Oi että, suomalaista varhaisperunaa ja abba rapumarinoitua silliä

Tuo rapumarinoitu on inhaa ja limaista.

Abbamn sinappisilli on parasta uusille perunoille.

Varaa? Perunapussi maksaa alle 1e, Abba silli 3e= 4e 

Abba on parasta silliä.

Vierailija kirjoitti:

Varaa? Perunapussi maksaa alle 1e, Abba silli 3e= 4e 

Haettiin suoraan perunatilalta 32€/kg.

Ap

Rapumarinoitu silli on todella hyvää. Siinä on hentoinen aavistus pesemättömän peniksen makua.

Vierailija kirjoitti:

Abbamn sinappisilli on parasta uusille perunoille.

Uusia perunoita saa vasta syksyllä. Onneksi kohta on varhaisperunoiden aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Abbamn sinappisilli on parasta uusille perunoille.

Uusia perunoita saa vasta syksyllä. Onneksi kohta on varhaisperunoiden aika.

Kohta? Kyllä niitä jo sai.

Uudet perunat ovat kyllä herkullisia ja usein lisukkeeksi riittää silli. Joskus on mukava nauttia myls graavilohta tai vaikkapa kymäsavuhaukea. Kun sekoittaa kermaviiliin vähän tilliä ja ripauksen sitruunapippuria, saa oivallisen kastikkeen.

Mutta keittoon en uusia perunoita käyttäisi. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.

Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.

Vierailija kirjoitti:

Uudet perunat ovat kyllä herkullisia ja usein lisukkeeksi riittää silli. Joskus on mukava nauttia myls graavilohta tai vaikkapa kymäsavuhaukea. Kun sekoittaa kermaviiliin vähän tilliä ja ripauksen sitruunapippuria, saa oivallisen kastikkeen.

Mutta keittoon en uusia perunoita käyttäisi. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.

Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti.

Mummo menetteli kyllä asiallisesti. Oliko kyseessä tämä resepti, joka on joskus näillä palstoilla pyörinyt?

Kissanlihakeitto

400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)

1 l vettä

1 tl suolaa

1 tl kokonaisia maustepippureita

1 laakerinlehti

1 sipuli

3 porkkanaa

100 g lanttua

50 g palsternakkaa

50 g juuriselleriä

6 perunaa

10 cm purjoa

2 rkl tuoretta persiljaa