Miksi puolison pitää aina todistaa pointtinsa?

Jos meillä tulee välillä erimielisyyksiä siitä, että olenko minä esim. mustasukkainen, tai tykkäänkö tehdä tiettyjä petipuuhia, niin mikäli totean että en ole mustasukkaisuuteen taipuva, siitä keskustellaan niin kauan että lopulta tullaan johtopäätökseen, jossa minä olen mustasukkainen. Tai jos sanon vaikka että en tykkää tehdä tätä sängyssä, siitäkin keskustellaan ja lopulta nainen tekee juuri sitä sängyssä. Miksi hänellä on niin hirveä halu todistaa pointtinsa? Vetoaa aina siihen, että kyllä muutkin miehet yleisesti tykkäävät, tai ovat jne jne