9 luokan kevätjuhlaan osallistuminen, nuoren tahto

Aikoinaan tytön ja pojan toiveena oli ettei osallistuta. No ei sitten osallistuttu, vaikka olisihan se ollut kiva nähdä se tytön suorittama stipendipöydän putsaaminen (paras päättötodistus yms noin 270 ysiläisen nipusta)

On kyllä vaikea tilanne. Seilaan ihan kahden vaiheilla. Toisaalta olen että menen, katson juhlan ja poistun ja toisaalta olen että en mene koska nuori näin toivoo. 

Vaikea paikka. Mikä tässä määrää, minun toive ja tunne vai lapsen toive? Kumpi painaa enemmän tulevaisuudessa, se että lapsen estelyistä huolimatta olin vanhempana paikalla ja hän kokee että välitän. Vai se, että lapsi oppii, että hänen mielipiteellä on merkitystä ja hänen touvetta kunnioitetaan? Vaikka ehkä joskus myöhemmin harmittelisi että tuli kieltäneeksi? 

Olenko jyräävä vanhempi jos vaan menen? Vai välittävä aikuinen? 

Menisin ihan vain siksi koska haluan. Ei tarvi jutella/tuntea tms lapsen kanssa, jos hän ei halua. Ja ei hän kiellä sua tulemasta, jos sanoo et voi tulla mut ei tarvi. Noinhan voi joku sanoa, vaikka oikeasti haluaa et tulisit. Testaa et tuutko...välitätkö. Tai sit ei ole tuo mielessä vaan ihan vaan ettei ole niin tärkeää hälle tuutko vai et ja antaa vapaasti sun valita. Kuitenkaan tuohan ei ole sama kuin joku valmistujais/yö juhla.. ei meilläkään poika vaatisi tulemaan,sanois varmaan samallalailla. Itseasiassa sanoikin jo et ette saa sit tulla.. kun puhuttiin et ens vuonna isä ja äiti menee usein juhlaan eikä pikkusiskon todistustenjakoon tule sit kumpikaan. Sanoin vaan et tottakai tullaan kun halutaan tulla ihan uteliaisuudestakin 🙂

Vierailija kirjoitti:

Menisin ihan vain siksi koska haluan. Ei tarvi jutella/tuntea tms lapsen kanssa, jos hän ei halua. Ja ei hän kiellä sua tulemasta, jos sanoo et voi tulla mut ei tarvi. Noinhan voi joku sanoa, vaikka oikeasti haluaa et tulisit. Testaa et tuutko...välitätkö. Tai sit ei ole tuo mielessä vaan ihan vaan ettei ole niin tärkeää hälle tuutko vai et ja antaa vapaasti sun valita. Kuitenkaan tuohan ei ole sama kuin joku valmistujais/yö juhla.. ei meilläkään poika vaatisi tulemaan,sanois varmaan samallalailla. Itseasiassa sanoikin jo et ette saa sit tulla.. kun puhuttiin et ens vuonna isä ja äiti menee usein juhlaan eikä pikkusiskon todistustenjakoon tule sit kumpikaan. Sanoin vaan et tottakai tullaan kun halutaan tulla ihan uteliaisuudestakin 🙂

*YO juhla

*Ysien juhlaan

En ymmärrä miks moni oli sitä mieltä et muka lapsi päättää ja et hankala tilanne. Miksi? Lapsihan sanoo et saa tulla jos haluaa mut ei pakko. Eli silloin voit hyvin itse valita meetkö. 

En tajua jotenkin et miks muka ei sais mennä. Menee vaan ja lähtee pois, antaa lapsen olla rauhassa jos haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Menisin ihan vain siksi koska haluan. Ei tarvi jutella/tuntea tms lapsen kanssa, jos hän ei halua. Ja ei hän kiellä sua tulemasta, jos sanoo et voi tulla mut ei tarvi. Noinhan voi joku sanoa, vaikka oikeasti haluaa et tulisit. Testaa et tuutko...välitätkö. Tai sit ei ole tuo mielessä vaan ihan vaan ettei ole niin tärkeää hälle tuutko vai et ja antaa vapaasti sun valita. Kuitenkaan tuohan ei ole sama kuin joku valmistujais/yö juhla.. ei meilläkään poika vaatisi tulemaan,sanois varmaan samallalailla. Itseasiassa sanoikin jo et ette saa sit tulla.. kun puhuttiin et ens vuonna isä ja äiti menee usein juhlaan eikä pikkusiskon todistustenjakoon tule sit kumpikaan. Sanoin vaan et tottakai tullaan kun halutaan tulla ihan uteliaisuudestakin 🙂

Meilläpäin Espoossa siis ei ole kevätjuhlaa alakoulussa vaan kutosten tilaisuus todistusten jakopäivänä ulkona, jonne kaikki tervetulleita. Ja piha onkin ihan täynnä porukkaa. Sen jälkeen luokissa todistukset ym. Ollaan aina oltu, vähintään menty sinne luokkaan todistusten jakoon kun ei jaksa enää tuota kutosten läksiäistilaisuutts joka vuosi. Viime vuonna olin kun aina kakkoset jakaa ruusut kutosille ja oma lapsi oli jakamassa. Ja silloin olin kun oma lapsi oli kutosella. Ens vuonna en mene ollenkaan kun meen yläkoululle ysien juhlaan, mieheni/lasten isä tulee myös. Eikä teini sitä päätä tullaanko vai ei 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ton ikäiset kokee vanhempansa noloina..

Tietenkin kokee, mutta ei vanhemman siitä kannata välittää. 

Itse asiassa on äärettömän huonoa vanhemmuutta hypätä tuollaisessa oikuttelussa lapsen pillin mukaan. Lapsi saa tuosta ainoastaan viestin että vanhempi ei välitä eikä ole paikalla hänen elämänsä isoissa hetkissä. 

Luulen että siinä vaiheessa kun kaikki halailee läheisiään ja saa ruusuja, on lapsi iloinen että hänenkin perhe on paikalla. 

Vierailija kirjoitti:

On kyllä vaikea tilanne. Seilaan ihan kahden vaiheilla. Toisaalta olen että menen, katson juhlan ja poistun ja toisaalta olen että en mene koska nuori näin toivoo. 

Vaikea paikka. Mikä tässä määrää, minun toive ja tunne vai lapsen toive? Kumpi painaa enemmän tulevaisuudessa, se että lapsen estelyistä huolimatta olin vanhempana paikalla ja hän kokee että välitän. Vai se, että lapsi oppii, että hänen mielipiteellä on merkitystä ja hänen touvetta kunnioitetaan? Vaikka ehkä joskus myöhemmin harmittelisi että tuli kieltäneeksi? 

Olenko jyräävä vanhempi jos vaan menen? Vai välittävä aikuinen? 

Ei lapselle pidä opettaa että hänen päähänpistoillaan on jotain väliä, jos lapsi ei kykene niitä loogisesti ja rationaalisesti perustelemaan. Silloin ei ole kyse mielipiteestä, testaa vain millainen ylikäveltävä lapanen vanhempi on.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi ei halua. Sanoo vaan että en mä ainakaan puhu siellä sulle mitään. Luulen, että syynä kaverit ja kenties jotain pöljäily suunnitelmaa koulun loputtua?

Miksi sinun ja lapsen pitäisi siellä juhlassa puhua jotain keskenänne? Lapsi on luokkansa kanssa ja vieraat yleisönä.

Menisin, ei sitä voi välistä jättää

Ei kukaan sua siellä huomaa. Mä istuin  juhlan takarivissä ja jouduin lähtemään kesken kun kuudesluokkalainen halusi mun näkevän myös oman todistuksen saamisen. Ohiksena Vinkki: jos saa lapset 3 vuoden ikäerolla kaikki juhlat menee päällekkäin. Kun nuoremman ysin päättäjäiset oli niin esikoinen sai lakin jne. Onneksi noi oli niin, että pääsin kumpaankin, mutta tiukalle meni. Ehkä joku muu ikäero parempi?

On valitettavasti vanhempia, jotka eivät paikalle mene vaikka lapsi niin toivoisi. Millaisessa porukassa lapsesi liikkuu? Onko siellä vanhempia, jotka eivät tule? Ja tämä määrittää myös teinisi ajatuksia.

Itse menisin. Peruskoulun päättyminen on iso vaihe lapsen elämässä.

Meillä käytiin saman tyyppinen keskustelu teinin rippileirin omaisten iltaan osallistumisesta. Leiripaikka oli n. 100 km päässä kotoa. Teini itse luuli, ettei sinne monenkaan vanhemmat tule.

Itse taas epäilin että suurimman osan vanhemmat ovat paikalla ja olin oikeassa. Sovittiin teinin kanssa mitä tuodaan ja sanoin ettei tarvitse hengailla meidän kanssa, jos ei halua. Lopputuloksena lapsi oli ilahtunut kun tultiin, esitteli leirikohdetta ja pelasi pingistä isänsä kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

On kyllä vaikea tilanne. Seilaan ihan kahden vaiheilla. Toisaalta olen että menen, katson juhlan ja poistun ja toisaalta olen että en mene koska nuori näin toivoo. 

Vaikea paikka. Mikä tässä määrää, minun toive ja tunne vai lapsen toive? Kumpi painaa enemmän tulevaisuudessa, se että lapsen estelyistä huolimatta olin vanhempana paikalla ja hän kokee että välitän. Vai se, että lapsi oppii, että hänen mielipiteellä on merkitystä ja hänen touvetta kunnioitetaan? Vaikka ehkä joskus myöhemmin harmittelisi että tuli kieltäneeksi? 

Olenko jyräävä vanhempi jos vaan menen? Vai välittävä aikuinen? 

Se on nuoren juhla, ei sinun. Jos nuori suoraan sanoo, että ei halua sinua sinne, kunnioitat tätä. Mikäli on epämääräinen tyyliin "ihassama", voit mennä. 

Vähän ihmettelen mammojen väkisinmeno intoa jos juhlakalu selvästi ilmoittaa ettei tartte tulla. Tää on mammat only. Varmaan päätätte myös mitä nuori opiskelee. Ei kukaan faija halua väkisin änkeä nuorten juhlaan.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen mammojen väkisinmeno intoa jos juhlakalu selvästi ilmoittaa ettei tartte tulla. Tää on mammat only. Varmaan päätätte myös mitä nuori opiskelee. Ei kukaan faija halua väkisin änkeä nuorten juhlaan.

Sinä taidat olla huono isä

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen mammojen väkisinmeno intoa jos juhlakalu selvästi ilmoittaa ettei tartte tulla. Tää on mammat only. Varmaan päätätte myös mitä nuori opiskelee. Ei kukaan faija halua väkisin änkeä nuorten juhlaan.

Normaalisti vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa arjesta. Eivätkä jätä lapsiaan yksin. Etkö huomannut, että siellä oli suurimman osan vanhemmat paikalla? Eivätkö omat vanhempasi osallistuneet? 

Vierailija kirjoitti:

Vastaikkain oma vahva halu osallistua, olla osallinen, kokea lapsen peruskoulun päätösjuhla ja nuoren toive. 

Nieltävänä oma pettymys siitä, ettei pääse juhlaan mukaan.

Mitä erikoista  kuvittelet siinä juhlassa olevan? Laulua, puheenpitäminen ja siinä se, vai mitä odotat? Luetaanko nykyisien edes todistuksen keskiarvoja niin kuin ennen vanhaan? Muuan käytöksestäkin alennuksen saanut oli lähtenyt lontimaan kovasti kopisevilla puukengillään salin perältä noutamaan todistustaan silloin, kun hänen numeronsa oli luettu.

Miksi te vanhat väkisin ängette teinilaumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ton ikäiset kokee vanhempansa noloina..

Tietenkin kokee, mutta ei vanhemman siitä kannata välittää. 

Itse asiassa on äärettömän huonoa vanhemmuutta hypätä tuollaisessa oikuttelussa lapsen pillin mukaan. Lapsi saa tuosta ainoastaan viestin että vanhempi ei välitä eikä ole paikalla hänen elämänsä isoissa hetkissä. 

Ysiluokalta pääseminen ei ole ennen ollut mitenkään erityisen suuri hetki. Ammattikoulusta, lukiosta, rippikoulusta ja autokoulustakin pääseminen on monelle nuorelle paljon suurempi. Perusoletus on se, että nykyään pelkkä peruskoulu ei jää kenellekään ainoaksi päättäjäisjuhlaksi vaan tulee oppivelvollisuuden päätteeksi ammatti- tai ylioppilastutkinto.