Miten mä jaksaisin suuttumatta 2-vuotiaitten uhmakaksosten kanssa? Lähes joka päivä jompi kumpi saa hirveän kohtauksen.

Hermot menee ja tulee huudettua monta kertaa päivässä. :(

Aina vaan jos ns. ei totella tai jotain. Eikö uhmakohtauksen aikana voikin vaan olla, tai halata ja tyynnytellä jos taapero sellaisesta asettuu? Eihän sen aikana järkeilläkään...

Uhmakohtaus (=lapsi huutaa pää punaisena) saa mut tosi rauhalliseksi ja yritän rauhoittaa myös lapsen. Mutta sitten itse pillastun tottelemattomuudesta.

Yleensä sitten jo syli rauhoittaa kun on ensin saanut muutaman minuutin parkua ihan sielunsa kyllyydestä.

T. Yhden vauvan äiti

Mä olen aivan poikki kaksosten kanssa kotona. Tappelevat ja toinen käy turhautumistaan käsiksi toiseen. Ihan sama mikä lelu toisella, toisen on se saatava, myös kenkiä halutaan toiselta itselle. Mulla on tyttö ja poika. Tää on niin rasittavaa että jo aamulla olen jo poikki kun ajattelenkin miten rasittava päivä edessä. Ääneni on käheä huutamisesta. Pahinta on, kun tappelevat ja tietenkin noi uhmat vaikka kaupassa. Poika pääsee rattaista kiemurtelmaan vaikka kolme kertaa pois juuri kun olen saanut hänet sinne hän kiemurtelee valjaista ulos ja ylös jakaikki kolme hikisinä ja äiti hermostuneen ja ihmiset tuijottaa ja ärstyyntyy ympärillä. Tuntuu, etten jaksaisi yhtään tälläista päivää enää!

jos vaan mahdollista. Tilaa vaikka MLL:N hoitaja joskus ja ota " vapaapäivä" . Kaipa nuo lasten uhmat ja raivoamiset on ihan normaaliin kasvuun kuuluvia juttuja joiden kestämisessä on tärkeää se että on itsellä hyvä ja energinen olo. Ole terveen itsekäs joskus. Sinulla on varmasti rankkaa kahden uhmaajan kanssa.