Onko sinulla vahva käsitys että vanhempasi on/ovat Helvetissä?

En usko helvettiiin. 

Ei ole. Äitini on auringossa, kun halusi sinne. 

Ei kukaan ole, ihmisten tarinoita. Jokaisen sielun paluuta juhlitaan, mitä täällä tapahtuu jää tänne käsiteltäväksi.

Helvetti on ikuinen ero Jumalasta. Sanalla kuvataan sitä tuskaa, että on täydellisessä erossa rakkaudesta, joka myös on ikuista, mutta josta jää täysin osattomaksi. Miten välttyä tuosta? Osoittamalla toisille ihmisille myötätuntoa ja välittämistä jo täällä ihmisen osassa rakkauden kultaisen säännön kautta. Rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi. Pidä huoli, että jätät toisellekin  elämisen edellytykset, etkä kahmi itsellesi kaikkea. 

Äitini luultavasti on, ja silloin Saatana on kyllä helisemässä.

Ei kun ovat tuolla Harjun hautausmaalla haudattuna.

Hölmöjen höpinöitä.

Viime viikolla kyllä olivat kun lähettivät kuvan laavulta helvetinjärveltä.

Rauhoitu ja hae hoitoa! 

Ihmiset kuolevat, heidät haudataan tai tuhkataan ja ruumis muuttuu mullaksi. Henki loppuu, ei se mihinkään lennä tai sielu siirry. Ihminen ei ole enää kuoleman jälkeen olemassa. Ei ole taivasta eikä helvettiä kuoleman jälkeen. Helvetti ja taivas on maan päällä, kaikki riippuu siitä miten ihminen elää ja toimii. Paha ihminen ei ole onnellinen ihminen, hänen elämänsä on yhtä helvettiä. Mutta ihmisellä on mahdollisuus muuttua ja lopettaa ilkeilyä ja alkaa elämään onnellista, hyvää elämää. Siihen ei tarvita suuria rikkauksia eikä muiden hyväksikäyttöä. 

Katsoin dokumentin, jossa pariskunta oli elänyt elämänsä lähes omavaraisesti mökissään, kasvattaneet ruokansa itse. Lapsiakin oli heillä, mutta lapset olivat muuttaneet kaupunkiin. Lapset ja ystävät kävivät usein kylässä. 

He kertoivat, että heidän elämä oli ollut todella hyvää ja onnellista. Eivät kaivanneet kaksikerrostaloa kylpylöineen, eivätkä samettinurmikkoa. Talo oli rauhassa, kukkuloilla, pihalle ei ollut edes kunnon tietä. Maisemat olivat huumaavan kauniit. Se oli taivas! 

Todella kummallinen kysymys. Eipä ole itselle tullut koskaan mieleen pohtia tuommoisia.

He ovat elossa ja ovat hyviä vanhempia. Ei ole helvettiä.

Eivät. Olivat aika helvetillisiä jo eläessään, ja nyt ovat fyysisesti hautausmaalla.

Joidenkin vanhemmat olleet pikkupaholaisen roolissa joskus?

Uskovaisten luulisi tietävän että taivaaseen tai helvettiin mennään vasta Jeesuksen toisen tulemisen jälkeen, ei heti kuoltua. En itse usko tuollaiseen. Jos jotain henkimaailmaa on, niin uskon isäni olevan lapsuudenkodissaan, joka on lähellä paikkaa jonne hänet on haudattu.

Helvetti on maan päällä. Olisi ihan turhaa tehdä toinen tällainen paikka vielä kuolleille.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Äitini on auringossa, kun halusi sinne. 

Ei halunnut palaa helvetin lieskoissa joten aurinkoon?

Yleensäkin ihmetyttää asenne uskontoja kohtaan, että harhassa on hyvä elää koska se lohduttaa.

Vanhempani ovat yhä elossa. Kristittynä en ole havainnut helvettiä Raamatussa, vaan kyseessä on myöhempi ihmisten väärintulkinta. Vanhempani eivät ole kristittyjä, joten näillä nänymin eivät ole menossa taivaaseen taikka helvettiin. Lakkaavat vain olemasta. 

Helvettiin tai taivaaseen pääsee vasta viimeisellä tuomiolla, kun Jeesus Kristus on herättänyt kuolleet. Sitä ennen portit ovat kiinni kaikilta. Edes Adolf. H ei ole helvetissä ennen kuin me muutkaan.

En tiedä. Isäni kuoli viinaan, mutta toisaalta ei ollut paha ihminen, vaan heikko. En tiedä mikä hän suhteensa oli yläkertaan, koska hän ei siitä koskaan muistaakseni puhunut. Uskoisin sen olevan sama kuin muillakin meidän suvussa, eli ei puhuta asiasta, mutta uskotaan hiljaa omassa mielessä. Se ei ole minun vallassani minne hänet on sijoitettu.