääskyn lentoon ja äkillisiin rytmikkäisiin muutoksiin kesken juoksun. Tästä on muuten maiintaa kun tätä taitoa käytettiin venäläisiä vastaan sodassa. Entisiä punaisia pistettiin tekemään työt pelkurien puolesta. Ihan aseella uhaten.
Ja he tekivät työt kuten ennenkin. Räjäyttivät konekivääripesäkkeet ja tuliaemat perhosen ja pääskyn liikkeitä matkimalla väistellen vastaan lentäviä ammuksia. Tämäkään ei auttanut konekivääriä vastaan ja monia meni, mutta minkä sille voi. Isoisäni selvisi kertomaan tarinaa ja sota teki hänestä entistä punaisemman. Kaupungit olisi olleet paras vaihtoehto piiloutumiseen, mutta silloin olisi joutunut alistumaan huonoihin työehtoihin. Paras lakko tapahtuu metsässä ja suurin osa ei ota vastaan kannattamattomia töitä.
Suomessa metsä on aina ollut köyhälle ja lainsuojattomalle sossu.
Ihmiset on vieraantuneet luonnosta ja monelta puuttuu luonnossa selviytymisen taidot ja sehän on vain tiettyjen etu.
Kouluihin pitäisi ottaa erätaitojen opetus mukaan, että mahdollisimman moni voi tehdä henkilökohtaisen lakon, jos työelämä ei ole kannattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just oli selvitty punakapinasta ja yritettiin korjata siitä aiheutuneita tuhoja. Olihan se nousukautta verrattuna siihen, kun aktivistit teki tuhojaan, mutta varsinainen nousukausi nähtiin meillä paljon myöhemmin.
Sossusta ei muuten saanut rahaa ja ruokaa.
Luonnosta sai elannon. Jos työnteosta ei maksettu kelvollisesti, niiin luonnosta sai leivän ja kalan. Irtolaisuus oli myös laitonta ja ihmnen ei ollut vapaa. Muistan kuinka isoisä kertoi että harjoitteli taistelutaitoja aktiivisesti ja piiloili metsissä, koska kommunistit oli kielletty ja heillä ei saanut olla perhettä ja lapsia. Isoisälläpä olikin ja hän eli pitkälle viisikymmentä luvulle metsissä metsästäen ja kalastaen omavaraisesti. Pihassa viljelivät itse ja syvällä korvessa piiloilivat pahoja oikeistolaisia.
Piiloilun vuosina Kekkosen porukat etsivät ja pahoinpitelivät monia toisinajattelijoita, mutta mo
"Suomessa metsä on aina ollut köyhälle ja lainsuojattomalle sossu."
Joo se on hieno paikka sydän talvella
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli tuolloin äärimmäisen köyhä maa. Lapset joutuivat tekemään töitä elääkseen ja kaikesta oli pula. Suomessa elintason nousu sadassa vuodessa on ollut uskomaton.
Niin kyllä..TÄHÄN asti. Nyt alkaa laskukausi.
SITTEN TULIKIN SE 1920 -luvun loppu ja 1930 -luvun taite. ihan tuon takia. HAHHAH.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just oli selvitty punakapinasta ja yritettiin korjata siitä aiheutuneita tuhoja. Olihan se nousukautta verrattuna siihen, kun aktivistit teki tuhojaan, mutta varsinainen nousukausi nähtiin meillä paljon myöhemmin.
Sossusta ei muuten saanut rahaa ja ruokaa.
Luonnosta sai elannon. Jos työnteosta ei maksettu kelvollisesti, niiin luonnosta sai leivän ja kalan. Irtolaisuus oli myös laitonta ja ihmnen ei ollut vapaa. Muistan kuinka isoisä kertoi että harjoitteli taistelutaitoja aktiivisesti ja piiloili metsissä, koska kommunistit oli kielletty ja heillä ei saanut olla perhettä ja lapsia. Isoisälläpä olikin ja hän eli pitkälle viisikymmentä luvulle metsissä metsästäen ja kalastaen omavaraisesti. Pihassa viljelivät itse ja syvällä korvessa piiloilivat pahoja oikeistolaisia.
Piiloilun vuosina Kekkosen porukat etsivät ja
Sydäntalvella on aina luontaisesti ollut työttömyys ja odotuksen aika. Romanttisesti on odoteltu kevättä ja sitä varten on koko kesä ja syksi varauduttu talveen.
Luonto on antanut avaimet talvilepoon. Polttopuut ja eväät talteen kellariin. Talvellakin voi lyhyen aikaa käydä katsomassa ansat että onko tarttunut eläimiä ansoihin. Talvella voi myös pilkkiä valoisaan aikaan. Talvi on hienoa aikaa kun voi odottaa hyvää ja tutustua perheeseen tuvassa läheisyydessä.
Suomalaiset on aina pitäneet talvella yhtä. Talvi on pelottava ja yhteentuova voima.
Ennen oli paremmin, ennen oi oikein.
Niskavuoren Aarne -leffa, joka tuli eilen telkkarista, tai sijoittua suunnilleen niihin aikoihin.