* * * SyyskuunSissien Torstain höpinät

Tuutupiille voimia odottamiseen!



Rakkausvauva:



Mä olin esikoisesta ihan melkein alusta loppuun saikalla, sairaalassa eri pituisia jaksoja saamassa supparinestopiikkejä jne ja kotona sängyn pohjalla viikolle 34 saakka. Ei satavarmasti lohduta, mutta ajattelin van kertoa, että tiedän osittain ainakin mitä käyt läpi. Sain ensimmäiset supparinestopiikit todellakin vasta 24- viikon jälkeen. Siihen asti vain lepoa ja toivottiin, että masukki jaksaa kulkea mukana.



Omaa napaa:



Tänään on kiva kurssipäivä luvassa! Aamupäivä meillä on lapsen kasvua ja kehitystä ja sen tukemista ja sitten päivän päätteeksi mennään keilaamaan, mä tosin en saa keilata, mutta menen sitten vaikka pisteitä laskemaan muiden seuraksi!

Saan yhdeltä kurssikaverilta tänään vauva-ammeen!! Tuo sen koululle. Huomenna ajellaan hänen luokseen hakemaan huonekaluja, ei kuulema huoli maksua niistä, mutta kyllä mä jotain keksin. Vien ainakin vaikka kaffepaketin ja pullaa, niistä tuskin kieltäytyy Ja jos en saa huomenna vietyä, niin ensi viikolla teen paketin ja raahaan sen koululle...

Voi miten kovasti toivon, että mulle tulisi kirje jossa kutsutaan soveltuvuustesteihin... Haen siis opiskelemaan tulevasta mammalomasta huolimatta. Silloin olisi aikaa tenttiä kirjatenttejä pois alta rauhassa ja odotella koulun aloittamista se vuosi. No katsellaan ja toivotaan. Jos ei tänä vuonna tärppää niin ensi vuonna uudelleen!



Vointi on ihan ok. Masukaveri piti eilen koko päivän zembalojaan ja illalla otti ja supisti pari kertaa, ei kipeästi vaan napakasti vaan joten nou hätä!

Nuha alkaa olemaan jo loppusuoralla. Ääni on tänään vähän kadoksissa, mutta mitä pienistä. Eipä kurssilla tartte olla äänessä ellei halua. Eilen illalla oli pakko ottaa kyllä para-tabsia, kun pääkipu yltyi aika huimaksi. Helpotti nopeasti ja sainkin sitten yöni nukuttua ihan hyvin. Heräilin tuossa viiden aikaan ihan pirteänä vaikka olisin saanut vielä nukkua.



Nyt meikäläinen lähtee aamupalaa syömään, tai siis jatkaa sitä. Eipä nälkä lähtenyt vielä.



Mukavaa päivää kaikille!!



-PippuriMamma & " MatiasMatilda" 16+4

Olen viimeaikoina vaan vähän selannut keskusteluamme. Supisteluista kärsineille paljon paljon voimia ja kärsivällisyyttä. Mun mielestä Suomen alkuraskaudenhoito on todella brutaalia ja ikävää. JOs tähän maahan halutaan lisää lapsia, tulisi miettiä uudelleen voitaisiinko jo tuossa vaiheessa tarjota lääkitystä supistusten estoon. (Sitä tehdään kuitenkin mm. Yhdysvalloissa, Venäjällä jne) Ja siitä on ihan hyviä tuloksia. Itsekin sain viime raskaudessa vaikeisiin supistuksiin viikolla 17 neuvon, jos menee kesken niin se on mennäkseen - mitään ei tehdä ennen viikkoa 24. Miksi ei tehdä? Eihän lämmin suhtautuminen maksa edes mitään. Muutenkin raskauteen suhtaudutaan jotenkin kierosti -- kaikki vaivat kuuluvat raskauteen. SYnnytys pitää sattua. Elämmekö kovin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jos miehet voisivat tulla raskaaksi, voisi moni asia olla eritavalla. Odottava jää aivan liian yksin monien ongelmiensa kanssa. Anteeksi paasaus mutta mua harmittaa kaikkien niiden puolesta, jotka menettivät vauvansa Suomessa ei vain tehdä -periaatteen vuoksi.



Täällä taidettiin kysyä jotain vaunuhankinnoista. JOo todella joudumme ostamaan uudet vaunut. Edellisestä kerrasta viisastuneena ostan vaan jotkut kevyet ja mahdollisimmat helppokäyttöiset (kasaus, autoonlaitto, siirtely jne). En lenkkeile, joten niillä ei tarvitse päästä puolen metrin hangessa eteenpäin.



Kysyn vuorostani urheilusta: Harrastaako joku esim. aerobickiä, spinnigiä tms. Itse harrastan noita aktiivisesti ja vielä tuntuu ihan hyvältä. Minneköhän asti sitä uskaltaisi ja missä vaiheessa kehtaa mennä mammajumppiin. Miten pidätte yllä kuntoa.



Kiloista. Itselleni ei ole vielä tainnut tulla kiloja mutta kunhan liikunta vähenee niin sitten räjähdän. Olen nimittäin tottunut syömään tosipaljon. Mahasta ei vielä näe että olen raskaana, paitsi ehkä juuri kaikki tarkkasilmäisimmät. Mutta itse huomaan, että jotkut paidat jo puristaa ja housuista pitää jo tehdä valintaa.



Ostin sen Bellybeltin mutta se on vielä liian iso housuihini. Muita hankintoja ei vielä ole, ja yritän nyt sinnitellä vielä kuukauden ilman ostoksia.



Oma napa: Tosi kiva ja energinen keskiraskausolo on tullut mullekin. Viikko sitten loppui pahoinvointi, nyt on hyvät fiilikset toivottavasti ainakin 15 viikkoa vielä. Täytyisi jaksaa töissä ihan loppuunsaakka. Raskautta ei ole paljon ehtinyt ajattelemaan, kun kiire on niin valtava.



t. Huldio 13+6

Hiukan olis väsynyt olo kun aamulla heräsin taas päänsärkyyn.. Onkin jo usempi aamu alkanut samalla lailla. Mulla kyllä onneksi Panadol auttaa. lähes heti joten luultavasti se särkykin on vaan jotain sellaista että nukun huonossa asennossa.

Varattiin illalla se Prahan reissu, ihanaa!! 4 yötä siellä joten ehtii ihan kohtuullisen kivasti kiertelemään ja tutustumaan paikkoihin.. Tosin tietty meno on perillä vasta illalla ja paluu taas puolen päivän maissa, mutta kumminkin. Lähdetään vapun aattona joten jää tänä(kin) vappuna multa hesan meno näkemättä. Viime vuonna muutin Tampereelta Helsinkiin juuri vappuna joten silloinkaan ei tullut edes poikettua keskustassa. Tosin enpä taida menettää mitään!!! Ihanaa kun mun mieskin on ottanut sen linjan ettei hänkään sitten lähde juhlimaan kun en minäkään. Ja vielä niin, että hän sanoo ettei voisi vähempää enää kiinnostaa lähteä jonnekin. Hän nimittäin oli melkoinen " bilehile" ennenkuin tavattiin. Niin olin tosin minäkin. Tarvii tietty myöntää että jos hän kovin aktiivisesti kävisikin nyt jossain niin se olis hyvin äkkiä MOIKKA! En mä sellaista kauaa katselisikaan. Mut eipä tästä todellakaan tarvinnut edes keskustella.

Mutta näin se elämä muuttaa.. Just eilen naurettiin että ei olisi ikinä voinut kuvitella että näin tässä käy ja näin pian. Ja miten ei enää myöskään innosta mikään baarielämä tai vastaava, ei sitten pätkän vertaa.

Jotenkin on niin hirveän onnellinen olo. Sellainen ihanna rauhallinen ja seesteinen ja muutenkin ihana.

Vaikka viimeksi eilen taas jotenkin kuvittelin ettei mun mies halua mua kun oon läski ja ruma ja että hän on mun kans vaan velvollisuudesta ja blaablaablaa marttyyrisettia oikein kunnolla. Hän nimittäin soitti pianoa koko toissaillan eikä käynyt kuin pikaisesti pussaamassa ohimennen.. Virhe =D Hehheh, välillä sitä on oikeasti aivan täysin sekopäinen ämmä kun hormoonit heittävät ja mielikuvitus laukkaa. No, mä en tollasia lähde hautomaan vaan latasin sitten kaiken kerralla hälle taas kerran ja ilmoitin muuttavani pariksi viikoksi mökille niin hänkin saa olla rauhassa.. Olisitte nähneet hänen ilmeensä.. Toivotti hän kyl mut sinne mökille asumaan aluks " kun mikään ei kelpaa" .. Mutta sitten tietenkin taas kerran puhuttiin nämä asiat läpi ja kyllä mäkin taas jonkun aikaa muistan ja tajuan kuin paljon hän tosiaan rakastaa mua.

Onks teillä muilla tälläisiä ihme skitsoja??? Mun on ihan hirveän vaikea tunnistaa itseäni aina välillä, koska epävarmuus ei tosiaan ole mulle mitenkään ominainen juttu normaalisti..

Onneks sentään mies pyrkii ymmärtämään ja pystytään sit yhdessä jälkikäteen nauramaan näille mun prinsessadraamoille.. Aika paljon ollaankin saatu nauraa näille mun jutuille... Luojan kiitos mäkin kykenen näkemään oman koomisuuteni, samoin kun hän. Mut kyllä silti välillä käy mielessä että milloinkahan hän mahtaa tän rinsessan dumpata.. Ei kuulemma koskaan, mut jos mä olisin hän niin olisin luultavasti jo pakannu kamani! Ainakin pariin kertaan =D



Huomenna onkin vapaa, ihanaa! Mennään systerin ja kummipojan kanssa katsomaan pallomahalle jotain vaatteita. Oskarin kanssa on ihana mennä kauppoihin kun se jäbä on sellainen että rakastaa huomiota, ihmisiä, värejä ja ääniä ja voi sitä hihkumisen määrää kun kaikki on niin kivaa. Hän on siis 10 kk ja maailman suloisin vekara.



äiti 0004, huh, onneks ees joku on lähes yhtä kahjo kuin mä tuon painonsa kanssa, heti helpotti =D

Se 14 pojoa muuten oli se " arkimäärä" jolloin mä pystyin viikonloppuna sitten drinksutteleen ja oleen muutenkin vähän huolimattomampi syömisteni kanssa ja paino putosi silti. Varsinkin messukeikat ravintolassa syömisineen vaati erityisaskeettisuutta arjessa, pahimmillaan tais tulla näitä 5 pisteenkin päiviä, mut mulla ne toimi mainiosti. Kun sit söi pisteettömiä ym niin ei ollu nälkäkään.

Liikunta on nyt jäänyt ihan hirveän vähille huonon olon ja väsyn takia, mutta nyt kun väsy on helpottanut ja huonoa oloa ei ole, mä alan taas pikkuhiljaa ainakin lenkkeileen. Ja salillakin meinään käydä niin kauan kun maha ei ole tiellä!

Nyt mä tarviin omenaa..



Kivaa torstain jatkoa kaikille!!



Colis ja Joululahja K-P 14+0

Mene nämä päivät aika hätäisesti.. Huh!



Hormonit tekee tepposiaan täälläkin.. Voi jessus!

Eilen illalla sain jostain yht´äkkiä yllättäin jonkun kiukkupuuskan.. ukko-kulta siinä ihan hädissään, että onko hän sanonut tai tehnyt jotain väärää.. Itse asiassa taisin olla itselleni vihainen kun en jaksanutkaan tehdä kaikkia suunnittelemiani asioita päivän aikana...

Eikä tämä aamu alkanut juuri sen paremmin.. Arg!

Tekisi varmaan nyt hyvää lähteä tekemään lenkki ulkoilmaan ja jäähdyttelemään hermojaan! Ja kun ei kerta kaikkiaan ole mitään syytä tähän oloon.. Okei! Aamusta heti otti päähän, kun ei ne vanhat paidat enää näytäkkään hyviltä päällä kun napa ja pallovatsa pullottaa alta.. Voi luoja!

Tätähän on odotettu ja toivottu.. Tätä olotilaa siis..

Nyt jätän hetkeksi tuon 12v. tytön yksin kotiin kuumeilemaan ja lähden tosiaan sinne lenkille.. =)

Välillä naurattaa itseäkin tämä olotila.. Tämä kun ei ihan kuulu mun tapoihin.. Juuri sitä colatoffeen mainitsemaan prinsessadraamaa.. =)

Tuli onneksi vain hyviä uutisia! Syke oli tasainen ja hyvin kuului, 155 eli korkeampi kuin esikoisesta koskaan. Samoin kohdunsuu kunnossa, minähän tietysti rupesin heti pelkäämään että sama kohtalo odottaa kuin rakkausvauvalla. Huh, ei sentään. Seuraava neuvola-aika tuli kuukauden päähän, terkkari sanoi että hän antaa " löysästi" aikoja ja oikeasti kuuluisi olla seuraava aika vasta kaukana toukokuussa. Hassua. Ihan mielellään mä meen sinne punnitsemaan itteäni ja kuulemaan sikiön sydänäänet. Nyt olikin muuten paino jostain syystä vain pudonnut, ei pahasti mutta kuitenkin. Ihmettelen vain kun on tullu herkuteltua aika paljon ja syötyä tukevasti ihan kunnon ruokaa.



Meillä oli varattuna tälle viikonlopulle kylpyläloma, mutta nyt se pariskunta, jonka piti tulla hoitamaan esikoista, on sairastunut mahatautiin. Samoin on varahoitaja pahan flunssan kourissa. Onneksi saatiin helposti siirrettyä loma viikolla eteenpäin, josko silloin olisi jo hoitajista joku kunnossa eikä enää tartuttaisi. Nyt mä pelkään vain että uimapuku kiristää ja näyttää kamalalta!!



On mukavaa ku ei oo mitään ällöttäviä raskausoireita. Paitsi että mielialat heittelee enemmän ku laki sallii. Miesparka joutuu kuuntelemaan milloin mitäkin, eilenki olin illalla ihan epätoivon partaalla jostain syystä koko elämän kanssa. Pah.



Nyt vois mennä touhuamaan keittiöön, meillä on karitsapaisti uunissa ja tuoksuu luvattoman hyvälle!

kivaa et muillakin ollut näitä mielialan vaihteluita. Itse välillä oikein säikähdän sitä mitä suustani päästän ja mllä volyymillä. Mies ressukalla on välillä kovastikin kestämistä mussa. Toivottavasti tilanne rauhoittuu.



Itse olin kans aika kova menijä ennen raskautta. Baareissa tuli oltua ja viinaakin meni ihan kiitettävästi aina. Tupakkaakinn paloi vähintään 15 päivässä. Nyt raskauden myötä ei tee enää edes riekkua baareissa ja tupakkakin jäi samantien ilman ongelmia. Välillä kyllä tekee mieli aika paljonkin, mut kovana olen pysynyt. Mieskään ei ole paljoa ottanut ja tupakanpolton lopetti onneksi mun kanssa.



Tänään sit vihdoin tein kaupat uudesta autosta. Vm. on -03 mut mulle se on uusi. Ja sain sen auton mistä olin haaveillut ja nyt on farmari, johon mahtuu lastenrattaat. Nykyiseen Renault Clioon ei rattaat ois menny vaikka mitä tekis. Huomena sit tapahtuu autojen vaihto ja en onneks köyhtynytkään kuin 6 400,-



Kyllä oli niin ihana käydä taas töissä pitkästä aikaa moikkaamassa työkavereita. Kova ois halu mennä sinne, mut kun ei pääse niin ei pääse. Täytyy tyytyä vierailuihin silloin tällöin. Ja ilmeisesti en äitiysloman jälkeenkään palaa työhöni selkäni takia. Lääkäri kieltänyt tämän työn minulta. :(



Kuinka moni muuten aikoo jäädä äitiysloman jälkeen hoitovapaalle? Minä aion jäädä mahdollisuuksien mukaan kotiin siihen saakka et pienokainen on 1,5-2 vuotias. Mutta aika näyttää onmo siihen mahdollisuus. kaikki riippuu siitä minkälaisen työn mies saa kun valmistuu. Ihanaahan se ois olla mahollisimman pitkään kotona. Meilläkin kuitenkin on kahesta asunnosta asuntovelkaa, joten se ratkaisee aika paljon...



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!



Uma81 14+6

Tiedät joo Pippurimamma mitä tässä käydään läpi.

Ihanaa oli kuulla että sulla meni kaikki kuitenkin kaikki hyvin:)

Puhuttiin sulle niistä langoista mitään?Pitääkö olla silloin sairaalassa " valvonnassa" jos niitä estolääkkeitä annetaan?Toivottavasti pääsen sinne asti että niitä avuksi .Paras tietty että supistelut loppuis mahd.pian.

Ihmettelen että mulle annetaan näitä 2 viikkoa ja viikko sairaslomia kun kerran jalkeilla supistelee!?!

En todellakaan ajattele mitään että saa olla kotona sairiksella ,EN TODELLAKAAN vaan vauvan parasta ajatellen kyllähän mun täytyy saada levätä jos ja kun ainakin nyt näyttää siltä että tästä on vaaville apua.

Vaikka tää TODELLA KYPSÄÄ onkin niin olen valmis tekemään mitä vain etttä saan vauvani kasvatettua niin että olisi mahdollisimman hyvät eväät elämälle!



Colatoffee puhui hormooneista..jo mullakin heittää päässä välillä tosi pahasti:)Esim.viime su mies katto formuloita ja juuri kun oli lähtö niin halusin näyttää miehelleni lehdestä jotakin juttua.Mies sanoi mielestäni tosi loukkaavasti että eikö se voi odottaa mainoskatkoon,mä lähdin siltä istumalta olkkarista pois.Formuloitten jälkeen oltiin suunniteltu että lähdetään kävelylle ja niin lähdettiikin,me käveltiin ihan erillään sanomatta mitään toisillemme,lopuksi sittenoikesti riideltiin ja mä heitin (jostakin oikusta)silmälasini metsään ja jatkoin matkaa..Kunnes lopulta olimme molemmat persepystyssä kyykkimässä siellä mättällä etsimässä piiitkään mun rillejä,kunnes mies ne onneksi sitten löysi.

Mutta tommoisia ihme tempauksia.Ja on joo mies saanu pitää kerran jos toisenkin pidemmän kaavan mukaan luennon aiheesta:kuinka paljon muo rakastaa:)



Vaunuista on ollut puhetta.Me ilmeisesti ostetaan kaverilta vaunut,käytetyt nyt kuitenkin jos vain kaikki nyt menee masussa hyvin.



Colatoffeelle vielä.Kuullostaa kivalta toi prahan matka:).Meidänkin piti joku euroopan pidennetty vkl.ppu viettää ennen vaavin syntymää.Mutta näillä näkymin ei tarvii siitä nyt haaveilla.

No viimeistään syksyllä sitten vauvan kanssa jonnekkin.



Ihanaa kun ulkona paistaa aurinko.Olisipa jo niin lämmin että vois baadenbaadenin laittaa ulos ja makoilla siinä.Tuntuu niin kummalta kun ei pääse ulos.Olikohan se viime su kävely vika kävely pitkään aikaan..Mä kun olen päiväkodissa töissä ja tottunut ulkona olemaan ja ennen raskautta oli tossa pihalla vielä ne heposetkin.



Nyt mun tyttö tuli äitini kanssa shoppailu reissulta.

kuullaan taas....

Mä en muista mistä ihmeestä mulla on sellanen muistikuva,että kun supistaa sillo kun ei pidä ni suositellaan juoda VETTÄ!



googlella nopeesti pistin hakusanaksi supistusten esto ni yhdestä löysin tälläsien kohdan:



ennenaikasija supisteluja voidaan yrittää estää levolla,nesteytyksellä ja kohdun supisteluja estävillä lääkkeillä.



Mulla itsellä on ollu 2 viime raskaudessa kohdunkaula lyhentyny,pehmentyny ja auennut.ollu liian kypsä pieniltä viikoilta saakka.Itse olen ottanu rennommin ja yhdyntä oli pakko jättää pois.

Sama tässäkin raskaudessa.Kävin alkuväsymyksen päätteeksi muutaman viikon ajan pacessa 2 kertaa viikossa kunnes nyt reilu viikko sitte olin todella kipeä 2 päivää sen jälkeen.Jomotti pelkästää sinne kohdunkaulalle.Mulla ei ole tullu sellasia kunnon supistuksia koskaan,ainoastaan sitä kohdunkaulan jomotus kipua.Mut lääkäri sano,että se on siitä nimenomaan paha juttu ku se tekee työtä juuri siellä kohdunkaulalla.

Lämpö autto jomotukseen ja se loppujen lopuksi loppui ku pidin tarpeeksi kauan lämmitettyä kaurapussia haarovälissä.

Mä olen näissä raskauksissa kysyny onko mulla mahdollisuutta saada sitä lankaa kohdunsuulle,mutta en kuollaksenikaan muista miksi mä en ole sitä saanu.Mun tapauksessa kuulemma sellasta ei voinu edes harkita.



mut nyt on nälkä...



AuringnTytär rv 15+4

Täytyy juoda vettä(väkisin).Mä oon ollu aina tosi huono vedenjuoja,en tiedä miksi.Etelässäkin on pakotettava itsensä juomaan.Sitruunan ja jäiden kera onnistuu paremmin.



Mulla on kauratyyny kotona.Täytyyki lämmittää se kun on tuntemuksia seuraavan kerran.



Seksistä eilen just mieheni kanssa juteltiin,ettei sitä nyt sitten kannata/edes voi ,harrastaa.Tosi kurja juttu kun aina ollut aktiivinen seksielämä ja nyt oon nauttinut siitä vielä entistäkin enemmän.



taidan mennä nyt hakemaan vettä.On muuten toinen kerta kun koko tän päivän aikana nousen sohvalta.



palaillaan...

Repuli tulehan piipahtamaan tuola enskapinossa. Ollan kerätty sinne vanhaa enskaporukkaa kasaan.



Rakkausvauvalle hirmuisesti jaksuja. Toivotaan että lepo auttaa ja masuasukki jaksaa pysyä kyydissä loppuun asti.



T:Buuffa

Ei ollut missään vaiheessa puhetta langoista. Enkä ollut silloin edes kuullut moisesta hoitomuodosta, että olisin osannut kysellä.



Supistuksia kun estettiin piikeillä, olin sairaalassa 2-5 päivää. Riippui siitä kuinka hyvin tilanne rauhoittui. Olin samalla tipassa kunnon nesteytyksessä enkä saanut kerran edes vessaan mennä. Muuten kyllä oli lupa liikkua vessan ja sängyn välillä.



Ei ne sairaalassa olot mitään herkkua olleet ja sain sitten viikolla 33/34 kortisonipiikitkin vauvan keuhkoja kypsyttämään, kun viikolle 34 asti pidetään kaikin keinoin vauvaa sisällä. Kortisoni siis kypsyttää keuhkot jotta aikaisilla viikoilla(34) selvityisivät paremmin. Keuhkot kun eivät aina ole vielä valmiit noillakaan viikoilla.



Emätintulehdus ja virtsatientulehdus muuten ajavat vauvaa ulos herkästi. Mulla oli tosiaan kerran TÄYSIN oireettomana PAHA virtsatientulehdus ja sen löytyminen sairaalassa tosin vasta ja lääkityksen aloittaminen auttoivat niin lopulta, että Inna ei syntynytkään silloin viikolla 34 jolloin aukenin pikkuhiljaa.



Sekavaa tekstiä, pyydä tarkennusta ihan vapaasti jos haluat lisää tietää :)



-PippuriMamma & " MatiasMatilda" 16+4

Äkkiä ennen ku idols pudotus alkaa.



Tänne ei kuulu ihmeitä, töistä puoli seittemän aikaan kotiin.. ukkoki oli tullut ja hakenu ipanat hoidosta. Siivonnu illan.. niin ja haissu.. aivan siis ottaa itteeki päähän tää kaasun määrä mikä musta lähtee.. haisee koko mökki, onko muilla siis tätä ongelmaa? Ja maha on kovalla.. kävin tänään hakeen jotain roppia apteekista ja ostin luumuja ja vauvan luumusosetta, katotaan piru millon alkaa maha taas toimiin.

se siitä aiheesta.



Lahopää(mä siis).. jokuToffee( hitto en muista nikkiä kokonaan, täytyy luntata myöhemmin). niin justiinsa.. söit siis sitten viikonloppuisin ne sun pisteet täyteen,mää en osannu harrastaa sellasta. Kun kävin drinkkiä ottaan niin sitten se ilta ja seuraava päiväkin meni mässätessä eikä sitten kumminkaan ollut ikään plussa tai 0 viikkoo painonvartijoissa.

Nyt on tullu kolme kg tän raskauden aikana ja oon nyt tarkempi ollut syömisteni kanssa. Tsemppiä meille! Kiva kun joku olla sama pakkomielle, heh:-)





Rakkausvauvalle edelleen pidetään peukkuja pystyssä, tiedän itsekkin vuodelevon pitkävetisyyden ja kaikki voi varmasti sen kuvitella .. mutta palkinto on mitä mahtavin eikä ole kyse kumminkaan koko elämästä sängynpohjalla.. paljon jaksamista.



Apua.. nyt alkaa idols tiputus