Mihin olette pakanneet/laittaneet vanhemman tavarat hänen kuoltuaan?

Perikunta jakoi, kukin päättää omasta osuudestaan. Säästöön, kierrätykseen, myyntiin jne.

Mitä kukaan perikunnasta ei halunnut päätyi kierrätykseen tai roskiin (rikkinäiset ja huokuntoiset tavarat). 

Perilliselle joka jotain haluaa, kierrätykseen, roskiin (kaikki liian vanha ja arvoton ja rikkinäinen). Voi myydä vaikka koko kodin. Ei niitä tavaroita mihinkään pakata säilytykseen omiin nurkkiin.

Kun mummo kuoli, tilattiin siirtolava pihalle. Minulla ja äidilläni meni kaksi päivää tyhjentää talo sinne 50 vuoden aikana kertyneestä tavarasta. Tai oikeastaan minä kannnoin tavaroita lavalle ja äiti itkien niitä takaisin toivoen, että minä tai sisareni otettaisiin ne.

Mitä ihmettä me kolmekymppiset ihmiset olisimme tehneet sota-ajan liinavaatteilla, astioilla ja huonekaluilla? Puhumattakaan vanhoista työkaluista tai pestyista margariinirasioista.

Kun äiti aikanaan kuolee, kierrätyskeskus saa aika paljon hyväkuntoista tavaraa.

Vanhempien kuoltua me lapset otettiin muistoksi mitä haluttiin, talo myytiin ja loput tavarat menivät kuolinpesien ostajalle, jotka hoitivat myös loppusiivouksen. Eihän niustä juuri mitään saanut, mutta suuri vaiva poistui, tavanomaista irtaimistoa. 40 vuoden ajalta taloon kertynyttä.