Kuinka monta lasta sinulla on? Haluaisitko enemmän lapsia?
Itsellä on haaveissa iso perhe, 3-5 lasta. Haluaisin asua maalla, niin että kaikille lapsille olisi omat huoneet ja tilaa temmeltää.
Miten teillä?
Kommentit (44)
Nolla, mutta haluaisin olla useammankin lapsen äiti.
Kolme. Se tuntui sopivan monelta, oli riittävästi lastenhoitopuuhaa ja elämää.
Vaimo jossain vaiheessa puolitosissaan puheli "iltatähdestä". Hänkin tosin myöhemmin oli tyytyväinen siihen, että se jäi vain puheen tasolle.
Lapset nyt mopo- ja ajokortti-iässä.
Seitsemän. Ei haittaisi, vaikka olisi yksi 3-4 -vuotias enemmän nykyiselle iltatähdelle kaverina. Vauvoja ei enää meille, ikää alkaa jo olla itsellä.
Kaksi. Ei ikimaailmassa lisää eikä olisi pitänyt hankkia yhtäkään.
Nolla lapsea. Haluaisin puolikkaan.
Minulla on 5 lasta, toivoin joskus kuudetta mutta olen onnellinen ja tyytyväinen tähän perhekokoon.
Vierailija kirjoitti:
2 teinipoikaa. Olisin ehkä silloin heti halunnut kolmannenkin, mutta mies ei halunnut enempää. Jälkikäteen ajateltuna oman jaksamisen kannalta hyvä ratkaisu. Ei oltu enää ihan nuoria.
Tämä olisi voinut minun kirjoittamani. Monta kertaa olen ajatellut, että onneksi ei hankittu kolmatta, ihan taloudellisistakin syistä, ja oman jaksamisen kannalta.
Kaksi koululaista, kolmas tulossa, mutta todella alussa eli keskenmenon riski suuri. En uskalla vielä ajatella että kolmas tulisi. Vähän hirvittää palata pikkulapsiaikaan, vaikka toki suunniteltu ja toivottu tämä kolmaskin on.
2 on ja vielä haluttaisiin miehen kanssa 1 tai 2 lisää.
5 lasta, vanhin 25, nuorin 17.
Sopivasti.
Kolme lasta saimme, miehelle se riittää. Itse olisin ottanut useammankin, mutta tyytyväinen silti tähänkin määrään. Ihan riittävästi tekemistä omille resursseilleni.
4, haluaisin vielä 2 tai 4 lisää.
Neljä tyttöä. kyllä minä vielä sen pojan haluaisin.
M52
2 lasta. Olisin ehkä itse vielä kolmannen halunnut kun kuopus oli taapero, mutta nyt ois kyllä korkea kynnys pikkulapsiarkeen kun kuopuskin jo kouluun menee. Mutta lapset on ihania, ja musta ihana kun meillä on tyttöjen kamuja kylässä ja hulinaa välillä. :)
1 poika on. On jo aikuinen. Olisin halunnut yhden lisää mutta mies ei halunnut koska poika oli erittäin haastava pienenä. Koulussa todettiin sitten adhd.
Enää ei lastensaanti ole mahdollista koska olen jo sen ikäinen ja kohtukin poistettu.
Meillä on kaksi jo parikymppistä poikaa. Vaimokullalla oli aika vaikeaa, kun olivat pieniä joten hoidin pikkuisia niin paljon kuin mahdollista. Se oli kummallekin aika väsyttävää ja raskasta, mutta itselleni samalla ylitti kaikki unelmani. Vieläkin usein ihmettelen, miten pienet vauvat ja pojut voivatkaan olla niin uskomattomen suloisia. Pitää sormestani kiinni nukahtaessaan, hakee äidille kukkia ulkoa...
Välillä tulee mieleeni, että antaisin lähes mitä tahansa, jos vielä saisin hoitaa ja kasvattaa tuollaisia pikkuisia, mutta tässä iässä valitettavasti jo mahdotonta. Eli itse olisin jaksanut ilomielin valvoa enemmänkin, mutta vaimo ei olisi jaksanut. Ymmärrän kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi. Ei ikimaailmassa lisää eikä olisi pitänyt hankkia yhtäkään.
Kiva. Kerro se heille huomenna äitienpäivänä. Tai kyllä he sen jo tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi koululaista, kolmas tulossa, mutta todella alussa eli keskenmenon riski suuri. En uskalla vielä ajatella että kolmas tulisi. Vähän hirvittää palata pikkulapsiaikaan, vaikka toki suunniteltu ja toivottu tämä kolmaskin on.
Toivottavasti kaikki menee hyvin. Meilläkin oli vähän pelkoja miten jaksetaan kolmannen kanssa, mutta tulikin niin iloinen pieni mies, että tuonut iloa meille kaikille niin paljon että ei arki oikeasti raskaammaksi muuttunut.
Neljättä vielä aprikoidaan onko voimia vielä. Tulossa jo oli, mutta meni kesken. Vielä ei osaa sanoa mihin suuntaan tunteet kääntyy.
Yksi. Toinen haaveissa, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Ei mene aina elämä niin kuin toivoo.