Eronneet naiset-miten olette selvinneet taloudellisesti?
Kovin moni sanoo olevansa suhteessa rahan takia. Nyt kiinnostaa miten te eronneet naiset olette selvinneet taloudellisesti, itseä ahdistaa jäädä väljähtyneeseen suhteeseen mutta taloudellisesti yksin eläminen lasten kanssa (vuoroviikot todennnäköisesti) tuntuu ahdistavalta.
Kommentit (59)
Olen selvinnyt ja siihen on hyvin yksinkertainen syy: olen rakentanut omaa työuraa jo ennen lapsia sekä lasten syntymän jälkeen. Olen myös päivittänyt omaa osaamistani. Nämä eivät estä olemasta silti läsnäoleva ja hyvä äiti. Tämän lisäksi olen opettanut sekä itseni että lapset pitämään edullisista ja yksinkertaisista asioista. Näin rahat riittävät ja kaikki extra tuntuu oikeasti extralta. Yksinkertaistettuna: elämme omien varojen mukaan ja jos haluan meille jotain extraa, niin joko pyrin tienaamaan enemmän tai löytämään kivoista jutuista edullisia vaihtoehtoja. Simppeliä.
Kuka on sanonut olevansa suhteessa rahan takia?
Mulla ollut aina isompi palkka, oli myös avioehto, kumpikin ostettiin omat asunnot eron jälkeen. Minä käteisellä, ex lainalla. Ei lapsia, ei mitään vaikeuksia maksaa kaikki yksin - sen mitä säästän nyt (puolikkaassa) vuokrassa maksan enemmän muita kuluja jotka ennen jaettiin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ollut aina isompi palkka, oli myös avioehto, kumpikin ostettiin omat asunnot eron jälkeen. Minä käteisellä, ex lainalla. Ei lapsia, ei mitään vaikeuksia maksaa kaikki yksin - sen mitä säästän nyt (puolikkaassa) vuokrassa maksan enemmän muita kuluja jotka ennen jaettiin.
Jos sulla ei ole lapsia niin en tiedä, miten tuo nyt varsinaisesti edes liittyy aiheeseen. Eihän sulla ole kuin omat kulusi hoidettavana.
En jäisi suhteeseen rahan takia, sekin alkaisi ahdistamaan.
Aina selviää jotenkin kun tekee hyvinvointia tukevia päätöksiä!
Raha ei ole tärkeintä elämässä.
Vanhan sanonnan mukaan: suu säkkiä myöten. On vain eletty niiden rahavarojen puitteissa mitä on. Mitään luksusta ei ole ollut, mutta perusasiat on saatu. Hävikkiruokaa hyödynnetty ja vaatteet kirpparilta sekä ompelukone ahkerassa käytössä. Onneksi lapset ovat olleet ymmärtäväisiä ja kun kasvaneet isommiksi käyneet itsekin töissä.
Lapset maailmalla, ostin oman pienehkön talon. Entinen jäi miehelle, ei mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ollut aina isompi palkka, oli myös avioehto, kumpikin ostettiin omat asunnot eron jälkeen. Minä käteisellä, ex lainalla. Ei lapsia, ei mitään vaikeuksia maksaa kaikki yksin - sen mitä säästän nyt (puolikkaassa) vuokrassa maksan enemmän muita kuluja jotka ennen jaettiin.
Jos sulla ei ole lapsia niin en tiedä, miten tuo nyt varsinaisesti edes liittyy aiheeseen. Eihän sulla ole kuin omat kulusi hoidettavana.
Koska olen eronnut nainen?
Jos ap halusi vastauksia vain eronneilta äideiltä, olisi hänen pitänyt osoittaa kysymys... Eronneille ÄIDEILLE! 😮
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut olevansa suhteessa rahan takia?
Niin, miksi aina kuvitellaan, että nainen olisi köyhempi. Minä olen huomattavasti varakkaampi kuin mieheni. Välillä epäilen, että mies on suhteessa kanssani rahan takia. Olen nyt alkanut tehdä selvempää eroa rahankäyttöön ja lopettanut maksamasta miehelle asioita.
On elettävä tulojen mukaan. Ei matkusta, ostaa vain sen mitä tarvitsee, ei ole maksullista harrastusta jne.
Erosin ja kodin myynnistä saaduilla ja 50/50 jaetuilla rahoilla sain Aso-asunnon minulle ja lapsille. Tein aluksi osa-aikatöitä, että pystyin olemaan paljon lasten kanssa. Mun vanhemmat auttaneet jonkin verran esim maksaneet lasten harrastuksia. Lisäksi sain kaukaisemmalta sukulaiselta pienen perinnön, jolla pystyin hankkimaan auton. Kokoaikatyössä rahat riitti oikeinkin hyvin. 2 lasta, nyt jo aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Kuka on sanonut olevansa suhteessa rahan takia?
Niinpä, sillä elää mutta ei ole elossa. Ei sellaista jaksa.
Myin kaiken mitä pystyin, mitä ei ollut paljon. Muutin kaupungin vuokra-asuntoon Itä-Helsinkiin. Luovuin kaikista harrastuksistani vain kirjaston kirjat jäivät. Juuri ja juuri pystyn tilaamaan Netflixin että näen korealaisia sarjoja.
Myin kaiken mitä pystyin, mitä ei ollut paljon. Muutin kaupungin vuokra-asuntoon Itä-Helsinkiin. Luovuin kaikista harrastuksistani vain kirjaston kirjat jäivät. Juuri ja juuri pystyn tilaamaan Netflixin että näen korealaisia sarjoja.
N44
Minä olin meistä se enemmän tienaava, lunastin omakotitalon exältä itselleni. Otin niin pitkän lainan kuin sain (=pienen kuukausierän), tarkoitus oli asua siinä enää vain sen ajan kuin lapset asuu kotona, eli n. 5 vuotta. Lasten kodin perusteella sain talon lunastettua vähän markkinahintaa halvemmalla ja sitten kun tuli aika myydä, hinnat olikin tilapäisesti korkealla. Taloudellisesti siis voitin erossa
Olen selvinnyt oikein hyvin ja tuossa jo aiemmin joku kertoi, että hänellä on ollut oma ura. Näin on minullakin ja itseasiassa minä (nainen) olin meidän perheessä se joka tienasi enemmän. Mutta kun erosimme, niin meillä oli jo niin hyvä rahatilanne, että ok-talon lainat oli maksettu ja tilillä rahaa aika paljon. Talo meni myös hyvin kaupaksi, joten minä olin eron jälkeen siinä tilanteessa, että ostin oman asunnon ja tilillä oli rahaa aika paljon, joten olen niitä sijoittanut rahastoihin ja osakkeisiin. Pieniä lapsia ei enää ollut erovaiheessa, vaan lapsemme lähti opiskelemaan juuri tuolloin.
Minä rahoitan paljon opiskelevan lapseni elämää (ex-mieskin tekee sitä, mutta vähemmän kuin minä), koska miksi keräisin rahaa vain omalle tililleni, joskus tuo lapsi kuitenkin perii kaiken.
Mutta ymmärrän erittäin hyvin yh-äitejä, joilla on lapset vielä pieniä ja ero on tullut huonossa rahatilanteessa. Kaikki sympatia heille ja jaksamista. Itse olen moneen kertaan miettinyt, että olisi paljon vaikeampi ero ollut jo ihan silloinkin, jos lapsi olisi ollut pieni.
Hyvin. Asun omassa asunnossa ja taloudellisesti menee hyvin.
Isäni kuoli melkein heti eron jälkeen, perintö turvasi talouteni ja ylikin
Kukaan ei ole selvinnyt? Kaikki jäänyt suhteeseen rahan takia?