Oletko samanlainen? Tykkaan jutella hassuja ja vitsailla vahan seurassa kuin seurassa, toissakin. Jlakikateen sitten usein harmittaa, etta miksen voinut olla vaan ihan vakava,

Sittemmin aloin vakavoitua, kun tosiaan tuntui siltä, että olen liian hömppä.

Nyt tunnun löytäneen sopivan tasapainon.

myös jonkinlainen defenssi pelottavissa sos. tilanteissa.

jos olen aivan vakava ja hiljainen, pelkään, että minua pidetään mitättömänä ja ikävänä tyyppinä. Olen oikeasti sanavalmis; kielenkäyttö on erikoislahjakkuuteni, mutta en ole varma, osaanko säädellä sitä. Koska sitä oikein varttuu aikuiseksi? -ap

Iltapäivällä työkaveri tuli kysymään että olenko sairas!!

Päätin sitten vaan jatkaa omalla hömppätyylilläni, kyllä noita tosikoita on muutenkin maailma pullollaan..

Sinun ei siis tarvitse vakavoitua vaan olla oma itsesi.



Olen tavannut vanhuksia jotka kertovat iloisen luonteensa säilyneen läpi elämän. 80-vuotiaankaan ei tarvitse vakavoitua. He ovat oppineet, että huumori on elämän virkeyttäjä ja nauru pidentää ikää.



Suomalaiset analysoivat liiaksi toisten sanomisia ja ottavat itseensä. Murjotus on kansansairaus. Ja se on tutkittu juttu.

Se on vain kiusa omassa elämässäsi josta on hyvä päästä eroon. Siitä ei ole sinulle mitään hyötyä.

Oppilaiden kanssa pystyn yhä hömppäilemään. Edetään asioissa hauskasti :)



Aikuiset taas... Yksin on tylsää olla hömppä.

Ongelma (jota ei ehkä ole) onkin lähinnä siellä opehuoneen puolella. -ap