Poika haukkui minua ihan kamalilla sanoilla ja aloin itkemään

Vierailija kirjoitti:

Millaista kontenttia katsoo netistä, jos teillä ei kukaan puhu niin? Eihän vain ole alkanut seuraamaan Andrew Taten kaltaista porukkaa? On juuri pahimmassa iässä sille, että matkii somesta nähtyä käytöstä.

Pitää jutella lisää, mutta ei hän mun mielestä ole puhunut tuosta ihmisestä. 

Lapselle on varmaan ollut kova paikka, että kaverit ovat sanoneet äidistään jotain ikävää. Nyt purkaa sen sinuun, ettei tarvitsisi kokea samaa häpeää uudestaan.

Minäkin häpesin lapsena äitiäni. Hän sai minut 41-vuotiaana. Hän oli 50v kun olin ala-asteella ja muiden äidit oli trendikkäitä 30v naisia ja monien isoäidit oli lähes oman äitini ikäisiä. Yritin saada äitiäni värjäämään harmaat hiuksensa piiloon, ettei minua niin kovin hävettäisi hänen ikänsä. Mutta sellaista se on, teini-ikä kun lähestyy niin omat vanhemmat hävettää ihan vimmatusti

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä riitaa ennen sitä vai mikä sai hänet haukkumaan sinua?

Se kun hain hänet kaverilta kotiin, kun tänään ei ollut lupa mennä kaverille. Autossa alkoi haukkumaan, mutta varsinaista riitaa ei ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä kenties joku ulkonäkösi piirre, jonka poikasikin on perinyt, ja poikaa ehkä kiusataan kyseisestä piirteestä?

Ei. Haukkui mua muun muassa läskiksi mitä poika ei todellakaan ole.

Nyt on niin että puhuttava on ja kestettävä on ja anteeksikin annettava on, sinä olet se vanhempi. Hyväksyä ei käytöstä tarvitse, poika kyllä. Tämä on nyt tärkeä hetki, älä pakene vaan selvitä että voitat pojan luottamuksen ja luot turvaa. Poika huusi sinulle koska suhteenne on turvallisin, niin se aina menee. Turvatonta suhdetta ei uskalleta edes haastaa, vaan nuori etääntyy liian varhain. Nyt pUHUKAA! Niin kauan kunnes molemmat ymmrtävät toistensa tunteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä kenties joku ulkonäkösi piirre, jonka poikasikin on perinyt, ja poikaa ehkä kiusataan kyseisestä piirteestä?

Ei. Haukkui mua muun muassa läskiksi mitä poika ei todellakaan ole.

Onkohan poikasi salaa ihastunut kaverinsa äitiin. Ja häpeää nyt sinua, kun et tarjoa kavereilleen samaa viettelystä?

Taidetaan noin kymmenen vuoden sisällä päästä lukemaan juttua, että ap on t.apettu tämän samaisen pojan toimesta.

Aina voi vastata ettei sullakaan toivoa ole, puolet geeneistäsi on minulta. Loppuu se pään aukominen ya tulee hiljaista 

Haukkuko huoraksi? Se on semmonen, mitä en hevillä anteeks antas koskaan, kenellekään

Olisi ehkä pitänyt jättää ne lapset tekemättä, sinua ei voi auttaa tässä asiassa.

Istuta poika alas hyvällä hetkellä, silloin kun kumpikaan ei ole kireänä. Kerrot avoimesti miltä tuossa tilanteessa ja sen jälkeen sinusta tuntui. Älä kuitenkaan uhriudu liikaa. 

Vedä myös lapselle selkeät rajat, ettei ole lupa puhua koskaan kenestäkään tuolla tavalla jne. 

Kun lapsi joutuu vielä jälkikäteen asiaa käsittelemään eikä asiaa pyyhkäistä kerralla yli, hän joutuu ottamaan sanomistaan kunnolla vastuun ja se ajan myötä kantaa sitten hedelmää. 

Vierailija kirjoitti:

Kerro meille enemmän, niin pystymme auttamaan sinua paremmin. Mitä sanoi tarkalleen, ja mikä aiheutti pojan tunteenpurkauksen?

Miksi ei riitä tieto, että haukkui ulkonäköä? Onko väliä sanoiko lapsi, että takapuolesi on leveä vai haukkuiko kaksoisleukaa? Tämäkin on todennäköisesti keksitty tarina, mutta ei kai kukaan nyt kertoisi julkisesti yksityiskohtia, joista voisi tunnistaa, oikeasta tapauksesta. Lapsellakin on oikeus yksityisyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro meille enemmän, niin pystymme auttamaan sinua paremmin. Mitä sanoi tarkalleen, ja mikä aiheutti pojan tunteenpurkauksen?

Miksi ei riitä tieto, että haukkui ulkonäköä? Onko väliä sanoiko lapsi, että takapuolesi on leveä vai haukkuiko kaksoisleukaa? Tämäkin on todennäköisesti keksitty tarina, mutta ei kai kukaan nyt kertoisi julkisesti yksityiskohtia, joista voisi tunnistaa, oikeasta tapauksesta. Lapsellakin on oikeus yksityisyyteen.

Meinaat, että joku täällä tunnistaisi 😂 Ei jestas sentään teidän kanssa

On tärkeää selvittää mistä johtui pojan puhe ja tukea häntä sen kertomisessa. Vääriä tunteita ei ole ei sinullakaan. Mutta käännä asia positiiviseksi ja sano haluat selvittää miksi tämä nyt tapahtui. Kunnioita poikaa ja tunteitaan vaikka vedät rajan sihhen mitä sinun ei tarvi kuunnella. Älä sidä poikaa uhriutumalla vaan auta vaikeassa kasvutilanteessaan. Tsemppiä. kerro meille miten meni, mutta älä puhu pojasta tunnistettavasti, se loukkaa syvästi nuorta.

On myös mahdollista että lapsi koki häpeää siitä, kun hait hänet. Hän kun oli tehnyt päätöksen että menee sopimuksesta huolimatta kaverilleen. Hienoa kun joku pitää selkärankansa ja vaikka sitten itse hakee lapsen, jos tämä ei tottele. 

Tommosen pienen tilliäisen etuotsaohko ei ole vielä pitkään aikaan kehittynyt sille tasolle, että kykenisi järjellisesti säätelemään tunteita ja toimintaa joka hetki, etenkään vaikeissa tai vaikka nöyryyttävissä tilanteissa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta rumaan puheeseen, mutta toivottavasti antaa aikuiselle ymmärrystä asiaan. 

Se että kertoisit pojalle miten pahalle se tuntui, voisi auttaa sinua hyväksymään tilanteen, kun olet saanut sen lapsen kanssa keskustella läpi. Vastuuta lapsi sanomisista, mutta älä hylkää. Anna lapsen saada kokea, että rakastat häntä silti vaikka hän virheitä tekee. 

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vastata ettei sullakaan toivoa ole, puolet geeneistäsi on minulta. Loppuu se pään aukominen ya tulee hiljaista 

Et ole tosissasi.. Kuka normaali aikuinen vastaa lapselleen noin kamalalla tavalla? WT-puhetta, kettuillaan ja räiskitään ilkeitä nokkeluuksia. JOPA omalle lapselle, huh! Ihan kuin vanhemmalla ei olisi mitään tunnetaitoja ja kykyä säädellä omia tunteita, saati jälkikasvunsa. 

ps. Miksi kukaan haluaisi että oma rakas lapsi olisi toivoton? 

Käyttikö jotakin näistä: m_tupatja, s_iderivalas, traanipallo, laardiperäsin, aladobi, iso-lehmä?

Kiitos kannustavista viesteistä. 

Poika on hemmoteltu, eikä pitänyt että hänet haettiin kaverin luota pois.  Varmaan samasta syystä kaverikin nimitellyt ap:a  pojalle.

Tosi epäkunnioittavaa käytöstä pojalta, sanoisin kyllä hänelle suoraan mitä mieltä olen tuollaisesta. Toki vaikea tilanne on kyllä. 

En tiedä, mutta omat, nyt jo aikuiset  lapseni eivät koskaan ole arvostelleet ulkonäköäni, olen myös heille opettanut ettei henkilökohtaisuksiin pidä mennä missään tilanteissa. Ei arvostella kenenkään ulkonäköä, vaatetusta, kotia, vanhempia jne.  Tälläinen  neuvominen on tietenkin turhaa, mikäli itse asrvostelee toisia ihmisiä lasten kuullen.

Lapset alkavat tuossa iässä hävetä vanhempiaan. Se on hyvin tavallista. Asia on kuitenkin syytä käydä kunnolla läpi ja sinun kertoa miltä tämä sinusta tuntui ja että sinulle ei enää saa puhua tällä tavalla. Lapsi saattaa olla itsekin vähän hämmentynyt purkauksestaan, toivottavasti..