Lue keskustelun säännöt.
Lapsella sosiopaattisia piirteitä
28.05.2025 |
Empatiakyvyttömyys (nauraa toiselle vaikka toinen itkee), vaikeus asettua toisen asemaan, suuttuminen nollasta sataan heti, itsekriittisyys puuttuu, ei tajua syy-seuraus-suhteita, äärimmäisen mukavuudenhaluinen, aggressiivinen puhe ja väkivaltainen käytös suuttuessaan, syyttää muita eikä ikinä itseään. Peittelee hyvin kaikki huonot puolensa eikä näytä heikkouttaan. Ikää 12-vuotta.
Kommentit (265)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä et. Sun olisi pitänyt sanoa, että teidän perheessä ei kenellekään puhuta noin rumasti ja perustella että miksi ei. Jos haukkuminen tämänkin jälkeen jatkuu, niin antaa lapselle rangaistus (esim. jäähy) ja sen jälkeen keskusttelette uudelleen, miksi kenellekään ei puhuta noin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo esimerkki minkä kirjoitin että lapsi sanoi "et ole ihminen" "mitä sä tarkoitit tuolla?" niin vastasin vain "aha" ja keskityin muihin juttuihin. Teinkö oikein? Ap
Rangaistuksilla eteenpäin? Et tiedä mitään oikeasti haastavasta käytöksestä. Ei siihen tartu rangaistukset.
Entä kun lapsi ei pysy siellä jäähyllä? Tai rangaistuksena ottaa vaikka puhelimen pois, ja siihen vastaus on paikkojen hajottaminen? Karkaaminen? On yön pois, ja ilman sitä puhelinta?
Älä sano että sitten sossu puuttuu asiaan. Arvaa mikä on sossun neuvo kun lapsi on täysin holtiton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä et. Sun olisi pitänyt sanoa, että teidän perheessä ei kenellekään puhuta noin rumasti ja perustella että miksi ei. Jos haukkuminen tämänkin jälkeen jatkuu, niin antaa lapselle rangaistus (esim. jäähy) ja sen jälkeen keskusttelette uudelleen, miksi kenellekään ei puhuta noin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo esimerkki minkä kirjoitin että lapsi sanoi "et ole ihminen" "mitä sä tarkoitit tuolla?" niin vastasin vain "aha" ja keskityin muihin juttuihin. Teinkö oikein? Ap
Rangaistuksilla eteenpäin? Et tiedä mitään oikeasti haastavasta käytöksestä. Ei siihen tartu rangaistukset.
Entä kun lapsi ei pysy siellä jäähyllä? Tai rangaistuksena ottaa vaikka puhelimen pois, ja siihen vastaus on paikkojen hajottaminen? Kar
Mikä on sossun neuvo, kun lapsion täysin holtiton?
utelias ohis
Ääni erityisherkkyys on todellista.
Silloin kun keskittyy tai pitäisi keskittyä tekemään jotai oikeasti, niin kaikki äänet haittaa.
Myös pienet esim. ruokailuvälineiden äänet haittaa... SYOMIS ÄÄNET..
Korvatulpat tai kuulosuojaimet, vastamelu suojain auttaa paljon.
Tämä ei ole Kait varsinainen sairaus, mutta toisten ihmisten ominaisuus joka on raskasta kantaa.
Myös kehitysvammaisilla esiintyy.
....
Nuorin joka on yrittänyt minut tappaa oli 6 vuotias kun tuli puukolla kohti.
Oli kyllä vaikea hoidettava.
Täyttä karusellia koko ajan.
Toivon että äitinä löydät apua ainakin omaan jaksamiseesi.
Ja löytynee lapselle jokin diaknoosi ja lääkintä.
Raskasta se on teille kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Jos huomaat lapsesi kohtelevan kaltoin esim. kissaa, niin vanhempana sinun tehtäväsi on suuttua lapselle ja jauhaa kyllästymiseen asti että miksi niin ei tehdä. Jos sama kuitenkin jatkuu, niin aiheutat niin ison paskamyrskyn (ilman väkivaltaa) että lapsi ei ikinä unohda sitä. Lapsen täytyy nähdä että omalla huonolla käytöksellä on huonot seuraukset. Osaan lapsista ei vain toimi tavalliset kieltämiset.
Kun ei toimi paskamyrskytkään.
Aika hyvä esimerkki löytyy esim kirjasta REC (Marisha Rasi-Koskinen), siinä jo alkusivuilla esitellään lapsi joka on väkivaltainen, satuttaa (fyysisesti ja henkisesti), rikkoo, on JULMA, nauraa päälle, rangaistukset ei auta. Raivareissa lasta pidellään kiinni. Mutta käytös ei muutu. Käytös on arvaamatonta, täysi tapporaivari voi tulla ihan tyhjästä. Ja perheen toinen lapsi on normaali.
Vaikka kirja on fiktiota, kirjoittaja on entinen perheneuvolan psykologi, tietää mistä kirjoittaa. Ja minäkin tiedän. Nämä neuvot täällä aiheuttaa epäuskoisen naurahduksen, että oikeastiko. Ihan kuin ei "kaikkea olisi jo kokeiltu", ihan kuin vanhempi ei olisi jo totaalisesti suuttunutkin lapsen käytökseen, sellainen käytös OMASSA kotona on hirveää kestettävää.
"Tuo härnääminen on juuri sitä, että yrittää saada reaktiota aikaiseksi.
Miten hän reagoi, jos alat pää punaisena huutaa niin, että naapuritkin kuulee? Eli vaihteleeko lapsen reaktio, miten sinä reagoit?
Onko koskaan tilanteita, joissa pystyt järkevästi keskustelemaan hänen kanssaan? Siis silloin, kun on rauha masssa. Eli pystyisitkö keskustelemaan hänen kanssaan syy-seuraussuhteista. Esim. Juttelet jostain uutisesta, tai joku on varastanut kaupasta ja kysyt lapselta, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. mitäköhän vastaa? Mietin ymmärtääkö syy-seuraussuhteita."
En ikinä tiedä millä tuulella lapsi voi olla ja jos kysyn juuri noita asioita mitkä on moraalinvastaisia niin vastaa ironisesti ja vääntää aina vitsiksi. Jos suutun tosissani niin lapsi nauraa ilmeilleni ja eleilleni. Se on kai jokin suojakeino tai panssari. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon, että kaikki jotka tarvitsevat jotakin terapiaa pääsisivät niihin.
Että heille edes kerrottaisiin mitä on tarjolla.
Vaatii aika paljon rohkeutta ja voimia etsiä tietoa avuista ja sitten vielä käydä niissä.
JOS NIITÄ JOSTAIN LÖYTÄÄ JA SAA
Vierailija kirjoitti:
"Tuo härnääminen on juuri sitä, että yrittää saada reaktiota aikaiseksi.
Miten hän reagoi, jos alat pää punaisena huutaa niin, että naapuritkin kuulee? Eli vaihteleeko lapsen reaktio, miten sinä reagoit?
Onko koskaan tilanteita, joissa pystyt järkevästi keskustelemaan hänen kanssaan? Siis silloin, kun on rauha masssa. Eli pystyisitkö keskustelemaan hänen kanssaan syy-seuraussuhteista. Esim. Juttelet jostain uutisesta, tai joku on varastanut kaupasta ja kysyt lapselta, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. mitäköhän vastaa? Mietin ymmärtääkö syy-seuraussuhteita."
En ikinä tiedä millä tuulella lapsi voi olla ja jos kysyn juuri noita asioita mitkä on moraalinvastaisia niin vastaa ironisesti ja vääntää aina vitsiksi. Jos suutun tosissani niin lapsi nauraa ilmeilleni ja eleilleni. Se on kai jokin suojakeino tai panssari. Ap
Ja lisäksi on todella vaikea löytää niitä hetkiä että voidaan kunnolla jutella. Yleensä jos olen edes häneen metrin etäisyydellä sanoo että 'mene pois'. Eli torjuu minut heti kun haluaa olla omassa rauhassa. Eristäytyy tuolla lailla ja sekin huolettaa minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä et. Sun olisi pitänyt sanoa, että teidän perheessä ei kenellekään puhuta noin rumasti ja perustella että miksi ei. Jos haukkuminen tämänkin jälkeen jatkuu, niin antaa lapselle rangaistus (esim. jäähy) ja sen jälkeen keskusttelette uudelleen, miksi kenellekään ei puhuta noin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo esimerkki minkä kirjoitin että lapsi sanoi "et ole ihminen" "mitä sä tarkoitit tuolla?" niin vastasin vain "aha" ja keskityin muihin juttuihin. Teinkö oikein? Ap
Rangaistuksilla eteenpäin? Et tiedä mitään oikeasti haastavasta käytöksestä. Ei siihen tartu rangaistukset.
Entä kun lapsi ei pysy siellä jäähyllä? Tai rangaistuksena ottaa vaikka puhelimen po
Mikä on sossun neuvo, kun lapsion täysin holtiton?
utelias ohis
Jos kieltäminen aiheuttaa raivarin, niin sitten ei sitä asiaa enää kielletä. Jos pesulle pyytäminen aiheuttaa raivarin, niin sitten ei enää käy pesulla. Sellaista kasvattamista.
Eli eihän niillä mitään keinoja ole antaa. Vain raivareiden välttelyä.
Vierailija kirjoitti:
"Tuo härnääminen on juuri sitä, että yrittää saada reaktiota aikaiseksi.
Miten hän reagoi, jos alat pää punaisena huutaa niin, että naapuritkin kuulee? Eli vaihteleeko lapsen reaktio, miten sinä reagoit?
Onko koskaan tilanteita, joissa pystyt järkevästi keskustelemaan hänen kanssaan? Siis silloin, kun on rauha masssa. Eli pystyisitkö keskustelemaan hänen kanssaan syy-seuraussuhteista. Esim. Juttelet jostain uutisesta, tai joku on varastanut kaupasta ja kysyt lapselta, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. mitäköhän vastaa? Mietin ymmärtääkö syy-seuraussuhteita."
En ikinä tiedä millä tuulella lapsi voi olla ja jos kysyn juuri noita asioita mitkä on moraalinvastaisia niin vastaa ironisesti ja vääntää aina vitsiksi. Jos suutun tosissani niin lapsi nauraa ilmeilleni ja eleilleni. Se on kai jokin suojakeino tai panssari. Ap
Hmmm. Ymmärrän hyvin, ettei mikään hyvä eikä paha tehoa joihinkin lapsiin, mutta itse silti yrittäisin alkaa istuttamaan ajatuksia siitä, että hän kun on jo niin iso, niin hän varmaan ymmärtää x ja y. Noin iso poika/tyttö tietääkin jo, että kaverille tulee paha mieli, kun teet noin ja otat riskin, kun teet x. Koska olet jo noin iso, niin ymmärrät, ettei näissä asioissa ole leikkimistä. Täytyy vain toivoa, että jokin ajatus uppoaa alitajuntaan, vaikkei näkyvää muutosta tulisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kieltäminen aiheuttaa raivarin, niin sitten ei sitä asiaa enää kielletä. Jos pesulle pyytäminen aiheuttaa raivarin, niin sitten ei enää käy pesulla. Sellaista kasvattamista.
Eli eihän niillä mitään keinoja ole antaa. Vain raivareiden välttelyä.
Hyvä idea. Lapsi saa kaiken mitä haluaa ja saa tehdä mitä haluaa. Vaikka syödä karkkia koko päivän eikä syödä kunnon ruokaa. Hampaitakaan ei tarvitse pestä. 🙄🙄🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo härnääminen on juuri sitä, että yrittää saada reaktiota aikaiseksi.
Miten hän reagoi, jos alat pää punaisena huutaa niin, että naapuritkin kuulee? Eli vaihteleeko lapsen reaktio, miten sinä reagoit?
Onko koskaan tilanteita, joissa pystyt järkevästi keskustelemaan hänen kanssaan? Siis silloin, kun on rauha masssa. Eli pystyisitkö keskustelemaan hänen kanssaan syy-seuraussuhteista. Esim. Juttelet jostain uutisesta, tai joku on varastanut kaupasta ja kysyt lapselta, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. mitäköhän vastaa? Mietin ymmärtääkö syy-seuraussuhteita."
En ikinä tiedä millä tuulella lapsi voi olla ja jos kysyn juuri noita asioita mitkä on moraalinvastaisia niin vastaa ironisesti ja vääntää aina vitsiksi. Jos suutun tosissani niin lapsi nauraa ilmeilleni ja eleilleni. Se on kai jokin suojakeino tai panssari
Ja lisäksi on todella vaikea löytää niitä hetkiä että voidaan kunnolla jutella. Yleensä jos olen edes häneen metrin etäisyydellä sanoo että 'mene pois'. Eli torjuu minut heti kun haluaa olla omassa rauhassa. Eristäytyy tuolla lailla ja sekin huolettaa minua.
Minulle tulee tuosta mieleen, että lapsi on masentunut.
Jos sanot lapselle, että mene itse pois, tämä on minun kotini ja minä maksan tästä. Mitä luulet, mitä hän vastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sanot lapselle, että mene itse pois, tämä on minun kotini ja minä maksan tästä. Mitä luulet, mitä hän vastaa?
'Nojaa, mitä sitten?' Kuvittelisin että niin... ap
Vierailija kirjoitti:
Jos sanot lapselle, että mene itse pois, tämä on minun kotini ja minä maksan tästä. Mitä luulet, mitä hän vastaa?
'Nojaa, mitä sitten?' Kuvittelisin että niin... ap
Eli hän ei ymmärrä omaa asemaansa, että hän on lapsi ja sinä aikuinen. Ei ymmärrä, kuka määrää ja kenellä on valta.
Minä olen tuo, joka kertoi aiemmin kovapäisestä pojastaan. Toisin aina hänelle mantraa, että sinä et ole tämän perheen pomo, eikä sinusta ikinä tule tämän perheen pomoa. Meillä se meni perille, kun tuota toisti kymmniä ellei satoja kertoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kieltäminen aiheuttaa raivarin, niin sitten ei sitä asiaa enää kielletä. Jos pesulle pyytäminen aiheuttaa raivarin, niin sitten ei enää käy pesulla. Sellaista kasvattamista.
Eli eihän niillä mitään keinoja ole antaa. Vain raivareiden välttelyä.
Hyvä idea. Lapsi saa kaiken mitä haluaa ja saa tehdä mitä haluaa. Vaikka syödä karkkia koko päivän eikä syödä kunnon ruokaa. Hampaitakaan ei tarvitse pestä. 🙄🙄🙄
Joo. Juuri näin oli ohje. "Kyllä se sitten joskus itse ymmärtää." Tajuan kyllä että neuvot on näin kun ei keinoja niilläkään ole, ja seuraava takalaita on laitokseen siirtyminen mikä ei varmastikaan käytöstä paranna sekään.
Mutta veikkaan että tallaisia lapsia on aika ajoin ollut. Niistä ei puhuta kun ne ovat totaalisia "epäonnistumisia" perheelle. Miehen suvussa yksi setä, joutui laitokseen jo nuoruudessa ja asui siellä aikuiseksi. Kukaan ei puhu hänestä mitään. En tosin tiedä mikä oli syynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tuo härnääminen on juuri sitä, että yrittää saada reaktiota aikaiseksi.
Miten hän reagoi, jos alat pää punaisena huutaa niin, että naapuritkin kuulee? Eli vaihteleeko lapsen reaktio, miten sinä reagoit?
Onko koskaan tilanteita, joissa pystyt järkevästi keskustelemaan hänen kanssaan? Siis silloin, kun on rauha masssa. Eli pystyisitkö keskustelemaan hänen kanssaan syy-seuraussuhteista. Esim. Juttelet jostain uutisesta, tai joku on varastanut kaupasta ja kysyt lapselta, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. mitäköhän vastaa? Mietin ymmärtääkö syy-seuraussuhteita."
En ikinä tiedä millä tuulella lapsi voi olla ja jos kysyn juuri noita asioita mitkä on moraalinvastaisia niin vastaa ironisesti ja vääntää aina vitsiksi. Jos suutun tosissani niin lapsi nauraa ilmeilleni j
Minulle tulee tuosta mieleen, että lapsi on masentunut.
Jos sanot lapselle, että mene itse pois, tämä on minun kotini ja minä maksan tästä. Mitä luulet, mitä hän vastaa?
Masennus on nopeasti tutkittu, jos psyk hoitajan juttusille pääsee, ne tekee pikatestejä. Meidän lapsi ei ollut masentunut, ei edes lievästi.
Mutta sitten törmäsin PDA:n joka on autismin alalaji. Osuu täysin. Ei näytä autistilta, on sosiaalinen, mutta ei kuitenkaan osaa sosiaalisia sääntöjä. Saa epäloogisia raivareita, eikä opi, ei opi niistä mitään. Jumittaa vaan.
Minä en saa linkitettyä tällä laitteella, ap, googleta PDA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanot lapselle, että mene itse pois, tämä on minun kotini ja minä maksan tästä. Mitä luulet, mitä hän vastaa?
'Nojaa, mitä sitten?' Kuvittelisin että niin... ap
Eli hän ei ymmärrä omaa asemaansa, että hän on lapsi ja sinä aikuinen. Ei ymmärrä, kuka määrää ja kenellä on valta.Minä olen tuo, joka kertoi aiemmin kovapäisestä pojastaan. Toisin aina hänelle mantraa, että sinä et ole tämän perheen pomo, eikä sinusta ikinä tule tämän perheen pomoa. Meillä se meni perille, kun tuota toisti kymmniä ellei satoja kertoja.
"Eli hän ei ymmärrä omaa asemaansa, että hän on lapsi ja sinä aikuinen. Ei ymmärrä, kuka määrää ja kenellä on valta."
Tämä ja kaikki muukin ap:n kertoma osuu PDA:han. Ei ymmärrä sosiaalisia hierarkioita. Pakonomainen tarve pitää kontrolli omissa käsissä.
Jos vanhemmat nauravat toisten epäonnelle tai ilkkuvat toisia näiden selän takana niin kyllä lapsi ne taidot oppii ja ottaa käyttöön.
Mikä on normaalia käytöstä ja milloin olla huolissaan.
Jos arki sujuu eikä lapsi aiheuta häiriöitä päivittäin/viikottain niin kuulunee kasvuun ja viisastumista tapahtuu ikävuosien karttuessa.
Etenkin jos vanhemnat käyttäytyvät itse oikein.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat nauravat toisten epäonnelle tai ilkkuvat toisia näiden selän takana niin kyllä lapsi ne taidot oppii ja ottaa käyttöön.
Mikä on normaalia käytöstä ja milloin olla huolissaan.
Jos arki sujuu eikä lapsi aiheuta häiriöitä päivittäin/viikottain niin kuulunee kasvuun ja viisastumista tapahtuu ikävuosien karttuessa.
Etenkin jos vanhemnat käyttäytyvät itse oikein.
Just.
kaikki ei ole vanhempien syytä, eikä ansiota. Otapa siis se sädekehä pois jo päästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sanot lapselle, että mene itse pois, tämä on minun kotini ja minä maksan tästä. Mitä luulet, mitä hän vastaa?
'Nojaa, mitä sitten?' Kuvittelisin että niin... ap
Eli hän ei ymmärrä omaa asemaansa, että hän on lapsi ja sinä aikuinen. Ei ymmärrä, kuka määrää ja kenellä on valta.Minä olen tuo, joka kertoi aiemmin kovapäisestä pojastaan. Toisin aina hänelle mantraa, että sinä et ole tämän perheen pomo, eikä sinusta ikinä tule tämän perheen pomoa. Meillä se meni perille, kun tuota toisti kymmniä ellei satoja kertoja.
"Eli hän ei ymmärrä omaa asemaansa, että hän on lapsi ja sinä aikuinen. Ei ymmärrä, kuka määrää ja kenellä on valta."
Tämä ja kaikki muukin ap:n kertoma osuu PDA:han. Ei ymmärrä sosiaalisia hierarkioita. Pakonom
Luin ketjun ja ihan kuin minun lapseni jolla vasta juuri ennen 18v täyttämistä diagnosoitiin PDA.
Olisipa tullut kun oli alaikäinen. Kieltäytyi terapiasta.
Helvettiä se oli, varsinkin kun isänsä ei kestänyt olla aikuinen hänelle.
Erosin molemmista.
Tuo härnääminen on juuri sitä, että yrittää saada reaktiota aikaiseksi.
Miten hän reagoi, jos alat pää punaisena huutaa niin, että naapuritkin kuulee? Eli vaihteleeko lapsen reaktio, miten sinä reagoit?
Onko koskaan tilanteita, joissa pystyt järkevästi keskustelemaan hänen kanssaan? Siis silloin, kun on rauha masssa. Eli pystyisitkö keskustelemaan hänen kanssaan syy-seuraussuhteista. Esim. Juttelet jostain uutisesta, tai joku on varastanut kaupasta ja kysyt lapselta, mitä hänen mielestään pitäisi tehdä. mitäköhän vastaa? Mietin ymmärtääkö syy-seuraussuhteita.