Mikä sinua auttoi alkoholin käytön lopettamisessa /vähentämisessä
Mitä teit niissä tilanteissa, kun olisit halunnut alkoholia.
Jouduitko välttämään heitä, jotka joivat ?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika känni heräsin viilletynä asunto veressä eteisestä makkariin ja kaikki siltä väliltä. Ei muistikuvia. E. Ole juonut pisaraakaan sen jälkeen.
Noin radikaali tapahtuma takuulla helpottaa huomattavasti lopettamispäätöstä.
Kieltämättä varsinkin kun verta oli oikeasti paljon en usko että kaikki minusta. Siinä tuli aikapaljon tutkittua rikos juttuja seuraavat viikot.
Tätä jäin miettimäänkin, että alkoiko pelottaa se, että oliko toinenkin saanut osumaa.Toivottavasti asiat ratkesivat tämänkin suhteen parhain päin.
Vierailija kirjoitti:
Opin tunnistamaan ne tunteet, jotka saavat minut juomaan: tylsyys, liian iloinen tai tyytyväinen olo, riehakas seura jne. Myös alkoholin haittojen pohdiskelu etukäteen: krapula, itsesyytökset, rahanmeno, törttöilyt kännissä. Sen jälkeen olen juonut vain 0-olutta.
Miten sitten toimit esim. tuossa tilanteessa, kun oli tylsää. Tai liian iloisessa hetkessä ?
Keski-ikäistyminen. Kun yhden päivän nammistelusta tulee kolmen päivän darra se ei ole sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Osui aloitus minuun aika kolahtaen.
Olen päälle 50-vuotias nainen ja alkoholi alkaa olla ongelma. Jos voisin, ottaisin viiniä tai jotain muuta alkoholia päivittäin. Tulen todella rauhattomaksi jos tiedän etukäteen, ettei kotona ole mitään juotavaa, edes sitä yhtä lonkeroa tai pullossa jäljellä lasillista viiniä. Henkinen riippuvuus on aika vahva. En koskaan juo itseäni humalaan mutta olen onnellisin kun tiedän, että päivän voi kruunata lasillisella tai vaikka siidetillä tai lonkerolla.
Kukaan töissä ei uskoisi jos kertoisin ongelmastani. En ole koskaan krapulassa töissä koska varsinaista humalaan en juo ikinä. Vain edes se yksi riittää ja siitä olen riippuvainen. Eli siis alkoholi riippuvainen.
Minulla lähes sama taudinkuva. Olen todella huojentunut, kun tiedän, että illaksi on jotain juotavaa.
Allen Carr - Korkki kiinni -niminen kirja. Luin sen ajatuksella ja kuuntelin vielä äänikirjanakin. Ei ole tarvinnut enää juoda ja tässä on jo vuosia mennyt ilman alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opin tunnistamaan ne tunteet, jotka saavat minut juomaan: tylsyys, liian iloinen tai tyytyväinen olo, riehakas seura jne. Myös alkoholin haittojen pohdiskelu etukäteen: krapula, itsesyytökset, rahanmeno, törttöilyt kännissä. Sen jälkeen olen juonut vain 0-olutta.
Miten sitten toimit esim. tuossa tilanteessa, kun oli tylsää. Tai liian iloisessa hetkessä ?
No mun tapauksessa kehitän jotain tekemistä esim. kävely, sali, liikunta yleensä, siivoaminen, lukeminen tai ruoanlaitto. Olennaista on kehittää joku aktiviteetti tilalle. Sen ei tarvitse olla hohdokasta tai jotenkin erikoista. Harva asia elämässä on. Iloisena mulle voi tulla sellainen voittajaolo, että mä voin lähteä baariin "yhdelle" vähän pitämään hauskaa ja koskaan tuo lupaus ei ole pitänyt siksi tunteen tunnistaminen on myös mulle tärkeää, etten sorru juoputtelemaan. Voin nauttia siitä tunteesta ilman viinaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika känni heräsin viilletynä asunto veressä eteisestä makkariin ja kaikki siltä väliltä. Ei muistikuvia. E. Ole juonut pisaraakaan sen jälkeen.
Noin radikaali tapahtuma takuulla helpottaa huomattavasti lopettamispäätöstä.
Kieltämättä varsinkin kun verta oli oikeasti paljon en usko että kaikki minusta. Siinä tuli aikapaljon tutkittua rikos juttuja seuraavat viikot.
Tätä jäin miettimäänkin, että alkoiko pelottaa se, että oliko toinenkin saanut osumaa.Toivottavasti asiat ratkesivat tämänkin suhteen parhain päin.
Ei selvinnyt ikinä. Vahva veikkaus että olin ottanut leikkimielisen puukkotappelun narkomaanien kansa. " Vihaan noita " ja heidän sijoitus asuntonsa oli meidän lähellä.
Mut Loppu hyvin. Sen jälkeen elämä ollut parempaa ilman viinaa.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäistyminen. Kun yhden päivän nammistelusta tulee kolmen päivän darra se ei ole sen arvoista.
Tämä. Juon lasin valkkaria ja jo yöllä alkaa helv etillinen migreeni, joka jatkuu 1-2 pvää perään. Huokaus. Ei paljon tee mieli ottaa.
Säästöjen loppuminen. Nyt ei paljoa pelkällä työttömyyskorvauksella alkoholia ostella, kun ruokaan jää pakollisten laskujen jälkeen hieman yli 100 €.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokaisella kerralla on joutunut välttelemään. Pelkkä alkoholitölkin näkeminenkin jonkun vieraan luona laittaa pienen mielihalun päälle, kotona en siksi pidä edes tyhjiä tölkkejä. Sekä liikunta, ihan vaan kävelylenkitkin motivoi jos ne on tarpeeksi pitkiä. Juoksu toimii myös ainakin jonkun aikaa.
Kiitos rehellisyydestä. Yleensä, kun tästä aiheesta puhuu, tähän vastaa helposti moni jolle asia on ollut helppo. Ja hyvä, että heitäkin on.
Ei mun tarvi kun katsoa jotain ruokaohjelmaa, jossa oikeasti siis keskitytään siihen ruokaan, MUTTA lopussa valitaan joku sopiva viini ja sitä maistetaan sen aterian kanssa! Samoin tein alkaa mieleni pohtia, että mitäs mulla onkaan kaapissa/kellarissa ja voishan sitä yhden lasillisen itsekin ottaa eikä tässä ole kellokaan vielä mitään jne
Mietin kuinka paljon ongelmistani oli johtunut alkoholista niin lopetin samantien ja olen ollut yhdeksän vuotta raittiina..kannattaako? Ehdottomasti.
Eihän sitä saa sanoa mikä auttoi kun se on jonkun mielestä väärin.
En keksinyt mitä hyötyä alkoholista on ollut, päinvastoin siitä on ollut haittaa. Ja kaikki vain yhden nopeasti ohimenevän nousuhumalan tunteen takia? Sekin keinotekoisesti aiheutettua "onnea", joka ei ole todellista. Kun summaa koko touhun plussat ja miinukset, niin miinukselle jää reilusti.
Mulla auttaa parhaiten liikunta ja urheilu, liikun tavoitteellisesti ja aika paljon. Mutta ongelmana on, että en voi liikkua 24/7 vaan illalla on aina aikaa myös juomiselle. Tunnistan itsessäni tuon mitä tässä ketjussa joku toinenkin kommentoi, että minua vaivaa ja hermostuttaa, jos tiedän, ettei kotona ole mitään juotavaa. En juo työviikoilla joka ilta, vaan pe-la-su muutaman lasin viiniä. Humalaan asti en juo juuri koskaan.
Välillä onnistunut vähentämään tosi paljonkin, ja olen hurjan ylpeä itsestäni, jos joudun valitsemaan, menenkö ostamaan viiniä vai en ja sitten en mene. Usein kuitenkin tällaisten pohdintojen päätteeksi menen.
Möyhy, eli dulla. Joten nurtsihan se. Pienet aamuset ja ei tarvi muuta. Voi vaikka töissä käydä ja opiskella pienessä hillossa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla auttaa parhaiten liikunta ja urheilu, liikun tavoitteellisesti ja aika paljon. Mutta ongelmana on, että en voi liikkua 24/7 vaan illalla on aina aikaa myös juomiselle. Tunnistan itsessäni tuon mitä tässä ketjussa joku toinenkin kommentoi, että minua vaivaa ja hermostuttaa, jos tiedän, ettei kotona ole mitään juotavaa. En juo työviikoilla joka ilta, vaan pe-la-su muutaman lasin viiniä. Humalaan asti en juo juuri koskaan.
Välillä onnistunut vähentämään tosi paljonkin, ja olen hurjan ylpeä itsestäni, jos joudun valitsemaan, menenkö ostamaan viiniä vai en ja sitten en mene. Usein kuitenkin tällaisten pohdintojen päätteeksi menen.
Tuosta se itsellänikin lähti. Jossain vaiheessa käyttö lipsui arki-iltoihinkin. Sitten määrät alkoivat kasvaa. Lopulta oli pakko laittaa korkki täysin kiinni. En ollut ns rapajuoppo, mutta ihan alkoholisti kyllä.
Mulla auttoi kkn laitoshoito. Mikään lievempi keino ei katkaissut kierrettä.
Kylläpä laillinen kama aiheuttaa monille ongelmia.
Kieltämättä varsinkin kun verta oli oikeasti paljon en usko että kaikki minusta. Siinä tuli aikapaljon tutkittua rikos juttuja seuraavat viikot.