Olen 32-v, liian vanha?
Taisi iskeä 30 kriisi. Tajusin tänään opiskelleeni tähän saakka ja siinä sivussa perustaneeni perheen. Mies opiskellut myös. Osa ystävistämme on jo maksanut suurimman osan asuntolainoistaan pois. Nyt molemmat ovat saaneet vakituiset työt ja suunnittelimme asunnon ostoa. Alkoi hirvittää asia, tämän ikäisenä ottaa 100 % suuri laina, säästöjä ei ole kertynyt opintojen vuoksi yhtään. Olenko oikeasti jo vanha, vai tuntuuko vain siltä? Tuntuuko minusta vain, että olen ainoa, joka ottaa näin "myöhään" ison lainan?
Kommentit (12)
AV:lta löytyi oikeita normaaleja ihmisiä!
Huom. minun äitini otti vielä 63 vuotiaana leskenä ja eläkeläisenä asuntolainaa kun muutti hieman syrjemmällä olevasta asunnosta parempien palveluiden ääreen. Pienellä kansaneläkkeellä elelee ja sai kuin saikin lainansa maksettua, vaikka häntä itseään aluksi hirvitti.
kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Ja olin silloin 32-vuotias.
Ja lainaa otettiin koko summa, 240 t€. Joten don't worry ;)
Hommattiin eka talo ku olin 34 v. Myytiin se 8 vuoden jälkeen ja saatiin sijoitettu hinta tuplana. Ihan kivasti tienattiin. Jos teet viisaita sijoituksia niin voit näin vähentää tarvittavaa lainamäärää ja laina-aikaa.
sitä lainaa ollenkaan vaan asutaan ikuisesti vuokralla :D
sulla on varmaan hyvä palkkakin.
Joten hetkessä maksatte sitten asuntolainan pois.
50-v lahjaksi asunnon ja velaksi :)
Aihe vapaallahan kaikki ovat kouluttautuneet vähintään maisteriksi, hankkineet 2 lasta, menneet naimisiin unelmiensa miehen kanssa, olleet töissä pari vuotta, ostaneet omakotitalon ja tälläkin hetkellä kaikilla on vähintään kolmas lapsi tulossa ja ikää on 25 vuotta. :D
ovat korkealla, ja asuntojen hinnat vasta alkaneet alamäen. Odota pari vuotta, maksa vuokraa ja tarkkaile hintakehitystä. Hätiköidä ei pidä, kun ei ole mitään suurta muutosta lainanottoon ajamassa. aina on helpompi lähteä vuokra-asunnosta kuin saada 100 prossan lainalla ostettu, mutta enää 70prossan hintainen kämppä myytyä rahavaikeuksien takia ilman että olisi vielä senkin jälkeen velkaa pankille. kaikissa vakityöpaikoissa kun on se 4kk koeaika, jolloin se vakituinenkaan ei ole vakituinen. Nyt on aika liittyä ammattiliittoon ja pitää huolta sen jäsenmaksuista.
Asutaan nyt vuokralla hyvällä alueella lasten kanssa. Tässä samalla säästetään ja eletään taloudellisesti huoletonta elämää. Sitten kun ollaan kahdestaan, muutetaan minne muutetaan ja ostetaan ehkä asunto.
Älä vertaa itseäsi niin kauheasti "muihin". Yksilölliset ratkaisut ovat sallittuja.
tai eikö se oo jo aika kannatamtonta...
Me ostettiin eka asunto 2002 (kun olin vissiin joku 28 v.), ja silloin muistaakseni piti olla 15% ite säästettynä, ja 15%:lle sai valtiontakauksen (jostai kai piti maksaa joku maksu) ja 70% riitti asunto vakuudeksi.
Meillä jäi vähän hintsuksi tuo 15% oma osuus (oltiin asuttu pienessä asunnossa halvalla vuokralla 4h perhe, jotta saatiin säästettyä 2v. mahd. paljon), ja pankki teki jotain ihme järjestelyjä lainojen kanssa että ne sai ylipäänsä sen puuttuvan osan laitettua - tekivät siitä jonkun pikkulainan erikseen tms. (samoilla ehdoilla ja koroilla tietty) - muuten ei ois mennyt läpi heidän seulassaan.
Harva valmistuu ammattiin parikymppisenä ja saa vaiktyöpaikan, useimmilla menee lähemmäs kolmekymppiä. Eli et ole vanha lainkaan!