Minkälaista oli olla teini-ikäinen 2000-luvun alussa?

Eikö se ollut melkein samanlaista kuin nykyisin, paitsi ettei kukaan tuijottanut koko ajan älypuhelimiaan?

Helvetin hienoa aikaa. Netti oli edelleen lähinnä nörttien hallussa, eikä nettiä vielä oltu typistetty. Pelit ja sarjat oli myös todella hyviä. PC-prossut kehittyi.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ollut melkein samanlaista kuin nykyisin, paitsi ettei kukaan tuijottanut koko ajan älypuhelimiaan?

Nimenomaan oli aivan erilaista kun ihmiset eivät olleet vielä tuon helvetillisen kapistuksen orjia. En pysty ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Aika rankkaa oikeastaan. Muoti oli ihan kamalaa, voi apua ke lantiofarkut ja lyhyet paidat, jopa takit. Pipoahan ei tietenkään ollut muodikasta käyttää. Nilkat ei tosin palelleet kun leveälahkeiset farkut laahasi maata ja oli ihan ok että farkunlahkeessa oli kengän kantapään kuluttama jälki.

Viestintä hoidettiin tekstareilla, oli myös ekat värinäytölliset puhelimet missä moniääniset soittoäänet sekä muitakin pelejä kuin matopeli.

Laihuusihanne oli jotain ihan epätodellista, syömishäiriöt kukoisti ja paineet omasta painosta.

Mä olin tuolloin parikymppinen, täytin 20 vuotta vuonna 2000. Muoti oli todellakin ihan hirveää, juuri ne lantiomalliset farkut ja lyhyet ja niukat paidat. 
Vaikka olinkin nuori ja liikunnallinen tuolloin, mun vartalomallille ne vaatteet olivat ihan vääriä, tuolloin tuntui ettei mikään näytä hyvältä mun päällä. 

En sitten muutamaan vuoteen käyttänyt farkkuja lainkaan, vaan mustissa housuissa ja pitkässä neuletakissa viiletin menemään kesät talvet. 

Laihduttaminen oli ikuisuusprojekti ja syömishäiriöstä en ollut kaukana. 

Hiistyylitkin olivat hankalia, joko pitkät suorat hiukset tai sitten se mitä kaiketi nykyisin kutsutaan kananperseeksi oli muotia. Luonnonkiharani eivät oikein taipuneet kumpaankaan ja hiusteni kanssa tuskittelin päivittäin.

Vasta vilkaisin Everwood-sarjaa Netflixissä ja siellähän tuon ajan muoti oli oikein hienosti edustettuna. Sarjan Amy on kyllä niin ihana ja söpö, että hänelle ne lantiofarkut, lyhyet ja niukat paidat ja takit sopivat hienosti. 

Vierailija kirjoitti:

Teini-ikä meni vähän ohi, olin lihava ja kaveriton rillipää tyttö, vapaa-ajalla sulkeuduin omaan huoneeseeni ja luin fantasiakirjoja ja kuuntelin raskasta musiikkia. Vaatteet oli ihan hirveitä, housujen sovittaminen oli todella masentavaa 44-46 kokoisena kun kaikki jäi reisiin kiinni ja kaikki naisten paidat ihan ihmeellisiä liian lyhyitä kittanoita. Nykyään ei ole mitään ongelmaa saada kaupasta kuin kaupasta sopivia vaatteita.

Hei, oon sun kohtalotoveri. Muistan kuinka kurjaa vaatteiden kanssa oli tuolloin. 

Mäkin katosin kirjojen ja musiikin maailmaan, en tuntunut oikein sopivan mihinkään, en vaatteisiin, kaveripiireihin, harrastuksiin, en edes omaan perheeseeni. Olin tosi yksinäinen. Onneksi oli kirjasto ja kaikki ne kirjat. 

Aikuisena mua lohdutti jotenkin todella paljon kun katsoin muutama vuosi sitten ER-sarjaa jostain suoratoistosta ja niissä loppupään jaksoissa yksi lääkäreistä lohdutti yksinäistä ja ei-suosittua teiniä, että juuri näistä nuorista usein tulee todella siistejä (cool) aikuisia. 

En nyt tiedä olenko hirveän cool, mutta aikuisena mulla on paljon mukavampaa kuin ikinä nuorena. Toivottavasti näin on sullakin<3

Musiikki oli parempaa ja sitä kuunneltiin cd-levyiltä tai MTV:ltä musiikkivideoita katsellen. Musiikkivideot elivät kulta-aikaansa ja oli poppia, räppiä, rnb:tä, soulia, rokkia, poppunkkia, metallia ja elektronista musiikkia! Tuntuu että valtavirran musiikki oli paljon laadukkaampaa ja monipuolisempaa kuin nykyään todennäköisesti just musiikkivideokanavien ja -ohjelmien ansiosta.

 Ei ollut vielä somea paitsi jossain vaiheessa IRC, irc-galleria, Myspace, Kuvake(?) ja MSN Messenger eli Mese.  Internet oli paljon hauskempi ja monipuolisempi kuin nykyään ja sitä käytettiin pöytäkoneelta joko koulun atk-luokassa, kirjastossa, nettikahvilassa tai perheen yhteiseltä koneelta. Oli jollain teineillä ihan oma tietokone, mutta ei se muistaakseni yleistä ollut. Vaikka nettiä käytettiin usein yhteisiltä koneilta, joskus käytiin salaa kaikenlaisilla kielletyillä sivuilla. 

Kaikki katsoivat lineaarisesta TV:sitä kutakuinkin samoja tv-ohjelmia, joista puhuttiin seuraavana päivänä koulussa välkällä kavereiden kanssa.

 Röökipaikalla rööki paloi eikä kukaan tiennyt mikä on vape tai nikotiinipussi, koska sellaisia ei ollut. Nuuskaa oli mutta sitä käytti lähinnä jääkiekkoilijat, jotkut vanhat ukot ja ruotsalaiset.

Alkoholia kului paljon. Kaljaa, ällömakeita siidereitä, Alkon halvimpia viinejä ja mitä nyt milloinkin juotavaksi sai. Kotibileitä oli paljon jos sattui saamaan sellaisiin kutsuja. Pussikaljakulttuuri kukoisti ja puistot olivat täynnä kännääviä ihmisiä. Alkoholikulttuuri oli vielä juntimpaa ja sakeampaa örvellystä kuin se tänä päivänä on. Teinityttöjä ahdisteltiin ja käytettiin hyväksi paljon enkä tiedä onko tilanne pahentunut vai parantunut sen jälkeen, koska en ole enää teini. Useimmiten ahdistelijat olivat aikuisia miehiä.

Vaatteita ostettiin mm. MicMacistä ja niitä ostettiin todennäköisesti vähemmän kuin nykyään.

Meikkaaminen oli erilaista kuin nykyään. Kukaan ei tiennyt mikä on primer, contour tai setting spray eikä ollut YouTuben meikkaustutoriaalivideoita. Laitettiin naamaan vaan jotain marketista ostettua (tai pöllittyä) väärän sävyistä meikkivoidetta liian paksusti, vähän puuteria, kökköripsaria, ehkä luomiväriä ja huulikiiltoa. Hiuksiin suihkutettiin liikaa hirveän hajuista hiuslakkaa.

Jos oma kehitys, seksijutut tai terveyshuolet mietitytti, ei kysytty tekoälyltä vaan kysyttiin Ekiltä, joka vastasi Suosikki-lehden palstalla. "14v 160/47/A-kuppi oonx ok? valkovuotoa on, mut menkat ei ala"

Leffoja katsottiin leffateatterissa tai käytiin lainaamassa iso kasa VHS-kasetteja tai DVD-levyjä videovuokraamosta (FilmTown tai Makuuni).

Syömishäiriöt oli yleisiä ainakin tytöillä ja kauneusihanne oli luurangonlaihuus. Muutkin mt-ongelmat olivat yleisiä, mutta niihin liittyi enemmän stigmaa kuin nykyään. Jossain vaiheessa viiltely oli niin yleistä, että puhuttiin jonkinlaisesta trendistä.

En tiedä oliko tuo parempaa aikaa kuin nykyään. En tiedä millaista on olla teini tänä päivänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini-ikä meni vähän ohi, olin lihava ja kaveriton rillipää tyttö, vapaa-ajalla sulkeuduin omaan huoneeseeni ja luin fantasiakirjoja ja kuuntelin raskasta musiikkia. Vaatteet oli ihan hirveitä, housujen sovittaminen oli todella masentavaa 44-46 kokoisena kun kaikki jäi reisiin kiinni ja kaikki naisten paidat ihan ihmeellisiä liian lyhyitä kittanoita. Nykyään ei ole mitään ongelmaa saada kaupasta kuin kaupasta sopivia vaatteita.

Hei, oon sun kohtalotoveri. Muistan kuinka kurjaa vaatteiden kanssa oli tuolloin. 

Mäkin katosin kirjojen ja musiikin maailmaan, en tuntunut oikein sopivan mihinkään, en vaatteisiin, kaveripiireihin, harrastuksiin, en edes omaan perheeseeni. Olin tosi yksinäinen. Onneksi oli kirjasto ja kaikki ne kirjat. 

Aikuisena mua lohdutti jotenkin todella paljon kun katsoin muutama vuosi sitten ER-sarjaa jostain suoratoistosta ja niissä loppupään jaksoissa yksi lääkäreistä lohdutti yksinäistä ja ei-suosittua teiniä, että juuri näistä nuorista usein tulee todella siistejä (cool) aikuisia. 

En nyt tiedä olenko hirveän cool, mutta aikuisena mulla on paljon mukavampaa kuin ikinä nuorena. Toivottavasti näin on sullakin<3

Onpa hyvä kirjoitus, pakko kommentoida. Mun 2000-luvun alun teiniys meni täysin mönkään, ei ollut kavereita (koulukiusaamista vaan), ilkeät opettajat, ymmärtämättömät aikuiset, ei oikeanlaisia vaatteita, äärimmäisen ankarat ja ajastaan jäljessä olevat vanhemmat, ei mitään kunnon harrastusta, ei niin kuin mitään kivoja nuorten juttuja tai yhteyttä muihin ihmisiin. Kirjat ja musiikki omassa huoneessa ajanvietteenä.

Siitä 20-vuotiaasta eteenpäin kaikki muuttui ja elämä alkoi. Otin kaiken satakertaisesti takaisin, kaikki ne nuorten jutut, kun jouduin skippaamaan teini-iän. Nämä vuosikymmenet on olleet hauskat ja valoisat. Ikävää toki nykyisin maailmanpoliittinen synkkä tilanne ja tekoälyn haittapuolet, mutta muuten mennyt ihan päinvastoin itsellä, kun tuon näkee harmaana ja ummehtuneena aikana, mitä yleensä ihastellaan.