Keittääkö joku oikeasti puulastat, -kauhat ja muut?

En keitä, mutta en kyllä laita tiskikoneeseenkaan. Pesen kuumassa vedessä ja huuhtelen kylmässä. En käytä tiskiainetta, koska puulasta imee sitä.

En minä noita keitä. Tiskaan normaalisti kuumalla vedellä ja pesuaineella. Muutaman astian takia ei tiskikonetta viitsi vaivata.

Vierailija kirjoitti:

En minä noita keitä. Tiskaan normaalisti kuumalla vedellä ja pesuaineella. Muutaman astian takia ei tiskikonetta viitsi vaivata.

Ei kai sitä puulastan takia pyöritetäkään vaan pestään lastat samalla kuin muutkin.

Miten puiset keittiövälineet ja leikkulaudut toimii? Miten ne pestään? 

Vierailija kirjoitti:

En keitä, mutta en kyllä laita tiskikoneeseenkaan. Pesen kuumassa vedessä ja huuhtelen kylmässä. En käytä tiskiainetta, koska puulasta imee sitä.

Tätä väiteettä Hesari tutki joskus vuosia, vuosia sitten. Pesukoneessä säännöllisesti pesty tai pestyjä lastoja vietiin laboratorioon tutkimuksiin. Ei ollut imenyt pesuainetta. Todettiin, että voi pestä koneessa, mutta että se kuluttaa puulastat ja -kauhat käsinpesua nopeammin. Ei muuta ongelmaa siitä seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Miten puiset keittiövälineet ja leikkulaudut toimii? Miten ne pestään? 

Riittää kun käytön jälkeen pesee pelkällä kuumalla vedellä ja kuivattaa ilmavassa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Miten puiset keittiövälineet ja leikkulaudut toimii? Miten ne pestään? 

Riippuu siitä, haluaako niihin pesuainejäämiä vai ei. Jos ei halua, ei laita pesuainetta. Jos haluaa, niin sitten laittaa. Paras pestä tuoreeltaan kuumalla vedellä ja huuhdella kylmällä vedellä, niin puun syyt sulkeutuvat. Mutta jokainen tekee niin kuin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten puiset keittiövälineet ja leikkulaudut toimii? Miten ne pestään? 

Virtsalla ja teräsharjalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten puiset keittiövälineet ja leikkulaudut toimii? Miten ne pestään? 

Riippuu siitä, haluaako niihin pesuainejäämiä vai ei. Jos ei halua, ei laita pesuainetta. Jos haluaa, niin sitten laittaa. Paras pestä tuoreeltaan kuumalla vedellä ja huuhdella kylmällä vedellä, niin puun syyt sulkeutuvat. Mutta jokainen tekee niin kuin haluaa.

Puun syiden sulkeutuminen on yhtä todellista kuin pihvin pinnan kiinni meneminen paistaessa.

Olen käyttänyt puulastoja ja -kauhoja yli 50 vuotta ja mummoni aika monta vuosikymmentä ennen sitä. En ole koskaan kuullutkaan, että niitä pitäisi keittää. Tiskikoneessa en pese, en ainakaan kovin usein.

Siis desinfioiktiin käytetään desinfiointi aineita . Sitä on myös konetiski aineissa. Mutta kurkku ja nielu tautien aikana on hyvä keittää pikkulusikat ja lusikat sekä kastaa kiehuvaan veteen veitset kuin haarukat hetkeksi . Tämä estää tartuntoja. Jos sairastat jotain tarttuvaa tai angiinaa älä yski päin toisia ja käytä omaa lusikkaa tai kertakäyttöisiä. Tuberkuloosi bakteeri kuolee keitettäessä ruokailuvälineistä. Puulasta kuin haarukka on hyvä kastaa kiehuvaan veteen erityisesti jos käytetään kana ruokiin. Tartunta tauteihin on olemassa hyviä niksejä millä niitä ehkäistään.  Tarkoitus ei tietysti ole keittää niitä 5 tuntia. Ravintoloissa eniten bakteereja löytyy välineistä ja jääkaapista kuin leikkulaudoilta. Leikkuulaudan voi käsitellä välillä pesun jälkeen kiehuvalla vedellä,  näin bakteerit vähenee. Jos leikkuulauta kestää muuten,  niin sen voi liottaa hetken pesualtaassa missä kloriinia puoli desiä vedessä,  kylmässä. Siinä on bakteeria tuhoavaa ainetta. Kloriinia ei saa päästä iholle tai silmiin. Lasten lusikat voi keittää jos ne on metallia mutta muovisia voi vain nopeasti kastella kuumalla vedellä. Kahvinkeitin on hyvä välillä pestä ja keittää pelkällä vedellä. Älä vaan leikkaa samalla veitsellä kasviksia millä kanaa. Uusi ruoka vaatii uuden astian älä sekoita vanhoihin. Ruokamyrkytykset on yleisiä. Vessanpytyn vetonappi on hyvä desinfioida välillä. Myös kraanat. Käsisuihkun käsi osa. Kun kiuhautat lusikoita haarukoita pese kattila sen jälkeen. Sellainen mökkiläisen keino päästä madoista eroon alusvaatteista , on keittää ne metallisessa pesuvadissa.  Tai vesipadassa jos erikseen on rannassa mutta ei tietysti saunan padassa koska sillä vedellä peseydytään. Jos on iso kattila mennyt kukkapenkkiin tai roskiin menossa ,  niin siinä voi kiehauttaa alushousut ja heittää sitten kattila mennään tai kompostiin.  Nämä on maalaisjärjen oppeja kokemuksesta kulttuurissa. 

TARKOITUS ON TAPPAA BAKTEERIT NIISTÄ.   

En omista yhtäkään puulastaa. 

Martat neuvoo keittämään.

Vierailija kirjoitti:

TARKOITUS ON TAPPAA BAKTEERIT NIISTÄ.   

Miksi niitä pitää tappaa bakteereja erikseen keittämällä ? Luulen bakteerien kuolevan kuumaa ruokaa valmistaessa siitä osasta kauhaa tai lastaa, joka koskettaa ruokaa. Mitä väliä sillä on, jos jossakin muussa osassa on bakteereja?

Pitääkö muoviastiatkin keittää samasta syystä? Entä sellaiset aterimet, jossa on puuta varressa? Ehkä parempi niiin, jos tiskataan alle 60 asteessa.

Vierailija kirjoitti:

Siis desinfioiktiin käytetään desinfiointi aineita . Sitä on myös konetiski aineissa. Mutta kurkku ja nielu tautien aikana on hyvä keittää pikkulusikat ja lusikat sekä kastaa kiehuvaan veteen veitset kuin haarukat hetkeksi . Tämä estää tartuntoja. Jos sairastat jotain tarttuvaa tai angiinaa älä yski päin toisia ja käytä omaa lusikkaa tai kertakäyttöisiä. Tuberkuloosi bakteeri kuolee keitettäessä ruokailuvälineistä. Puulasta kuin haarukka on hyvä kastaa kiehuvaan veteen erityisesti jos käytetään kana ruokiin. Tartunta tauteihin on olemassa hyviä niksejä millä niitä ehkäistään.  Tarkoitus ei tietysti ole keittää niitä 5 tuntia. Ravintoloissa eniten bakteereja löytyy välineistä ja jääkaapista kuin leikkulaudoilta. Leikkuulaudan voi käsitellä välillä pesun jälkeen kiehuvalla vedellä,  näin bakteerit vähenee. Jos leikkuulauta kestää muuten,  niin sen voi liottaa hetken pesualtaassa missä kloriinia puoli desiä vedessä

Kopioitko tämän jostakin ikivanhasta kirjasta vai jostakin oudolta neittisivulta. Mitä on kloriini? Tarkoitatko vain yhtä tiettyä tuotenimeä? Taitaa olla sittenkin parempi pestä riittävän kuumalla tiskikoneessa kuin käyttää tuota myrkkyä.