Lasten hankkimista ei kukaan kadu

Ai että oikein lapseton ihmishirviö? Kyllä sun kaltaiset kuule ihan itse sen tuo ilmi että niitä lapsia selvästi kadutaan vaikka asia kielletään viimeiseen asti. Ei siihen mitään lapsettomia ihmishirviöitä tarvita.

Jokainen katuu porsimistaan jossain vaiheessa, niin se on sinullakin edessä.

Olisko niin että olet itse niitä joilla on propaganda mielessä ja projisoit sen vain toisiin?

Vierailija kirjoitti:

Minä kadun. Lapsen isä paha ja kasvattaa lapsesta pahan.

Eikö tuolle asialle muka mitään voi? Lasu ja terapeutit kehiin. Huoltajuuden tarkastaminen. Mies ruotuun sossujen tuella nyt vähintään.

Uskon että katuu, jos lapsesta tulee narkomaani joka kiristää iäkkäiltä vanhemmiltaan viimeiset eurot.

Lapsettomuuttaan katuvat katuvat kuitenkin usein paljon rankemmin - on näitä elämänkertoja esim. joissa hyvin menestyneetkin ihmiset kertovat, miten katuvat syvästi sitä, ettei heillä ole lapsia.

Jos yhtäkkiä tajuaa, että oma lapsi on sellainen asia, minkä olisi sydämessään halunnut, eikä sitä voi enää saada, on se vaan aika rankkaa - vaikka ei ole sitä edes tohtinut itselleen myöntää/uskaltanut yrittää/löytänyt oikeaa kumppania oikeaan aikaan, kun ei ole oikein tajunnut etsiäkään tosissaan jne.

Siitä surusta puhumattakaan, jota jotkut tahattomasti lapsettomat kokevat aina itsemurhiin asti, kun elämä ei tunnu tarkoitukselliselta ilman omaa lasta ja perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Uskon että katuu, jos lapsesta tulee narkomaani joka kiristää iäkkäiltä vanhemmiltaan viimeiset eurot.

Mutta tällöinkin se vanhempi voi muistella, millaisia hyviä hetkiä pikkulapsiaikaan sisältyi - kun vielä oli toivoa, että lapsellaan on hyvä tulevaisuus!

Jeesus Kristus voi nostaa narkkarinkin katuojasta - vanhempien pitää rukoilla lastensa puolesta lakkaamatta - edelleen uskoa ja toivoa.

Ja toki joskus miettiä myös omaa rooliaan siinä, että lapsillaan meni asiat pieleen - monesti toki vanhempi voi itsekin tulla huonoista oloista eli ei ole saanut hyvää perhemallia.

Huvittava olet🤭

Onhan niitä isiä, jotka ovat hylänneet omat lapsensa eikä halua edes elareita maksaa. Mä luulen, että kyllä he katuvat sitä, että hankkivat juuri sen lapsen.

Tietyllä tavalla kaduttaa useita kertoja viikossa. Olisi se elämä ollut helpompaa ja stressittömämpää ilman lasta. Olisi enemmän rahaakin tehdä asioita joista oikeasti nauttii ja mitä aiemmin pystyi tekemään. Nyt on kiukutteleva pallo jalassa reilut 15 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuuttaan katuvat katuvat kuitenkin usein paljon rankemmin - on näitä elämänkertoja esim. joissa hyvin menestyneetkin ihmiset kertovat, miten katuvat syvästi sitä, ettei heillä ole lapsia.

 

Jos yhtäkkiä tajuaa, että oma lapsi on sellainen asia, minkä olisi sydämessään halunnut, eikä sitä voi enää saada, on se vaan aika rankkaa - vaikka ei ole sitä edes tohtinut itselleen myöntää/uskaltanut yrittää/löytänyt oikeaa kumppania oikeaan aikaan, kun ei ole oikein tajunnut etsiäkään tosissaan jne.

 

Siitä surusta puhumattakaan, jota jotkut tahattomasti lapsettomat kokevat aina itsemurhiin asti, kun elämä ei tunnu tarkoitukselliselta ilman omaa lasta ja perhettä.

Itse sanoisin juuri päinvastoin. Jos ei saa lapsia vaikka miten haluaisi on se varmasti raskasta mutta varmasti on vielä raskaampaa että vasta kun se lapsi jo on siinä ja tajuaa ettei olisi sittenkään halunnut. Joka päivä joudut vastentahtoisesti siitä huolehtimaan ja ulkopuolinen paine on niin kova ettei sitä noin vain voi poiskaan antaa. Eikä se sitä lastakaan kohtaan oikein olisi. Hoidettava on kun kerran tuli tehtyä vaikka miten kaduttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Ap ootko sä niin epävarma omista valinnoistasi että tarvitsee oikein tänne tulla todistelemaan. En kadu, kukaan ei kadu, ei voi katua!!! Eipä.. 

Pystyitkö sinä olla kirjoittamatta tuota?

ET pystynyt, koska sinun piti tehdä se ja ei ollut muita vaihtoehtoja.

Täältä löytyy keskustelua vanhemmuutta katuvilta:

www.reddit.com/r/regretfulparents/

Kokemuksesta voin sanoa että lapsen saaneet on muutenkin elämässään aikaan saavampia.

Laiskuus on yksi suurin syy. Heille on lähes mahdotonta siivota oma koti tai huone edes kerran viikkoon.

Eivät saa aikaiseksi mitään ja siksi heillä ei usein ole myöskään kumppaneita joiden kanssa se lapsi onnistuisi. Maailmassa vain tuottavimmat yksilöt onnistuu lapsissa.

On tullut vastaan monta aikuista lasta josta ensitapaamisella jo tajuaa että vanhemmat katuvat tuon paskaläjän tuomista maailmaan :D harva sitä ääneen myöntää

Kyllä nainenkin voi katua, jos menettää terveytensä synnytyksessä. Tapahtuu komplikaatioita, hoitovirheitä yms.

Tätä harva kuitenkaan myöntää, kun mikään ei valittamalla tule ennalleen

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa että lapsen saaneet on muutenkin elämässään aikaan saavampia.

Laiskuus on yksi suurin syy. Heille on lähes mahdotonta siivota oma koti tai huone edes kerran viikkoon.

Eivät saa aikaiseksi mitään ja siksi heillä ei usein ole myöskään kumppaneita joiden kanssa se lapsi onnistuisi. Maailmassa vain tuottavimmat yksilöt onnistuu lapsissa.

Evoluutioteorian mukaan vain voimakkaimmat yksilöt lisääntyvät vaikeimissakin olosuhteissa.

Vierailija kirjoitti:

Kokemuksesta voin sanoa että lapsen saaneet on muutenkin elämässään aikaan saavampia.

Laiskuus on yksi suurin syy. Heille on lähes mahdotonta siivota oma koti tai huone edes kerran viikkoon.

Eivät saa aikaiseksi mitään ja siksi heillä ei usein ole myöskään kumppaneita joiden kanssa se lapsi onnistuisi. Maailmassa vain tuottavimmat yksilöt onnistuu lapsissa. 

Lapsen tekemiseen ei tarvita niin minkäänlaista kyvykkyyttä tai älyä. Vähä-älyisin elukkakin siihen kykenee.

Kyllä minä ainakin kadun edellisen suhteeni lasta. Nykyinen mieheni ei halua että tulee meille, siksi ei enää ole tervetullut meille. Meillä on kaksi pientä lasta ja miehen suku ei saa tietää aiemmasta lapsesta, kulttuuriin kuluu ettei ole lapsia ennestään ennen naimisiinmenoa. Mitäkö tästä saan? Meillä yhteinen menestyvä firma jota pyöritämme, minulla on kalliita käsilaukkuja mm. gucci ja uudenkarhea bemari alla. Näin kelpaa elää.

Totta.